EU-komission uusi linja huolestuttaa työntekijöitä

Ammattiyhdistysliikkeen edustajat ja myös poliitikot keskeltä vasemmalle ovat yksimielisiä siitä, ettei nykyiseltä EU:n komissiolta ole odotettavissa hyvää työntekijöille. Keskustelua aiheesta käytiin elokuun lopussa järjestetyssä Eurooppa-foorumissa Turussa. Foorumiin osallistui myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Vaikka Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sama kuin edellisellä kaudella, hän on nyt aikaisempaa työnantajamyönteisempi, arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta paneelissa, jossa kysyttiin romuttuuko työntekijän turva. Paneeliin osallistui myös Euroopan parlamentin jäsen, vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Li Andersson, entinen pääministeri ja kansanedustaja keskustan Matti Vanhanen sekä sdp:n kansanedustaja Niina Malm.

Andersson on EU-parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja. Malm puolestaan on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Aikaisemmin hän toimi Ovakon Imatran terästehtaan pääluottamusmiehenä.

Paneelissa Matti Vanhanen kertasi EU:n muutosta kauppaunionista enemmän valtioiden poliittiseksi liitoksi, minkä hän arvioi johtuneen EU:n laajenemisesta. Entinen pääministeri kehotti ay-järjestöjä panostamaan EU-komission työohjelmaan, ja sitä kautta painostamaan komissiota. Ohjelman teksti on Vanhasen mukaan entisensä, työntekijämyönteinen.

Niina Malm totesi, että teksti voi olla entisensä, mutta tulkinnat eivät ole yhtä hyviä palkansaajien kannalta, eli teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa.

– Aikaisemmin Suomi oli työelämän asioissa mallioppilas. Me veimme Eurooppaan hyviä käytäntöjä. Nyt Suomen hallitus on kääntänyt kelloa taaksepäin ja tekee kaikkensa estääkseen ay-toimintaa.

Malmin mukaan lakeja pitäisi säätää myös Suomessa heikomman osapuolen, työntekijöiden, turvaksi.

– Kohta kai EU:sta tulee Suomen palkansaajille turva, jonkinlainen perälauta. Kai meistä tulee EU:n tarkkailuluokkalaisia työelämän asioissa, Malm pohti.

Työnantajat eivät halua sitovia sopimuksia

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta komppasi Malmia ja kaipasi entistä Ursula von der Leyeniä takaisin.

– Aikaisemmin sosiaalista dialogia arvostettiin enemmän, mikä toi turvaa palkansaajien asemalle. Nyt työnantajat keskustelevat vain kaikesta kivasta, pehmoisesta ja pörröisestä. Merkittävistä asioista, esimerkiksi palkoista ja työajoista, ei haluta tehdä sitovia sopimuksia, Eloranta sanoi.

Europarlamentaarikko Li Andersson ei hänkään odottanut suuria avauksia palkansaajien parhaaksi EU-komissiolta. Hän uskoi kuitenkin olevan mahdollista, että EU-parlamentti pystyisi painostamaan komissiota työelämän kehittämisessä, esimerkiksi työehtosopimusten kattavuuden lisäämiseksi.

– EU yrittää panostaa kilpailukykyynsä, jotta pärjäisi USA:lle ja Kiinalle. Minusta työntekijän hyvä kohtelu ja työsuhdeturva ovat tärkeä osa kilpailukykyä, Andersson linjasi.

EWC-toiminta ollut tuloksellista

Matti Vanhanen kehotti ay-järjestöjä maiden rajat ylittävään yhteistyöhön, koska eurooppalaisten yritysten koko kasvaa fuusioiden kautta. Panelistit vannoivatkin kukin vuorollaan EU:n laajuisen yhteistyön nimeen.

Jarkko Elorannan mukaan eurooppalaisten yritysneuvostojen kautta on saavutettu hyviä tuloksia maiden rajojen ylittävässä yhteistyössä. Isojen firmojen ja konsernien työntekijät ovat tavanneet toisiaan ja oppineet toisiltaan.

– Suomalaiset ja myös eurooppalaiset yritykset ovat kovin pieniä USA:n jätteihin verrattuna. Nyt monessa yrityksessä valitettavasti näyttäisi olevan linjana, että yritetään työntää palkansaajat EWC-toiminnasta pois. Yritetään panna luukkuja kiinni.

Eurooppalaiset yritysneuvostot (European Works Council, EWC) ovat lakisääteistä EU- tai ETA-alueella toimivien yritysten ja niiden henkilöstön yhteistoimintaa. EWC pitää perustaa, jos yrityksellä on vähintään tuhat työntekijää EU:n tai ETA:n alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU- tai ETA-maassa. EWC-toiminta perustuu EU-direktiiviin.

Yritysneuvostot tulossa yksityisiin päiväkoteihin

Vastaava sopimusasiantuntija ja tiiminvetäjä Laura Tuominen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä kertoi, että eurooppalaisia yritysneuvostoja aletaan perustaa yksityiselle varhaiskasvatusalalle.

– EWC-mallia on alettu kokeilla jo vuoden 2025 huhtikuussa Anttendo-konsernissa. Asiaa on valmisteltu vuosia, sanoi Tuominen.

Hänen tiiminsä vastuualueeseen JHL:ssä kuuluvat muun muassa yksityisen sosiaalipalvelualan ja terveyspalvelualan työehtosopimukset.

Attendo on Ruotsissa perustettu Pohjoismaiden suurin terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys. Sillä on Pohjoismaissa 510 toimipaikkaa, joissa on noin 24 000 työntekijää.

– Taustalla on kehitys, jossa Euroopan yksityisen sosiaali- ja terveysalan yritykset kasvavat ja fuusioituvat. Attendo-konsernin lisäksi esimerkiksi Pilke-päiväkoteihin on tulossa yritysneuvostoja, Tuominen kertoo.

Pilke-päiväkodit kuuluvat nykyään norjalaiseen Dibber-konserniin, joka on erikoistunut varhaiskasvatukseen. Sillä on toimipisteitä Norjan ja Suomen lisäksi Ruotsissa, Saksassa, Latviassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Etelä-Afrikassa ja Hongkongissa.

Laura Tuominen pitää työntekijöiden turvan kannalta tärkeänä, että EU-tason yrityssääntelyä kehitetään.

– EWC-direktiiviin tulee muutoksia tällä istuntokaudella. Siksi on tärkeää, että ammattiliitot tuovat näkemyksensä kirkkaasti esiin niin EU-parlamentin kuin EU-komission suuntaan, Laura Tuominen toteaa.

Jaakko Takalainen