Kuusi väitettä työttömyydestä – mikä pitää paikkaansa?

SAK ekonomistit ovat tehneet faktantarkastuksen kuuteen työttömyyteen liittyvään yleiseen väitteeseen. 

Yksikään väitteistä ei yksin selitä kaikkea työttömyyden kasvua, mutta useimmilla väitteistä on totuuspohjaa. Tarkastelun perusteella näyttää siltä, että harjoitettu valtiontalouden menosopeutus olisi ollut tarkastelluista väitteistä merkittävin työttömyyttä kasvattanut tekijä viimeisen kahden vuoden aikana.’

Väite 1: tilanne ei ole niin paha kuin miltä se näyttää

• Työttömyys on kasvanut selvästi.
  • Vaikka työttömyyden mittareissa on eroja, kaikki indikaattorit osoittavat työttömyyden kasvaneen.
  • Kasvu ei myöskään ole vähäistä: kasvuprosentit kaksinumeroisia, henkilöissä useita kymmeniä tuhansia.
• Lisäksi yhä useampi työtön jää ansioturvan ulkopuolelle.
  • Tämä heikentää kymmenien tuhansien toimeentuloa erittäin paljon.
  • Toisaalta myös ansioturvaa saavien toimeentuloa on heikennetty suurilla leikkauksilla.
  • Köyhyys ja huono-osaisuus kasvaa ennennäkemättömällä tavalla.
• Työttömyys on käytännössä EU:n korkeimmalla tasolla.
  • Ero muuhun Eurooppaan on useita prosenttiyksikköjä, lähes kaksinkertainen.
• Puolestaan työllisyys on EU:n keskitasoa, kuitenkin maiden enemmistöä heikompi.
  • Työllisyydeltään vahvoihin maihin ero on 5-8 prosenttiyksikköä.
• Viime vuosina Suomen työmarkkinat ovat myös poikkeuksellisesti heikentyneet, kun muualla EU:ssa tilanne on kohentunut.

JOHTOPÄÄTÖS: Väite ei pidä paikkansa, Suomen työmarkkinoiden tila on poikkeuksellisen heikko.

Väite 2: Työvoimaosuuden kasvu selittää työttömyyden kasvun

• Arviot työmarkkinoille osallistumisesta riippuvat paljon valitusta tilastosta ja aikavälistä.
  • Osallistuminen on kasvanut enintään parilla kymmenellä tuhannella henkilöllä.
  • Eniten viitteitä osallistumisen kasvusta on havaittavissa 20-64 –vuotiailla. Tässä ikäryhmässä saattaa näkyä eläkeiän nousun vaikutuksia.
• Jos työmarkkinoille osallistuminen olisi kasvanut, tämän pitäisi heijastua myös työvoimaosuuteen*.
  • Työvoimaosuus ei kuitenkaan ole kasvanut, eikä sen edes ennusteta kasvavan.
• Työmarkkinoille osallistuminen ei vaikuta nousseen lainkaan siinä ryhmässä (”muut”), jossa työmarkkinoille osallistumisen voisi olettaa tapahtuneen.
  • Vrt. opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset – näissä ryhmissä on selkeästi havaittava syy, miksi työmarkkinoille ei osallistuta.
  • Havainto ei tue käsitystä, että leikkaukset olisivat lisänneet työmarkkinoille osallistumista.
• Lisäksi työvoimaa on kasvattanut väestönkasvu, mutta heikon suhdanteen oloissa kasvua kohdistuu työttömyyteen.
  • Esimerkiksi nuorisotyöttömien (alle 20/25 –vuotiaat) määrä on kasvanut viime vuosien aikana runsaasti.
• Joka tapauksessa työttömyys on kasvanut niin paljon, että työmarkkinoille osallistumisen kasvulla tilannetta on mahdoton selittää

* Työvoimaosuus eli osallistumisaste mittaa työllisten ja työttömien (=työvoiman) osuutta samanikäisestä väestöstä.

JOHTOPÄÄTÖS: Väitteessä voi olla hieman perään, mutta sitä liioitellaan voimakkaasti.

Väite 3: Työttömyys johtuu maahanmuutosta

• Maahanmuuttajat selittää osin työttömyyttä viime vuosina.
  • Maahanmuuttajien osuus kasvusta on hetkellisesti ollut n. 50 %, mutta laskenut n. 20–30 % tasolle.
  • Maahanmuuttajien osuus kaikista työttömistä on saattanut kasvaa (tilastosta riippuen) pari prosenttiyksikköä.
• Maahanmuuttajia koskevissa väitteissä menee sekaisin se, mistä työttömyys johtuu ja keihin se kohdistuu.
  • Maahanmuuttajat eivät ole aiheuttaneet työttömyyttä, eikä tällaisia väitteitä ole osoitettu.
  • Sen sijaan työttömyys on kohdistunut osin maahanmuuttajiin.
• Vaikka maahanmuuttajien työttömyys on hieman kasvanut, selvä enemmistö työttömistä on kantasuomalaisia.
  • Erityisesti vuoden 2025 aikana työttömyys on kasvanut kantasuomalaisten parissa.
• Maahanmuuttajien työttömyyden taustalla on todennäköisesti useita työmarkkina-asemaa heikentäviä tekijöitä.
  • Mm. puutteet kielitaidossa, matala koulutustaso, osaamisen heikko tunnistaminen, syrjintä ja stereotypiat.
  • Vastaavat tekijät korostuvat myös kantasuomalaisten työttömyydessä.

