Nuoret kokevat töissä stressiä ja uupumusta – ”Työelämä vaatii nyt enemmän itsensä johtamista”

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa nousi esiin seikkoja, jotka antavat nuorten työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolestuttavan kuvan. Toisaalta nuoret raportoivat myös työn imusta ja hyvästä ilmapiiristä työpaikalla.

Tilastokeskuksen tuorein Työolotutkimus piirtää huolestuttavaa kuvaa nuorten työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

Tutkimuksessa joka neljäs 25–39-vuotiaista naisista kertoi, että on uupunut. Kolmannes nuorista aikuisista koki stressiä, ja lähes yhtä moni raportoi univaikeuksista. Nuorten niska- ja selkäkivut ovat tutkimuksen mukaan yleistyneet, samoin päänsärky ja silmien väsyminen.

Jos työkykyä heikentävää tai jopa työkyvyttömyyttä aiheuttavaa oireilua on jo varhain, kehitys uhkaa lyhentää nuorten työuria, vaikka heidän sukupolvensa pitäisi jaksaa työelämässä jopa seitsemänkymppisiksi.

Mistä nuorten oireilu johtuu – ja mitä sille voidaan työpaikoilla tehdä?

Taustalla yhteiskunnallisia muutoksia

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi nimeää yhdeksi oireilun alkulähteeksi istuvan elämäntavan, jossa arkiliikunta jää vähäiseksi ja älylaitteiden käyttö rasittaa silmiä ja niska-hartiaseutua. Joillakin runsas ruutuaika johtaa myös liian vähäiseen uneen sekä epäterveelliseen ruokarytmiin.

– Osalla nuorista terveen elämän perusasiat ovat hukassa.

Kun lihakset eivät saa vapaa-ajalla riittävästi monipuolista liikettä ja töissä työasennot ovat staattisia, syntyy ongelmia.

– Jos lihas on heikko, se jumiutuu helposti ja tulee kiputiloja.

Nuorten kokemaa psyykkistä kuormitusta selittävät Työläjärven mukaan yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Vuonna 2018 toteutui ammatillisen koulutuksen reformi, jossa entistä suurempi osa oppimisesta siirrettiin oppilaitoksesta työpaikoille.

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia sulki oppilaitoksia ja vähensi nuorten sosiaalista kanssakäymistä. Viime vuosina ammatillista koulutusta ovat kurittaneet leikkaukset, joiden seurauksena sekä lähiopetusta että oppilashuollon palveluja on karsittu.

Työläjärvi muistuttaa, että ihmisen aivot kehittyvät 25 ikävuoteen, joillakin jopa lähes 30 ikävuoteen, saakka. Kun kypsymätön nuori joutuu ottamaan liian suuren vastuun omasta opiskelustaan eikä saa tarvitsemaansa tukea, tämä heijastuu väistämättä sekä osaamiseen, työelämätaitoihin että hyvinvointiin.

Työläjärvi huomauttaa, että vastavalmistuneen on nykyisessä taloustilanteessa vaikea päästä töihin. Tällöin nuori joutuu kohtaamaan vielä toimeentulohuoliakin.

Asiantuntijalääkäri arvioi, että myös sosiaalisen median kuvastolla ja supersuorittajien tarinoilla on oma vaikutuksensa nuorten psyykkiseen vointiin.

– Varmaan ristiriita kuvitellun kuplan ja oman arjen välillä voi olla joillekin liian raskas.

Vaatimustaso nousi, suhtautuminen muuttui

Jo pitkään työelämässä ollutta nuorten työssäjaksamisvaikeudet saattavat ihmetyttää. Ovatko nykynuoret niin heikkoja ja mukavuudenhaluisia, etteivät kestä yhtään epämukavuutta tai vastoinkäymisiä? Kuvittelevatko he, että töissä pitää aina olla kivaa?

Asia ei ole niin yksioikoinen, toppuuttelee Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa. Hän muistuttaa, että työelämä on muuttunut: nyt työelämään astuvat nuoret kohtaavat aivan erilaisia vaatimuksia kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten uransa aloittaneet.

– Työelämä vaatii nyt enemmän itsensä johtamista.

Samalla työ on saanut uudenlaisia merkityksiä. Nuorille työ ei ole pelkkää elannon hankkimista, vaan sen pitäisi tuntua itselle sopivalta ja siinä tulisi voida toteuttaa itseään.

Työterveyslaitoksen Erottavat emootiot -hankkeen tutkimus vahvistaa arkihavaintoja, että nuoremmat sukupolvet suhtautuvat tunteisiin eri tavalla kuin vanhemmat. Mattila-Holappa pohtii, että tämä saattaa osittain selittää työkyky- ja mielenterveyshaasteiden lisääntymistä.

