Kestävää kasvua ja oikeudenmukaista tulonjakoa
Suomen taloudenpito pitää olla kestävällä pohjalla, mutta siinä pitää tunnistaa julkisen sektorin merkitys sekä investoida kestävään kasvuun tarvittaviin elementteihin. Verotuksen tulee tukea hyvinvointivaltiota.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on palautettava
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvia menoja. Hallitus on kuitenkin poistanut tämän vähennysoikeuden. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus on luonteeltaan verosanktio ja kiristää tavallisen palkansaajan ansiotuloverotusta.
SAK:n ratkaisu
- Palautetaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus työntekijöille.
Kehysmenettelyä täydennettävä tulokehyksillä
Hallitus päättää aina vaalikauden alussa tulevan vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta. Nykyinen kehysmenettely on pysynyt jokseenkin muuttamattomana viimeiset 20 vuotta.
Ongelma on siinä, että päätösperäiset veromuutokset eivät näy kehyksissä. Esimerkiksi kun luodaan uusi verotuottoja alentava verovähennys, se ei näy kehyksissä. Tämä perustuu siihen, että budjettinäkökulmasta verotuottojen alenemaa ei käsitellä menona. Syntyy tilanteita, joissa suositaan kehyksen ulkopuolella olevia verotukia, vaikka jokin muu toimi olisi vaikuttavampi ja tehokkaampi.
SAK:n ratkaisu
- Uudistetaan kehysmenettelyä niin, että valtion menokehysten rinnalle luodaan valtion tulokehykset.
- Veronkorotukset kasvattavat menokehystä, ja vastaavasti veronkevennykset pienentävät menokehystä.
- Vastaa paremmin EU:n taloussääntöjen mukaista taloudenpitoa, joka perustuu nettomenouraan.
- Luodaan kehyksiin suhdannevaraus taantumassa harjoitettavaa elvytystä varten.
- Suhdannevarausta ei tule huomioida velkajarrun tavoitteissa.
- Jätetään julkiset investoinnit ja hyvinvointialueiden valtiolta tuleva rahoitus kehysten ulkopuolelle.
- Mahdollistaa investointitarpeisiin vastaamisen joustavammin.
- Ehkäisee julkisista investoinneista ja siten pitkän aikavälin kasvusta leikkaamista.
- Hyvinvointialueiden ennakoimattomat menot eivät aiheuta välitöntä tasapainottamistarvetta muualta valtion taloudesta.
Yritys- ja verotukien määrää on vähennettävä ja ehtoja muutettava
Yritystukien karsinta tuottaisi säästöjä julkistalouteen. Yritystukia jaetaan vuosittain miljardeja euroja. Osa tuista on suoria tukia, osa taas epäsuoria verotukia. Osa tuista on talouskasvua hidastavia ja julkistaloutta rasittavia. Verotukseen tehdyt erilaiset vähennykset ja poikkeukset vähentävät verotuottoja, mikä pahentaa julkisen talouden kestävyysvajetta.
Sosiaalisten kriteerien käytöstä tukien kriteereinä on rohkaisevaa tutkimusnäyttöä: hyvin suunniteltu ja toteutettu kriteeristö on tuottanut kustannus-hyöty -suhteeltaan kannattavia investointeja.
SAK:n ratkaisu
- Tehdään suoriin yritystukiin maltillinen tasoleikkaus toimialojen kilpailukyky ja huoltovarmuus huomioiden, esimerkiksi 10 prosenttia.
- Liitetään suoriin yritystukiin ja takauksien muodossa toteutettaviin tukiin sosiaalisia kriteerejä.
- Sitoumus vahvistaa työntekijöiden osaamista, työllistää uusia työntekijöitä ja kasvattaa liiketoimintaa, kunnioittaa työehtosopimuksia ja järjestäytyneitä työmarkkinoita, pidättäytyä korkeasta osingonmaksusta, kasvattaa vientiä tai TKI-toimintaa sekä vähentää päästöjä ja ympäristöhaittoja.
- Tiivistetään veropohjia karsimalla perusteettomia verotukia:
- Tällaisia tukia ovat muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus, metsälahjavähennys, metsävähennys, yrittäjävähennys, perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus, turpeen normia alempi verokanta, turpeen verottoman käytön yläraja ja maatalouden energiaveron palautus.