JOHTOPÄÄTÖS: Väitettä liioitellaan ja käytetään epätäsmällisesti tai harhaanjohtavasti.

Väite 4: Työttömyys kasvaa, koska työllisyyspalveluiden tarjona on laskenut

• Työllisyyspalveluiden tarjonnan lasku selittänee osan työttömyyden kasvusta.
  • Työttömyys on kuitenkin kasvanut enemmän kuin mitä palveluiden käyttäjämäärä on laskenut.
• Vaikka havainto selittää työttömyyden kasvua, kyseessä ei ole ”hyvä syy”.
  • Apua tarvitsevien palvelutarve ei poistu sillä, että palveluiden saatavuutta heikkenee.
  • Työttömyys on kasvanut juuri niissä ryhmissä, jotka todennäköisimmin tarvitsevat tukea työllistymiseen.
  • Vrt. ikääntyneet, enintään 2. asteen koulutuksen saaneet, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, …
• Vaikka työttömyys on kasvanut, uusien työttömyysjaksojen määrissä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua.
  • Ongelma vaikuttaa olevan se, että työttömyysjaksot pitkittyvät ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa.
  • Huom: työllisyyspalveluiden yksi keskeinen tarkoitus on juuri katkaista työttömyysjaksoja pitkittymästä.

JOHTOPÄÄTÖS: Väitteessä on perää, mutta tämä selittää työttömyyden kasvusta vain osan.

Väite 5: Eläkkeeltä on siirtynyt paljon väkeä työmarkkinoille

• On havaittavissa viitteitä siitä, että eläkeikäisten määrä työmarkkinoilla olisi kasvanut hieman viime vuosien aikana.
  • Muutokset työllisten ja työttömien määrissä ovat kuitenkin pieniä, muutamia tuhansia.
  • Todennäköisempi syy osallistumisen kasvulle löytyy eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyydestä.
• On epäselvää, mikä ilmiön taustalla on.
  • Mikä on esimerkiksi eläkeiän nousun, ostovoimakriisin ja sosiaaliturvaleikkauksien vaikutus?
• Lisäksi on silmiinpistävää, että eläkeikäisten työllisyys näyttää kasvaneen enemmän kuin työttömyys.
  • Eläkeikäisten työvoimaosuuden kasvun vaikutus on marginaalinen, mutta luultavasti työttömyysastetta supistava.

JOHTOPÄÄTÖS: Väitteen tueksi on näyttöä, mutta työttömyyden kasvua väite selittää huonosti.

Väite 6: Julkisen sektorin työntekijämäärä on paisunut

• Väitteellä ei ole perusteltu työttömyyden kasvua, mutta väitteellä on perusteltu sopeutustoimia ja julkishallinnon leikkauksia.
  • Esimerkiksi SAK:ssa on arvioitu, että leikkaukset tulevat kasvattamaan työttömyyttä.
  • Julkisen sektorin työntekijämäärän lasku indikoi sopeutuksen välittömän vaikutuksen työttömyyteen olleen enintään n. 20 000 henkilöllä.
• Tämän lisäksi leikkaukset järjestöjen rahoitukseen ovat todennäköisesti kasvattaneet työttömyyttä.
  • Sekä julkisen että yksityisen sektorin työllisyys on kasvanut viime vuosina.
• Julkisen sektorin työllisyyden kasvu ei vaikuta ”syrjäyttäneen” yksityisen sektorin kasvua. Työvoimaa olisi myös paljon tarjolla.
• Kuitenkaan julkisen sektorin suhteellinen työntekijämäärä ei ole juuri muuttunut.
• Puhe julkisen sektorin ”paisumisesta” kytketään usein ”yli varojen elämiseen”, esimerkiksi väestö ikääntymisen vuoksi.
  • Väestöllisen huoltosuhteen yhteys julkistalouden kestävyyteen vaikuttaa kuitenkin heikolta.
  • Sen sijaan taloudellisella huoltosuhteella – joka heikkenee, jos työttömyys pääsee kasvamaan – on voimakas yhteys velkaantumiseen.

JOHTOPÄÄTÖS: Väite julkisen sektorin paisumisesta on voimakkaasti liioiteltu. Väitteellä perustellut leikkaukset kuitenkin selittävät hyvin työttömyyden kasvua, mutta eivät täysin.

Työttömyys ja ostoivoima -taustamateriaali