SAK:n jäsenpaneeli: Tekoälyä hyödynnetään vielä vähän työntekijäammateissa

Tekoäly on työntekijöille vapaa-ajalta tuttu, mutta sitä hyödynnetään toistaiseksi vähän työntekijäammateissa, käy ilmi SAK:n tuoreesta jäsenpaneelista. SAK ehdottaa työelämän digi- ja tekoälystrategiaa, jonka avulla voitaisiin parantaa tuottavuutta ja työntekijöiden osallisuutta ja oikeuksia digimurroksessa.

Työntekijäammateissa olevista SAK:n liittojen jäsenistä joka neljäs (23 %) mainitsi jäsenpaneelin kyselyssä käyttäneensä työssään tekoälyä. Julkisen palvelualan tehtävissä käyttö on tavallisinta, useampi kuin joka kolmas (36 %) kertoo käyttävänsä tekoälyä työssään.

Suhteellisen vähäinen käyttö työssä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että duunarit eivät tuntisi tai käyttäisi lainkaan tekoälyä. Selvästi yli puolet (60 %) kertoi käyttäneensä tekoälyä vapaa-ajallaan. Mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse, sitä todennäköisemmin tekoäly on hänelle tuttu.

– Alle 30-vuotiaista liittojen jäsenistä kolme neljästä (76 %) on käyttänyt generatiivista tekoälyä, kun 60-vuotiaista ja tätä vanhemmista näin on tehnyt puolet (49 %), kertoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Hän sanoo, että Suomessa ollaan selvästi takamatkalla tekoälyn käytössä työssä. SAK:n kyselyssä joka kolmas vastaaja (32 %) ajatteli, että tekoälyä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän heidän omissa työtehtävissään. Joka neljäs (27 %) ei osannut vastata, voisiko tekoälyä hyödyntää nykyistä enemmän.

Antila kiinnittää huomiota siihen, että vain joka neljäs (23 %) työssään tekoälyä käyttäneistä sanoi sen parantaneen työnsä laatua ja vain joka viides (20 %) koki työnsä muuttuneen aiempaa kiinnostavammaksi tekoälyn käytön myötä.

Vastaajista joka viides (21 %) kertoi kannattavansa tekoälyn käytön lisäämistä työelämässä. Selvästi suurempi osa vastustaa (37 %) käytön lisäämistä.

– Nämä ovat huolestuttavia tuloksia ja kertovat siitä, että tekoälyn käyttöä ei ole osattu organisoida työpaikoilla eikä tekoälyn käytöstä ole saatu ulos sen mahdollistamia tuottavuushyötyjä.

Antila painottaa, että tekoälyn käytön pitää olla työntekijöille turvallista, mikä edellyttää henkilöstön edustajien ottamista mukaan päätöksentekoon jo siinä vaiheessa, kun tekoälyn käyttöä ja hyödyntämistä vasta suunnitellaan.

– Yhteiskunnassa tällä hetkellä vallitseva epävarmuus, huoli ja jopa pelko työttömyydestä estävät uuden teknologian potentiaalin hyödyntämistä ja jarruttavat tuottavuuden kehittymistä, arvioi Juha Antila ja viittaa Orpon hallituksen tekemiin työelämäheikennyksiin ja sosiaaliturvan leikkauksiin.

Suomeen tarvitaan työelämän digi- ja tekoälystrategia

Tekoälyn käyttökokemukset työssä eroavat selvästi yli ja alle 40-vuotiailla. Nuoremmat käyttävät tekoälyä selvästi vanhempia työntekijöitä useammin ja kokevat useammin tekoälyn sujuvoittaneen työn tekemistä.

SAK:n Juha Antilan mukaan onkin välttämätöntä lisätä erityisesti ikääntyneemmän työntekijäväestön digiosaamista, jotta he pysyvät mukana työn muuttuvissa vaatimuksissa ja saavat työnsä sujumaan paremmin.

SAK ehdottaa, että viimeistään seuraava hallitus käynnistää työelämää koskevan digi- ja tekoälystrategian, jonka avulla voidaan parantaa työntekijöiden osallisuutta ja oikeuksia digimurroksessa.

– Strategian tavoitteena tulee olla tuottavuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin lisääminen ja sitä kautta työurien pidentyminen.

SAK:n jäsenpaneelin Tekoälyn vaikutukset työhön SAK:laisilla aloilla aineisto kerättiin joulukuussa 2025. Vastaajia oli 1812.