Esitysluonnos ulkomaalaislain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Yleiset huomiot esityksestä

SAK pitää myönteisenä, että esityksellä pyritään vahvistamaan viranomaisten mahdollisuuksia tunnistaa työperäistä hyväksikäyttöä ja puuttua siihen. Hyväksikäyttö jää usein piiloon, koska työntekijä ei tunne oikeuksiaan tai ei uskalla ilmoittaa tilanteesta riippuvaisen asemansa vuoksi. Oikea-aikainen tiedonvaihto voi ehkäistä hyväksikäyttöä ja lisätä sitä harjoittavien työnantajien kiinnijäämisriskiä, kun tieto johtaa tehokkaaseen valvontaan ja tarvittaessa tutkintaan ja seuraamuksiin.

SAK katsoo, että esitys on oikeansuuntainen, mutta jää työperäisen hyväksikäytön torjunnan näkökulmasta osittain riittämättömäksi. Esitys vahvistaa tiedonvaihtoa viranomaisten välillä mutta ei puutu riittävällä tavalla niihin rakenteisiin, jotka mahdollistavat hyväksikäytön syntymisen. SAK korostaa myös, että työperäisen hyväksikäytön torjunnan kannalta on olennaista, että viranomaisilla on mahdollisuus tunnistaa ja valvoa myös järjestelyjä, joissa työsuhdetta pyritään naamioimaan yrittäjä- tai toimeksiantosuhteeksi työntekijöiden oikeuksien kiertämiseksi.

Työvoiman hyväksikäytöstä saatava hyöty on edelleen liian suuri suhteessa työnantajan kiinnijäämisriskiin ja seuraamuksiin, minkä vuoksi valvonnan vaikuttavuutta on edelleen parannettava.

Hyväksikäytön kohteeksi joutuminen tai työnantajan rikkomus ei saa sellaisenaan johtaa työntekijän kannalta kielteisiin oleskelu- tai työnteko-oikeutta koskeviin seurauksiin. Työntekijällä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus irtautua hyväksikäyttävästä työnantajasta ja vaihtaa työnantajaa ilman pelkoa oleskeluoikeuden menettämisestä tai vastatoimista. Valvonnan ja seuraamusten tulee kohdistua hyväksikäyttävään työnantajaan, ei työntekijään.

Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksen euromäärän määrittämistä koskevat huomiot

SAK toteaa, etteivät esitetyt muutokset perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksen euromäärän määrittämiseksi ole kaikilta osin johdonmukaisia. Vaikka sääntelyn tavoitteena on lisätä avoimuutta ja ennakoitavuutta, asetusluonnoksen mukaan euromäärät voivat nousta perheissä. SAK korostaa, että toimeentuloedellytys ei saa muodostua suhteettomaksi esteeksi perhe-elämän toteutumiselle ja että lapsen etu sekä perheen tosiasiallinen taloudellinen tilanne on arvioitava aidosti tapauskohtaisesti.

SAK pitää tärkeänä, että toimeentuloedellytyksen euromäärien tarkistaminen sidotaan läpinäkyvään ja ennakoitavaan menettelyyn, mutta samalla on varmistettava, ettei automaattinen tarkistus johda oleskeluluvan hakijoiden aseman kohtuuttomaan heikkenemiseen. Euromäärien muutosten vaikutuksia perheiden yhdistämiseen, yhdenvertaisuuteen ja lapsen etuun tulee seurata säännöllisesti ja seurannasta on raportoitava avoimesti.

Tiedonvaihtoa työperäisen hyväksikäytön estämiseksi koskevat huomiot

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Maahanmuuttovirasto ja elinvoimakeskukset voivat luovuttaa tietoja työsuojeluviranomaiselle ja poliisille sekä Verohallinto Maahanmuuttovirastolle. Tämä on tarpeellinen mutta rajallinen avaus: se ei muodosta vastavuoroista tiedonvaihtoa eikä velvoita viranomaisia ilmoittamaan havaitsemistaan ongelmista. SAK esittää, että viranomaisille säädetään velvollisuus ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle työperäiseen hyväksikäyttöön viittaavista konkreettisista ja perustelluista havainnoista. Ilmoittavalta viranomaiselta ei tule edellyttää rikoksen tunnusmerkistön tai esitutkintakynnyksen arviointia. Vastaanottavan viranomaisen tulee arvioida tieto viipymättä ja ryhtyä toimivaltansa mukaisiin toimiin. Tiedonvaihto edellyttää myös riittäviä resursseja, selkeitä toimintamalleja ja yhteistarkastuksia.

Hyväksikäytön tunnistaminen edellyttää tietoa työntekijän tosiasiallisista työehdoista koko työsuhteen ajalta, ei vain oleskelulupahakemuksessa ilmoitetuista tiedoista. Viranomaisten tulee voida hyödyntää myös ammattiliittojen, luottamushenkilöiden ja työntekijöitä tukevien tahojen havaintoja. Ilmoittamista varten tarvitaan turvalliset ja luottamukselliset kanavat. Valvonnan kehittämiseksi ammattiliitoille voidaan luovuttaa tehtävän kannalta tarpeellista koottua tai anonymisoitua tietoa.

Tietojen luovutus ja käyttö on rajattava työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseen ja selvittämiseen sekä vastaanottavan viranomaisen tehtävien kannalta välttämättömään. Erityisesti Verohallinnon tiedonluovutusta koskevaan säännökseen tulee kirjata, että luovutettavien tietojen on liityttävä hyväksikäyttöä koskevaan konkreettiseen epäilyyn. Ehdotettu säännös kytkee tiedot ulkomaalaista työvoimaa käyttävään työnantajaan ja Maahanmuuttoviraston laajoihin tehtäviin, mutta käyttötarkoitus jää laajaksi. Rajauksen tulee ilmetä laista, eikä pelkkä perusteluissa kuvattu tavoite riitä.

Tietojenvaihdossa on turvattava perustuslain 10 §:ssä ja EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetty henkilötietojen suoja. Tietoja on luovutettava vain tarpeellisessa laajuudessa; työntekijän tunnistetietoja ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja tulee käsitellä vain, jos se on yksittäistapauksessa välttämätöntä. Tietojen lähde ja varmistusaste on dokumentoitava, eikä epäilyä saa esittää varmistettuna tosiseikkana. Työntekijälle tulee turvata ymmärrettävä tieto tietojensa käsittelystä, mahdollisuus virheellisten tietojen oikaisuun ja tehokas oikeussuoja.

Jatkossa on arvioitava myös mahdollisuuksia laajentaa tiedonvaihtoa muiden työelämässä havaintoja tekevien viranomaisten, kuten elintarvikevalvonnan, suuntaan. Lisäksi on tärkeää, että hyväksikäytön kohteeksi joutuneet työntekijät saavat riittävästi neuvontaa, oikeudellista tukea ja mahdollisuuden hakea apua ilman pelkoa oleskeluoikeutensa menettämisestä.