- Perutaan tehottomina kasvukeinoina hallituksen toteuttama yhteisöveron alennus ja vihreiden investointien verohyvitys.
- Kohdennetaan suurempi osuus yritystuista kasvuyrityksiin ja aineettomiin investointeihin.
- Suositaan kohdennetuissa yritystuissa suoria yritystukia verovähennysten sijaan.
Kansainvälisen verosuunnittelun porsaanreikiä on tukittava
Ulkomaalaiset sijoitusvakuutukset ovat aggressiivisen verosuunnittelun muoto. Keinotekoinen omistusjärjestely mahdollistaa sen, että ulkomainen vakuutusyhtiö on paperilla omistaja ja tuotot ohjautuvat verovapaasti vakuutuskuoreen.
Toinen keskeinen haaste ulkomaisissa sijoitusvakuutuksissa on anonymiteetti, joka perustuu pankkisalaisuuteen. Anonymiteettia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tietojen salaamisessa, sisäpiiritiedon väärinkäytössä ja varojen kätkemisessä. Anonymiteetti vaikeuttaa myös kansainvälisten pakotteiden toimeenpanoa ja valvontaa.
Verohallinto saa tiedot osingonsaajasta vain osingonmaksun hetkellä, mutta tosiasiallinen edunsaaja voi myydä tai vuokrata erilaisilla sopimusjärjestelyillä hallinnassaan olevat osakkeet osingonjaon hetkellä. Tätä kautta on mahdollista saada perusteettomia veroetuja.
SAK:n ratkaisu
- Laajennetaan verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuutta siten, että sijoitusvakuutukset ilmoitetaan varallisuutena.
- Vakuutusyhtiölle tai -asiamiehelle mahdollisuus ilmoittaa tiedot vakuutetun puolesta.
- Vakuutusasiamiehet velvoitetaan ilmoittamaan veronalaisia tuloja koskevat tiedot.
- Pidennetään automaattisissa tietojenvaihtotilanteissa viranomaisaloitteisten oikaisujen määräaikaa.
- Nostetaan sivullisten laiminlyöntimaksun enimmäismäärää.
- Lisätään osakeyhtiölakiin tosiasiallista edunsaajaa koskeva määritelmä.
- Määritellään lähdeverolaissa se, kuka katsotaan osingonsaajaksi tilanteissa, joissa omistus on moniportaisesti hallintarekisteröity, millä edellytyksillä osingonsaajaa voidaan pitää tosiasiallisena edunsaajana sekä oikeutettuna verosopimusten mukaisiin alempiin lähdeverokantoihin.
- Asetetaan lähdeverolakiin erityinen selvittämisvelvollisuus siitä, liittyykö osingonsaajan omistukseen osakelainaus- tai muita järjestelyjä.
- Vastaava erityinen selvittämisvelvollisuus koskisi tilanteita, joissa osingonjakopäivän ympärillä on tehty edestakaisia kauppoja.
- Mahdollistetaan Verohallinnolle tietojen saanti rahoitusmarkkinoiden valvontaa varten raportoiduista kauppatapahtumista ja kauppatietorekisteristä.
Institutionaalisille sijoittajille on säädettävä lähdevero
Eräät ulkomaiset osingonsaajat saavat Suomesta osingot verovapaasti, koska ne rinnastuvat kotimaisiin, osinkotulonsa verovapaasti saaviin yhteisöihin. EU-oikeuden vaatimusten takia verovapaus on myönnettävä tällöin myös näille ulkomaisille osingonsaajille.
Osinkojen lähdevero laajentaisi veropohjaa kotimaisissa ja ulkomaisissa tilanteissa, koska lähdeveron piiriin saatettaisiin sellaisia toimijoita, jotka nykyään saavat osinkonsa verovapaasti. Koska vero koskisi yleishyödyllisiä yhteisöjä, vero osuisi myös työmarkkinatoimijoiden sijoitustuottoihin. Vaikutukset eläkevakuutusyhtiöihin tulee kuitenkin huomioida.
SAK:n ratkaisu
- Säädetään viiden prosentin lähdevero rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen osingoille.
