Katja Syvärisen vappupuhe 2023

Muutosvarauksin
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen
Helsingin työväen vappujuhla Kansalaistorilla kello 13.15

Hyvät toverit,

Vappua vietetään odottavissa tunnelmissa. Säätytalolle on kokoontunut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla eduskuntavaalien tuloksen mukainen kokoonpano hallitusneuvotteluihin sovittamaan yhteen tavoitteitaan. Neuvottelujen lopputuloksesta eli hallitusohjelmasta on kiinni se, miten Suomea seuraavat vuodet kehitetään. Viekö kehitys eteen vai taakse ja kenen ehdoilla kehittämistä tehdään? SAK:lainen ammattiyhdistysliike kampanjoi eduskuntavaaleissa näkyvästi parempien työehtojen puolesta ja kaikenlaisen hyväksikäytön torjumiseksi. Puolueiden vastaukset SAK:n niille tekemiin kysymyksiin poikkesivat monissa kohdin toisistaan. Nyt Säätytalolla on mukana puolueita, jotka kertoivat haluavansa leikata työttömyysturvaa, rajata lakko-oikeutta ja lisätä työnantajan saneluvaltaa työehdoista. Toivomme kovasti, että nämä olivat vain niitä pelkkiä juhlapuheita. Arvioimme tekoja, emme aikeita.

Mutta sanotaan se nyt suoraan: palkansaajat eivät aio katsella nojatuoleissa, jos yhdessä rakennettua luottamusta aletaan yksipuolisesti romuttaa. SAK edellyttää, että keskeisistä työelämäkysymyksistä neuvotellaan jatkossakin kolmikantaisesti työnantajien, työntekijöiden ja hallituksen kesken. Työelämässä ja siihen liittyvässä sääntelyssä on edelleen monenlaista kehitettävää niin työnantajan kuin työntekijän näkökulmasta. Toimiva, kaikkien yhdessä hyväksymä neuvottelukulttuuri työmarkkinoilla on koko Suomen etu. Luottamukselle rakentuvassa yhteiskunnassa tarvitaan kaikkien osallisuutta ja yhteistyötä, jotta emme hukkaa vakauden ja kasvun eväitä.

Kuukausi sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden kannatuksessa tapahtui merkittäviä muutoksia, joita on syytä analysoida huolella. Nyt toisensa löytäneet vaalivoittajat korostivat kampanjoissaan konservatiivista talouskuriajattelua. Rajuja leikkauksia ja muutoksia siis lienee tiedossa. Demokratia toimii ja kansa on äänensä antanut. Pulinat siis pois. Kuitenkin on hyvä silti huomata, että edelleen puolet suomalaisista äänesti eduskuntavaaleissa puolueita, jotka osallistuivat hallitusvastuuseen viime vaalikaudella. Se ei ole huono saavutus, kun ottaa huomioon, millaisessa tilanteessa maata johdettiin. Hallitus lupasi tehdä̈ lujasti töitä tasa-arvoisemman, ilmastokriisiä̈ ratkaisevan ja luontoa suojelevan Suomen puolesta. Lupaukset myös pitivät.

Optimistisista lähtökohdista ja tunnelmista, joissa edellinen hallitus aloitti, seurasi nopeasti maailmanlaajuisten kriisien sävyttämä aika: ensin korona ja sitten Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa. Tästä huolimatta hallitus määrätietoisesti vei eteenpäin hallitusohjelman kirjauksia. Tuloksena oli muun muassa sote-uudistuksen läpivienti, perhevapaauudistus, ilmastolaki, perusturvan ja eläkkeiden nosto sekä työllisyystoimet, joiden myötä työllisiä̈ on yli 100 000 enemmän kuin hallituskauden alussa ja epärealistisena pidetty 75 % työllisyysaste toteutui. Hallituksen saavutukset ovat koko hallituksen yhteisiä. Niiden ansiosta Suomi on oikeudenmukaisempi kaikille, ei vain harvoille.