– Nuoret ovat tottuneet reflektoimaan tunteitaan ja hakevat herkemmin ammattiapua, kun työ tuntuu kuormittavalta.

Tutkija huomauttaa, että nuorten työkykyä koskeva keskustelu voi olla moraalisesti latautunutta ja osoittelevaa. Hänen mukaansa on hyvä kääntää näkökulmaa siihenkin suuntaan, miten eri sukupolvien keskinäinen ymmärrys työpaikoilla voisi lisääntyä.

– Havainto erilaisista tunnekoodeista ei saa kääntää huomiota pois työolosuhteiden kehittämisestä.

Nuoret saavat työstä myös voimaa

Kokemistaan vaikeuksista huolimatta nuoret palkansaajat näkevät työelämässä paljon hyvää.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa kävi ilmi, että nuoret kokevat työn imua siinä missä vanhemmatkin kollegansa. Työyhteisönsä ilmapiiriä peräti 42 prosenttia vastaajista kuvasi sellaiseksi, jossa uskalletaan käsitellä työhön liittyviä ongelmia ja virheitä.

Nuoret kertoivat myös työntekijöiden ja esihenkilöiden hyvästä yhteishengestä, yhteisöllisyydestä sekä työkavereiden ja asiakkaiden antamista kiitoksista.

Riitta Työläjärvi muistuttaa, että hyvä työ on ihmiselle voimavara.

– Kun työ on tekijälleen sopiva, se tuo sisältöä ja merkityksellisyyttä elämään ja rytmin arkeen. Parhaimmillaan työelämä on sopivaa kuormitusta: saat käyttää tietojasi ja taitojasi ja kokea onnistumisen iloa ja työn imua. Se tuo vapaa-ajallekin lisää virtaa.

Työyhteisössä hyvä voi kasvaa

Ihan kaikenikäisten mielen hyvinvointia ja työkykyä pidetään yllä samanlaisin keinoin, painottaa Pauliina Mattila-Holappa. Näitä konsteja ovat arkinen johtaminen, hyvä perehdytys, ongelmiin puuttuminen ja työntekijöiden tukeminen, kun haasteita ilmaantuu.

Mattila-Holappa kiinnittäisi huomiota esimerkiksi epäonnistumisten käsittelemiseen.

– Työuran alussa ihmisellä ei ole vielä kokemusta siitä, miten tilanteista on aiemmin selvitty. Hänellä ei myöskään ole otetta siitä, onko kyseessä iso asia vai ei.

Tutkija soisi koko työelämän muuttuvan yhteisöllisemmäksi.

– Työpaikat voisivat olla yhteisöjä, joissa voimavarat voivat kasvaa ja joissa keskustellaan ja vaihdetaan ideoita puolin ja toisin. Se hyödyttää sekä nuoria että vanhempia työntekijöitä.

Sekä Mattila-Holappa että Riitta Työläjärvi pitävät mentorointia kelpo työkaluna sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Vähintä, mitä kiireiselläkin työpaikalla voidaan tehdä, on järjestää nuorille tilaisuus saada neuvoja kokeneemmiltaan.

– Sen ei välttämättä tarvitse olla ajallisesti kovin mittava panostus, Mattila-Holappa sanoo.

Hän uskoo työelämän kehittyvän tulevaisuudessa suuntaan, jossa nuorten työkyky vahvistuu ja työurien pidentäminen käy mahdolliseksi.

– Voi syntyä sellaisia ratkaisuja, joita me emme tällä hetkellä osaa nähdäkään.

Apua pomolta ja työterveyshuollosta

Mikäli oma työkyky tuntuu olevan uhattuna, Riitta Työläjärvi kehottaa keskustelemaan ratkaisuvaihtoehdoista esihenkilön kanssa. Apu voi löytyä esimerkiksi joustoista, työn uudelleenorganisoinnista, tiedonkulun parantamisesta tai täydennyskoulutuksesta.

Asiantuntijalääkäri painottaa myös työterveyshuollon roolia. Työnantajan olisi hyvä tarjota henkilöstölleen myös vapaaehtoisia palveluja, kuten mahdollisuuden työterveyspsykologin vastaanottoon.

– Työterveyshuollon psykologi voi antaa voimavaroja eteenpäin pääsemiseen ja erilaisten tilanteiden ja tunteiden käsittelyyn, Työläjärvi kiteyttää.

Teksti: Minna Hotokka