Pääomatuloverotukseen otetaan yksi porras lisää
Suomessa pääomatuloverotuksen taso on alhainen suhteessa ansiotuloverotukseen ja osaan keskeisistä kilpailijamaista. Nykyisellään pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja yli 30 000 eurosta 34 prosenttia. Pääomatuloveroihin kohdistuu kuitenkin huojennuksia, joten nimellinen verokanta ei kuvasta oikein verotuksen tosiasiallista tasoa. Pääomatuloverotuksen avulla voidaan myös vahvistaa julkista taloutta oikeudenmukaisella tavalla.
SAK:n ratkaisu
- Lisätään pääomatuloverotukseen uusi porras 100 000 euron pääomatulojen kohdalle.
- 100 000 euron ylittävältä osalta pääomatulojen veroprosentti olisi 40 prosenttia.
Liikenteen veromalli on uudistettava
Liikenteen verotulot alenevat pääsääntöisesti kahdesta syystä: liikenteen sähköistymisestä ja päästötasojen laskusta johtuen. Koska liikenteen verotuottojen alenema on euromääräisesti suuri, sitä alenemaa on hankala kompensoida siirtämällä verotuksen painopistettä muualle kuin liikenteeseen tai pelkästään polttoaineverotusta käyttämällä.
SAK:n ratkaisu
- Liikenteen veromalli on uudistettava.
- Uuden henkilöliikenteen veromallin on perustuttava ainakin osittain ajettuihin kilometreihin.
- Matkapohjainen elementti lisää mallin kustannustehokkuutta ja ohjausvaikutusta.
- Kompensoidaan liikenteen päästöohjauksen kustannukset pieni- ja keskituloisille silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.
- Vahvistetaan verotuksen matkakuluvähennystä.
- Investoidaan joukkoliikenteeseen, jotta vaihtoehtoiset liikkumismuodot voidaan turvata.
Ilmasto- ja energiapolitiikan on oltava kunnianhimoista
Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa on jatkettava. Tämä mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen teollisuus- ja energiasektorille.
Päästökauppajärjestelmän lisäksi hiilidioksidin talteenottotoimia on nopeutettava ja Suomeen on saatava kestävän vedyn tuotantoa. Sähkön päästöttömyyden lisäksi on taattava sen riittävyys ja kohtuuhintaisuus.
Suomen nettopäästöt eivät ole juuri laskeneet vuosina 2005–2024. Kehitys johtuu maankäyttösektorista, joka on muuttunut päästölähteeksi. Päästökuilu on niin suuri, että Suomi joutunee tekemään kompensoivia nieluyksikköostoja muista maista jopa miljardilla eurolla. Lisätoimia tarvitaan metsäsektorin lisäksi erityisesti liikenne- ja maataloussektoreille. Mikäli liikenteen päästöt eivät puolitu vuoteen 2030 mennessä, tästä voi seurata huomattava tulonmenetys EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä.
SAK:n ratkaisu
- Edistetään EU:ssa kunniahimoista ilmastopolitiikkaa ja sitoudutaan kansallisesti hiilineutraalisuus 2035- tavoitteeseen ja riittäviin ilmastotoimiin.
- Teollisuus- ja energiatoimialoilla päästöjen vähentäminen.
- Edistetään teknisten hiilinielujen käyttöönottoa esimerkiksi energiatukien avulla.
- Edistetään yhdyskuntajätteenpolton saamista päästökaupan piiriin ilman, että jäsenmaille annettaan mahdollisuus lykätä hinnoittelun aloittamista vuoteen 2030.
- Kohdennetaan osa EU:n ja kansallisen puhtaan siirtymän rahoituksesta aina työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen TKI- ja infrastruktuurin lisäksi.
- Rakennetaan tarvittaessa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää lisäydinvoimaa.
- Edistetään tuulivoiman, ml. merituulivoima, rakentamista esimerkiksi energiatukien avulla.
- Tuetaan uusiutuvan vedyn valmistamista suorilla tuilla.
- Maankäyttösektorilla päästöjen vähentäminen.
- Päivitetään Suomen energia- ja ilmastosuunnitelmia (ml. maankäyttösuunnitelma) niin, että LULUCF-sektorin päästökuilu huomioidaan paremmin.
- Pidetään puun hakkuut tutkitun tiedon mukaisella kestävällä tasolla.
- Vähennetään puun polttoa energiankäytöksi.
- Muutetaan metsälaki kestävämmäksi puiden hakkuita koskevien ikä- ja läpimittakriteerien osalta.
- Otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu ja tehdään raivauksesta luvanvaraista.
- Taakanjakosektorilla tarvittavia uusia päästövähennystoimia.
- Puretaan kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteen ja polttoaineveron huojennukset.
- Kompensoidaan ETS2-päästökaupan ja taakanjakosektoritoimien myötä liikenteen ja asuntojen lämmityksen nousevat kustannukset erityisesti pieni- ja matalamman keskitulotason kotitalouksille. Käytetään tähän EU:n sosiaali-ilmastorahaston lisäksi tarvittaessa kansallisia toimia.
- Turvataan kohtuuhintainen työmatkaliikkuminen esimerkiksi työmatkavähennystä kehittämällä.
- Toimeenpannaan ja rahoitetaan kaikki maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman esitykset maatalouden osalta.
- Päätetään lisätoimista erityisesti maatalouden turvemaiden päästöjen vähentämiseksi.
- Arvioidaan turvetuotantoalueiden käytön rajoitus- ja metsitystoimien vaikutukset päästöihin ja lisätään toimia KAISU-suunnitelmaan.
- Kohdennetaan maatalouden ympäristötukia todennettaviin päästövähennyksiin ja vaikuttavimpiin toimiin, kuten turvealueiden vettämistoimiin.
Työntekijöille reilu vihreä siirtymä on varmistettava
Työntekijöiden edustajat eivät pääse osallistumaan riittävästi ilmastopolitiikan suunnitteluun ja seurantaan. Ilmastosuunnitelmissa ei myöskään ennakoida riittävästi ilmastotoimien työllisyysvaikutuksia eikä työntekijöiden muuttuvia osaamistarpeita tai työntekijöiden turvaa.
Työntekijät tarvitsevat tukitoimia vihreän siirtymän epävarmuudessa. Työntekijöille olennaista on kattava sosiaaliturva ja täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuudet, jotka mahdollistavat työpaikan pitämisen tai siirtymän uuteen, kestävään työpaikkaan. Riittävät turvaverkot varmistavat työvoiman ja resurssien liikkumisen matalan tuottavuuden aloilta korkean tuottavuuden aloille.
SAK:n ratkaisu
- TEM:n on kutsuttava ammattiliitot ja muut sidosryhmät energia- ja ilmastostrategian ja toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmisteluun. Samoin YM:n on kutsuttava ammattiliitot ja muut sidosryhmät keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman arviointiin ja MMM:n maataloussektorin suunnitelman ja sopeutumisstrategian arviointiin.
- Suunnitelmiin lisätään velvoittavina arviot päästövähennystoimien työllisyys- ja osaamistarvevaikutusarvioinneista toimialoittain.
- Perustetaan hallituksen ja työmarkkinatoimijoiden edustajista koostuva oikeudenmukaisen siirtymän pyöreä pöytä VNK:hon.
- Lisätään varoja uudelleen- ja täydennyskoulutukseen.
- Kohdennetaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varat energiaintensiivisen teollisuuden ja koko energiasektorin työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen ja työllisyyden edistämiseen.
- Ohjataan uudesta EU:n ESR+ ja globaalirahastosta nykyistä enemmän varoja työntekijöille oikeidenmukaisen siirtymän varmistaviin toimiin.
- Lisätään yritystukien ehdoiksi sosiaalisia kriteereitä:
- Työntekijöiden edustajien kuuleminen investointipäätöksistä, tukirahojen kohdentaminen työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen, työntekijöiden järjestäytymisen tukeminen, irtisanomisten ja työehtojen heikentämisistä pidättäytyminen, Suomen työlainsäädännön ja työehtojen mukaisten ehtojen takaaminen sekä kohtuuttoman osingonmaksun välttäminen.
- Täydennetään työsuojelusäännöksiä vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomia työterveys- ja työturvallisuusriskejä.
- Lämpötilaraja-arvojen säätäminen ja niiden mukaiset toimenpidevelvoitteet.
- Huomioiden erilaiset työt ja työtilat sekä mm. lisätaukojen ja työaikajärjestelyjen määrittäminen.
