Säde Kalpio kertoo ryhtyneensä ay-aktiiviksi jo 18-vuotiaana. Kuva SAK.
Säde Kalpio ja Ditmar Hasanaj saivat Duunari-stipendin
Varhaiskasvatuksen sosionomi Säde Kalpio ja myyjä Ditmar Hasanaj nostavat esiin kahta ryhmää, jotka ovat ammattiliitoille tärkeitä: nuoria ja maahanmuuttajia.
Tieto SAK:n Duunari-stipendin saamisesta tuli yllätyksenä sekä JHL:ään kuuluvalle Säde Kalpiolle että pamilaiselle Ditmar Hasanajille. Kalpio, 23, ei edes tiennyt olevansa ehdolla.
– Täytyy sanoa, että menin sanattomaksi. Tuli arvostettu olo. Tuntui, että olen tehnyt jotain asioita oikein.
Myös Hasanaj, 33, on iloinen ja otettu saamastaan tunnustuksesta.
– Minulle tämä palkinto merkitsee ennen kaikkea sitä, että työntekijöiden ja maahanmuuttajien oikeuksien hyväksi tekemäni vapaaehtoistyö on huomattu, hän sanoo.
Duunari-stipendin saajat julkistettiin tänään SAK:n edustajiston kokouksessa. 750 euron arvoinen tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain kahdelle yhteiskunnassa aktiivisesti toimivalle ja duunarihenkeä osoittavalle nuorelle.
Ditmar Hasanaj ei päässyt paikalle edustajiston kokoukseen, mutta lähetti videotervehdyksen kokousväelle.
Liitossa oma ääni kuuluviin
Muun muassa myyjänä ja ravintola-alalla työskennellyt Ditmar Hasanaj on asunut vakituisesti Suomessa vuodesta 2022. Hän liittyi PAMiin suomalaisen puolisonsa suosituksesta ja tajusi löytäneensä itselleen tärkeän yhteisön.
– Sain tietoa suomalaisesta työelämästä ja mahdollisuuden ryhtyä ay-aktiiviksi. Arvostan todella sitä, että PAMissa ääneni kuullaan.

Hasanajin kotimaassa Albaniassa ammattiyhdistysliike on heikko. Suomessa Hasanaj oivalsi, että hän pääsee ajamaan itselleen tärkeitä asioita ja auttamaan samalla muita maahanmuuttajia.
Hasanaj tietää, miten keskeisessä roolissa ammattiyhdistysliike on ollut Suomen työaikalainsäädännön ja esimerkiksi perhevapaajärjestelmän kehittämisessä.
– Työtä on tärkeä jatkaa, koska muuten ihmiset unohtavat, mitä on saavutettu.
Tätä nykyä Hasanajilla on monta rautaa tulessa. Hän kuuluu Helsingin Kauppatyöntekijät ry:n johtokuntaan sekä toimii PAMin valtakunnallisen maahanmuuttajafoorumin puheenjohtajana ja Helsinki Left ry:n varapuheenjohtajana.
Käytännössä Hasanaj järjestää erilaisia tapahtumia, kuten solidarisuusbrunsseja tai info- ja koulutustilaisuuksia erityisesti maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Esimerkiksi Political Language Cafe -tapahtumissa osallistujat saavat mahdollisuuden harjoitella suomea ja keskustella ajankohtaisista poliittisista asioista.
Kieli ja tieto avainasemassa
Hasanajin mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että maahanmuuttajat oppivat suomea ja saavat tietoa yhteiskunnasta ja työelämästä.
– Kielimuurin takia maahanmuuttajat ovat työelämässä haavoittuvassa asemassa, ja työnantajat käyttävät sitä hyväkseen.
Moni maahanmuuttaja tulee tyystin erilaisesta maasta eikä tiedä, millaisia oikeuksia työntekijällä on täällä. Siksi Hasanaj toivoo, että myös muualta tulleet saataisiin ammattiliittojen jäseniksi. Tästä hyötyvät lopulta kaikki.
– Liitot ovat vahvempia, kun kaikki järjestäytyvät.
Hasanaj toivoo, että liittoihin kuuluvat pyytäisivät maahanmuuttajataustaisia työkavereitaan rohkeasti mukaan. Liitot tekevät hänen mukaansa jo hyvää työtä julkaisemalla infomateriaaleja eri kielillä ja selkosuomeksi.
Työpaikkavierailuja ja tapahtumia – myös yhteistyössä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa – voisi hänen mielestään järjestää vielä enemmänkin.
– Liittojen täytyy pitää esillä asioita, jotka koskettavat erityisesti maahanmuuttajia.
Kohtaamiset opettavat
Varhaiskasvatuksen sosionomina työskentelevä Säde Kalpio liputtaa toisen ammattiliitoille tärkeän kohderyhmän puolesta.
– Haluan edistää nuorten tietoisuutta asioista.
Kalpio toimii lukuisissa luottamustehtävissä Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa: Orimattilan paikallisyhdistyksen nuorisovastaavana, Etelä-Suomen nuorten varapuheenjohtajana, valtakunnallisen nuorisofoorumin jäsenenä ja nuorten edustajana JHL:n hallituksessa.
Ay-aktiiviksi Kalpio ryhtyi jo 18-vuotiaana JHL:läisen äitinsä kannustamana, koska pitää vapaaehtoistyöstä ja muiden auttamisesta.
– Olen hyvin aikaansaava tyyppi. Nautin siitä, että saan tehdä jotain, millä on merkitystä.
Järjestötyö on antanut työuransa alussa olevalle Kalpiolle runsaasti hyödyllistä tietoa, ammatillista itsevarmuutta, kontakteja ja ystäviä.
– Kohtaamiset opettavat: niistä hyötyy työelämässä ja kaikessa. Myös maailmankatsomukseni on avartunut.
Vertaisuus ja toiminnallisuus vetoavat
Kalpio on pohtinut paljon, miten nuoria saataisiin lisää ay-toimintaan.
Ammattiliittoon liittymisen kynnys voi olla korkea, koska nuoret eivät tiedä, mitä liitto tekee tai mitä hyötyä jäsenyydestä on. Myös ay-slangi voi karkottaa, koska sitä on vaikea ymmärtää eikä nuori kehtaa kysyä selvennystä.
– Aina jotenkin oletetaan, että nuoret tietävät valmiiksi kaiken. Itse yritän koulutuksissa ja tapahtumissa kysyä ”tyhmiä” kysymyksiä, joista muut voivat saada tietoa.
Pelkkiä flaijereita jakamalla nuoria jäseniä on hänen mukaansa turha kalastella.
– Nuoret tarvitsevat ensin houkuttimen. Messuilla voisi olla esimerkiksi onnenpyörä tai jotain muuta tekemistä asian äärellä. Vaikka Kahoot-visa.
Tehokkainta on, jos rekrytoijat ovat itsekin nuoria.
– Suht samaa ikäluokkaa oleva tietää, miten jokin asia kannattaa kertoa. Siinä on omalla tavallaan vertaistukena.
Jäsenhankinnassa liittojen kannattaisi Kalpion mielestä hyödyntää omien jäsentensä osaamista. Esimerkiksi nuoriso-ohjaajilta saattaisi kirvota vinkkejä kohtaamisiin.
Ammattiliitot voisivat myös tehdä enemmän yhteistyötä – esimerkiksi tukea toistensa hyviä kampanjoita.
– Tärkeintä on, että liitot näkyvät.
Teksti: Minna Hotokka