Esitysluonnos fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta annettujen määräysten muuttamisesta

Tämä esitys on ollut käytännössä pakko tehdä, koska fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupan (ETS2) käynnistämiseen on tullut aikataulumuutos sen jälkeen, kun fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta (11 ja 23 §) sekä eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä (2 §) on annettu kansallista lainsäädäntöä. Molemmissa tapauksissa taustalla on suoraan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä. Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta annettuun lakiin (1066/2024) tehtäisiin eurooppalaisen ilmastolain ja komission huutokauppa-asetuksen muutoksista aiheutuvat lisäykset, jotka koskevat päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden alkamisen ajankohtaa.

Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa 2026 delegoidun asetuksen huutokauppa-asetuksen (EU) 2023/2830 muuttamisesta siten, että huutokaupat ETS2-päästöoikeuksilla alkaisivat jo vuotta ennen hinnoittelun alkamista, eli vuoden 2027 alussa. Muutokset päästöoikeuksien huutokauppojen ja palautusvelvoitteen ajankohdissa aiheuttavat tarpeen muuttaa lakia fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta. Päästökaupan hinnoittelun aloitusta lykättiin vuodella, eli vuoteen 2028.

SAK ei kannattanut EU:n ilmastolakiin tehtäviä heikennyksiä ml. tämä ETS2 lykkääminen, koska sillä on sekä valtiontaloutta heikentäviä että ympäristövaikutuksia heikentäviä vaikutuksia. Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, valtiontaloudelle vaikutukset ovat negatiiviset niin huutokappatulon menetysten (90+195 miljoonaa euroa) kuin sosiaalisen ilmastorahaston vuoden 2027 toiminnan kulujen kattamisen muodossa. ETS2- lykkäyksen kertaluontoiseksi päästövaikutukseksi on Suomessa arvioitu vuonna 2027 n 0,3 Mt CO2-ekv., mutta toisaalta koko järjestelmän lykkäämisen signaalivaikutukseksi on arvioitu 2027-2030 olevan suoria vaikutuksia suuremmat, jos korvaavia päästövähennystoimia ei esitetä tilalle. Tämä olisi huomioitava ja toimeenpantava nopealla aikataululla lisäpäästötoimia erityisesti liikennesektorille.

Hallitus esittää myös, että ns. kestävyyslakiin lisätään muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja vähähiilisten polttoaineiden nollapäästöisyyden osoittamista koskevat vaatimukset, erityisesti koskien polttoaineiden nolla päästökertoimen ilmoittamista. Voimassa olevissa laeissa säädetään muun muassa päästöoikeuksien palautusvelvoitteesta sekä polttoaineen kestävyyden osoittamisesta. Tätä lakia eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä 393/2013) muutettaisiin siten, että lakia sovellettaisiin uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin myös fossiilisten polttoaineen jakelun päästökaupasta annetun lain mukaisesti, koska toistaiseksi laissa ei ole säädetty velvoitteesta osoittaa polttoaineiden vaatimusten mukaisuudesta, vaan tätä koskevat velvoitteet tulevat muusta lainsäädännöstä.

Esitys on kannatettava. Näin kestävyyslaissa tarkoitettujen toiminnanharjoittajien kestävyystodistukset hyväksyttäisiin jatkossa myös muissa EU:n jäsenmaissa eikä vain Suomessa. On perusteltua, että tämä varmistetaan esitetyllä lakimuutoksella.