Näpertelyn sijaan hallituksen olisi pitänyt perua yritysveron alennus

Hallituksen viimeinen kehysriihi tarjoaa tutuksi tullutta leikkauslinjaa. Pieniä valonpilkahduksia tarjottiin rakennusalalle ja nuorten työllistymiseen.

Hallitus on päättänyt kehysriihessä 400 miljoonan euron sopeutuksen kohdentamisesta, josta pääosa osuu kipeästi kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin, järjestöihin ja valtionhallintoon.

Hallitus jatkaa hyvinvointivaltion peruspilareiden ja ihmisten tulevaisuudenuskon huojuttamista. Sen sijaan suurituloisten tukemista jatketaan laajentamalla niin sanottua valinnanvapausmallia eli jo aiemmin eriarvoistaviksi ja tehottomiksi todettuja yksityisiä Kela-korvauksia.

– Yksityisten Kela-korvausten kokeilussa ei päästy tavoitteisiin. Epäonnistuneen mallin lopettaminen olisi säästänyt julkisia menoja, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà huomauttaa

Yhteisöveron alennuksen peruminen olisi ollut vastuullinen teko, joka olisi tuonut uskottavuutta pyrkimykseen vahvistaa julkista taloutta.

Yhteisöveron alentaminen maksaa julkiselle sektorille lähes miljardin vuosittain ja valuu pitkälti ulkomaisille osakkeenomistajille.

– Tällaiseen ei ole varaa EU:n tarkkailuluokalla. Lisäksi verotuksen ennakoitavuus heikkenee, sillä yhteisöveron alennus joudutaan todennäköisesti perumaan seuraavalla hallituskaudella.

Korjausrakentamiseen hallitus myönsi vihdoin tukea katseltuaan rakennusalan ahdinkoa kolme vuotta. Energiaremonttien ja saneerauksien tukeminen 110 miljoonalla eurolla on tervetullutta.

– Sen sijaan kotitalousvähennyksen kasvattaminen on tehoton keino elvyttää rakennusalaa, sillä tutkimusten mukaan se ei juuri lisää remontteja ja hyödyttää eniten suurituloisia.

Lainà muistuttaa, että Orpon-Purran hallituksen politiikka on myös poukkoilevaa, sillä se supisti aiemmin itse kotitalousvähennystä.

– Lisäksi uudisrakentamista olisi ollut tarpeen vauhdittaa ARA-korkotukea kasvattamalla, sillä se ei maksa julkiselle taloudelle juuri mitään.

Myönteistä on, että nuorten työllisyyttä ja pitkäaikaistyöttömien koulutusta tuetaan.

– EU:n korkeinta työttömyysastetta ei kuitenkaan näillä keinoilla saada selätettyä. Valtionhallinnon leikkaaminen 60 miljoonalla eurolla kasvattaa työttömyyttä entisestään. Työllisyyden parantamiseksi olisimme tarvinneet suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan, palkkatuen lisäämistä ja kuntien sakkomaksujen jäädyttämistä työvoimakoulutuksen ajalta.

Yrittäjien eläketurvan uudistus lisää alivakuuttamista. Jo nyt valtion osuus yrittäjien eläkkeiden rahoituksesta on lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain ja nyt tehtävä uudistus kasvattaa sitä vielä 80 miljoonalla eurolla lisää. Yrittäjien vastuuta omasta eläketurvastaan pitäisi lisätä eikä vähentää. Yrittäjien oman vastuun kasvattaminen lisäisi myös palkansaajien ja yrittäjien kilpailuneutraliteettia, jota nyt hallituksen päätös yrittäjävähennyksestä heikentää.

Energiahintojen nousun osalta hallitus ei onneksi sortunut hätiköityihin ratkaisuihin. Autolla töihin liikkuville työmatkavähennyksen kasvattaminen on hyvin kohdennettu täsmäratkaisu, joka käytännössä peruu osan hallituksen aiemmasta leikkauksesta. Itä-Suomeen sijoittuva liikenneinvestointipaketti on kannatettava toimenpide alueellisen kehityksen kannalta.