Toverit,

Opi perusasiat. Älä pelkää kysyä. Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää. Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä.

Nämä oppimista ylistävät sanat Bertolt Brecht kirjoitti näytelmätekstiin vuonna 1932. Ja viimeisen sadan vuoden aikana työläiset toden totta ovat opiskelleet. Työväenliikkeestä tuli sivistysliike, jossa oppimista arvostettiin, ei pelkästään tutkintoja, vaan kaikkea lukeneisuutta. Tätä on tukenut huikea suomalainen maksuton kirjastojärjestelmä, kaikille yhteinen peruskoulu ja myös ammattiliittojen jäsenilleen järjestämä koulutus.

Mene kouluun, koditon. Hanki tietoa, vaikka palelet. Sinun täytyy astua johtoon!

Keskustelu suomalaisten koulutuksesta ja osaamisesta on käynyt kuumana. Joskus oli tapana sanoa, että koulun tehtävä kasvattaa kunnon kansalaisia työelämän tarpeisiin. Viime viikkoina on monesta kommentista saanut ymmärtää, että tärkeintä on työelämän tarpeet ja talouskasvu, ja että ”kunnon kansalaisuus” ja yhteiskunnallinen ymmärrys on jotain ylimääräistä, joka vaan haittaa ja hidastaa.

Joillakin laitaoikeistossa ja jopa ministeriöiden korkeilla virkamiehillä tuntuu nyt olevan kova halu jakaa kansa luokkayhteiskunnan hengessä kahtia korkeasti koulutettuihin ja pelkän perushommansa osaaviin bulkkiduunareihin, jotka voi huutaa töihin tarvittaessa ja irtisanoa helposti, kun suhdanne keikkaa. Ja näissä haaveissa olematon sosiaaliturva kannustaa, eli pakottaa, ottamaan työtä vastaan surkeillakin palkoilla ja epämääräisillä ehdoilla. ”Ihmisjoukot on niille vain kauppatavaraa, jota ostetaan markkinoilta, jonka hinnasta tingitään, joka hyödyttömäksi voi käydä ja siksi hylätään”, kuten Lauri Sipari runoili runsas 50 vuotta sitten.

Marinin hallitus opetusministeri Li Anderssonin johdolla toteutti oppivelvollisuusuudistuksen, joka on peruskoulu-uudistuksen jälkeen merkittävin ja hienoin uudistus suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus lisää tasa-arvoa; ennen sitä kaikkien nuorten ei ollut aidosti taloudellisesti mahdollista jatkaa opintoja haluamallaan alalla. Ja tämä jos mikä on myös työllisyysteko, pelkän peruskoulun varassa olevien haasteet työllistyä ovat moninkertaiset verrattuna tutkinnon suorittaneisiin.

Marinin hallituksen koulutusuudistus ei kuitenkaan kokonaan korjannut Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten johdolla tehtyjä koulutusleikkauksia. Silloin ammatillisesta koulutuksesta vähennettiin opettajaresursseja ja itsenäistä opiskelua lisättiin. Sittemmin on ihmetelty, kun valmistuneet eivät osaa perusasioita kunnolla eivätkä pärjää työpaikalla niin kuin pitäisi. Ratkaisuksi on esitetty opintojen tiivistämistä, yhteiskunnallisten aineiden poistamista opinnoista sekä, uskomatonta kyllä, resurssien pienentämistä entisestään ja niiden siirtämistä korkeakouluopetukseen. Miksihän näen tässä hölmöläissadun ainekset? Ammatillista koulutusta ei saa romuttaa! Suomi ei pärjää ilman ammattiosaajia. Jo nyt teollisuus, sote ja monet muut alat kärsivät huutavasta osaajapulasta. Koulutusten ajallista tehostamista voi toki selvittää, mutta ei ole viisasta poistaa ammattikouluista yhteiskunnallisia aineita. Myös duunari tarvitsee sivistystä, kulttuuria ja kunnolliset elämisen eväät!

