Ammatillisen koulutuksen suosio ja kehitys eivät kulje samaan suuntaan
Koulutuksen resursseista puhutaan paljon opiskelijoiden, opettajien ja vanhempien huomioiden näkökulmasta. SAK:n tuoreessa kevään 2025 työmarkkinakatsauksessa tehdään sukellus koulutuksen tilaan tilastojen avulla.
Yksi tapa katsoa koulutuspanostuksia on tutkia sen käyttömenoja. Käyttömenot kattavat esimerkiksi opetusmateriaalit, henkilöstömenot ja muita oppilaitosten päivittäisestä toiminnasta koituvia kuluja. Käyttömenoihin ei sisälly investointeja, suurempia hankintoja eikä kaikkia hallinnollisia menoja.
Koulutuksen käyttömenot ovat laskeneet vuoden 2008 huipusta viime vuosina huomattavasti. Käyttömenojen rahoitus suhteessa BKT:n on laskenut kuudesta viiteen prosenttiin.
Kun katsotaan syvemmin, miten käyttömenojen supistuminen on näkynyt koulutusjärjestelmän eri osissa, nähdään, että ammatillinen koulutus on suurin häviäjä. 2000-luvulla rahoitus per opiskelija on laskenut ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa noin 10–20 %. Sen sijaan esi-, perus- ja lukiokoulutuksessa rahoitus oppilaiden määrään suhteutettuna on noussut 25–30 %.
Toiselle asteelle on tullut paljon lisää opiskelijoita. Ammatillisen koulutuksen osuus toisen asteen opiskelijoista on kasvanut 20 vuodessa noin 10 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi vuonna 2004 yhteensä toisen asteen opiskelijoita oli noin 350 000 ja vuonna 2023 heitä oli jo reilut 450 000.
Työelämän muutokset ovat lisänneet myös aikuisten tarvetta ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Yhä useamman on vaihdettava ammattia, jotta pysyisi työelämässä. Työnantajien tarjoaman koulutuksen määrä ei ole kasvanut, vaan päinvastoin vähentynyt. Tämä lisää työikäisten tarvetta hakeutua itse koulutukseen.
Vaikka tarve ja opiskelijoiden määrä ovat kasvaneet, hallitus leikkasi vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla.
Millä koulutustaso nousuun?
Toinen merkittävä näkökulma koulutuskeskusteluun liittyy Suomen hallituksen tavoitteisiin nostaa suomalaisten koulutustasoa. Vaikka ammatillisen väylän suosio on kasvanut, jatko-opinnoissa nämä opiskelijat ovat tällä hetkellä huomattavan aliedustettuja.
Esimerkiksi vuonna 2022 uusista yliopisto-opiskelijoista vain 11 % oli suorittanut ammatillisen tutkinnon. Jopa ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista alle puolet (47 %) oli suorittanut ammatillisen tutkinnon.
Ammatillinen koulutus on siis suositumpaan kuin aikaisemmin, mutta se vaatisi myös päättäjien huomiota ja arvostusta. Kun korkeakoulutettujen määrää halutaan lisätä, niin katse kannattaa kääntää ammatilliseen koulutukseen ja se antamiin valmiuksiin jatko-opintoihin. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa pitää vahvistaa yleisten tietojen ja taitojen osaamista osana ammatillisia valmiuksia. Myös ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyötä pitää vahvistaa.
Myös oppimista pitää ajatella koko elämän läpi jatkuvana asiana. Esimerkiksi tilastoissa tuijotetaan vain nuorten suorittamia korkeakoulututkintoja. Todellisuudessa ammatillisen tutkinnon suorittanut voi työskennellä vuosia ammatissaan ja opiskella myöhemmällä iällä töiden ohessa erittäin kustannustehokkaasti ammattikorkeakoulututkinnon.
Tutustu SAK:n työmarkkinakatsaukseen. Se on kahdesti vuodessa ilmestyvä talousanalyysi, jossa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.