Asunto- ja rakennuspolitiikka on laitettava remonttiin
Hallitus on tehnyt merkittäviä muutoksia valtion asunto- ja rakennuspolitiikkaan. Hallitus on sulauttanut Valtion asuntorahaston (VAR) osaksi valtion budjettia, lakkauttanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja supistanut korkotukilainavaltuuksia rajaamalla asumisoikeusasunnot myös tuen ulkopuolelle. Samaan aikaa asunnottomuus ja häätöjen määrä ovat kasvaneet, vaikka oikeus asumiseen on perusoikeus.
Asuntopolitiikka on keskeinen työkalu segregaation ja kodittomuuden ehkäisemisessä sekä kohtuuhintaisen asumisen turvaamisessa. Lisäksi asuntopolitiikalla voidaan turvata asumista niille erityisryhmille, joille yksityinen markkina ei tuota ratkaisuja. Pula kohtuuhintaisesta asuntotarjonnasta voi muodostua rasitteeksi myös työmarkkinoilla.
Valtion aktiivinen osallistuminen MAL-sopimuksiin on keino vaikuttaa esimerkiksi liikennejärjestelmiin ja kaupunkirakenteeseen. Ilman MAL-sopimusten kaltaista työkalua valtion mahdollisuudet vaikuttaa kuntien ja kaupunkien toimintaan ovat suppeat.
SAK:n ratkaisu
- Muutetaan asuntojen rakentamiseen myönnettyjen valtiontakauksien tilastokäytäntöä.
- Taattuja lainoja ei pidä laskea osaksi julkista velkaa, ainakaan täysimääräisinä.
- Parannetaan yleishyödyllisten asuntotuottajien mahdollisuuksia omaan rahoitukseen.
- Sekatalomallin edistäminen ja käyttötarkoitusrajoituksien joustavoittaminen.
- Joustavoitetaan asuntojen vuokramallia siten, että vuokrataso voi kasvaa kotitalouden tulotason kasvaessa.
- Esimerkiksi määräaikaiset tai jatkuvat vuokrasopimukset, joissa vuokrataso voi nousta, jos asukkaiden tulot kasvavat.
- Pitkä 40-vuotisen korkotukimalli on oltava asuntopolitiikan ensisijainen instrumentti, kun rakennutetaan pienituloisten ja erityisryhmien vuokra-asuntoja.
- Kasvatetaan erityisryhmien investointiavustuksen osuutta.
- Kasvatetaan valtionavustusta remonttikustannuksiin.
- Turvataan asumisoikeusasuminen (ASO).
- Palautetaan ASO-kohteiden rakentaminen lyhyen korkotuen piiriin.
- Jyrkempi porrastus rakentamattoman tonttimaan kiinteistöverolle edistää tonttitarjontaa.
Valtiovallan tulee MAL-sopimuksissa:
- Palauttaa sosiaalisen asuntotuotannon numeeriset tavoitteet sopimuksiin.
- Asuntoja on rakennettava useille eri alueille segregaation torjumiseksi.
- Edistää kaavoituksessa ja tonttimaan tarjonnassa täydennysrakentamista, käyttötarkoitusmuutoksia ja uusien rakennuspaikkojen syntyä.
- Edistää suurimpien kaupunkiseutujen ratahankkeita.
- Edellyttää uusien liikenneyhteyksien tiivistä rakentamista.
- Kirittää kaupunkiseutujen päästövähennyksiä MAL-sopimuksilla.
Tavoitteita on mahdollista edistää esimerkiksi käynnistysavustuksilla ja muilla vastaavilla ehdollisilla ja rahallisilla tuilla.
Perusväylänpidon rahoituksen tasokorotus ja rahoituksen sitominen indeksiin
Liikenneverkostomme rapistuu merkittävää vauhtia. Väyläviraston arvio korjausvelan suuruudesta on tällä hetkellä yhteensä yli neljä miljardia euroa. Perusväylänpidon rahoituksen pitkäjänteisyys ei toteudu. Perusväylänpito maksaa sitä enemmän, mitä huonompaan kuntoon väylät päästetään.
SAK:n ratkaisu
- Tehdään perusväylänpidon rahoitukseen 100 miljoonan euron tasokorotus sekä sidotaan se rahoitusindeksiin. Uusi perusväylänpidon rahoitustaso olisi noin 1,5 miljardia euroa vuodessa.
- Harkintaan perusväylänpidon rahoituksen lakisääteisyyttä sote-rahoituksen tapaan.