Hyvät kuulijat,

Sivistystä ja yhteiskunnallisten asioiden ymmärrystä tarvitaan, jotta ihminen pystyy puolustamaan ja vaatimaan oikeuksiaan työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa. Mutta koulutuksella on myös suorempi yhteys hyvinvointiin ja toimeentuloon. SAK:n tutkimuksen mukaan perusasteen koulutuksen varassa olevista 74 % kertoo, että palkalla on vaikea tai erittäin vaikea tulla toimeen.

Kaikkeen ei ole ratkaisu se, että matalapalkka-aloille etsitään tekijöitä kansainvälisellä rekrytoinnilla. Nimittäin muualta Suomeen muuttaneelle ruoka, sähkö ja asuminen maksaa täällä aivan saman kuin kelle tahansa muullekin. Eikä näköjään niin pieniä palkkoja, ettei niihinkin ilmaannu välistä vetäjiä ja vilunkivoitontavoittelijoita. Matalapalkka-alojen ei tarvitse ikuisesti olla tuomittuja mataliin palkkoihin. Kyse on työn arvostuksesta ja sitä kautta myös siitä, onko yrittäjä hinnoitellut tuotteensa tai palvelunsa oikein tai onko työntekijän osuus työnsä tuloksesta reilu. Duunari on palkkansa ansainnut

Tällä hetkellä moni yrittää selviytyä lisätöitä tekemällä, rahaa lainaamalla tai vähentämällä menoja. Pitkään jatkuessaan tilanne voi johtaa siihen, että ihmiset vetäytyvät työmarkkinoilta, jos työn tekeminen ei enää kannata.

Oikeisto tarjoaa palkkaköyhyyteen ratkaisuksi sosiaaliturvan leikkaamista. Työväenliikkeen ratkaisu palkkaköyhyyteen on palkankorotusten vaatiminen. Työ on kannattavampaa kuin sosiaaliturva silloin, kun palkat ovat riittävän korkeita. Palkankorotukset eivät kuitenkaan tule pyytämättä ja yllättäen. Työehdoista ja palkoista neuvotteleminen on taito- ja voimalaji. Taito syntyy koulutuksesta ja kokemuksesta ja voima syntyy joukosta. Yksin voi pyytää, yhdessä voi vaatia.

Ei ole sattumaa, että paikallista sopimista halutaan lisätä ja kaikkia koskevien sopimusten kattavuutta eli yleissitovuutta halutaan romuttaa. Erityisesti painetta on sellaisissa duunariammateissa, missä järjestäytymisaste on alhainen, työntekijöiden koulutustaso on matala ja missä työskentelee paljon nuoria ja maahanmuuttajia.

Sopiminen tarvitsee osaamista ja työelämän pelisääntöjen tuntemista. Siksi SAK on vaatinut luottamusmiehille parempia toimintaedellytyksiä. Asiat osaava luottamusmies on ollut myös työnantajan etu. Se on nähty viimeksi kuluneella neuvottelukierroksella, kun osassa liittoja työehdoista neuvoteltiin työpaikkatasolla. Sopimiseen tarvittava osaaminen oli liitolla ja luottamusmiehellä. Monet työnantajat joutuivat ostamaan tarvittavan osaamisen muualta. Luottamusmiehen oikeus toimia ja huolehtia osaamisestaan myös työajalla on tärkeä ja se tulisi kirjata vahvemmin myös lainsäädäntöön.

Toverit,

Suomi muuttui noin kahdeksan vuotta sitten, kun Suomeen saapui hyvin nopeasti tuhansia turvapaikanhakijoita. Täällä Helsingin Kansalaistorilla järjestettiin kansanjuhla, jossa toivotettiin tulijoita tervetulleiksi. Mutta Suomi muuttui. Uskallan veikata, että osa näiden eduskuntavaalien tuloksesta on takaiskua tapahtumille, joita on koettu kuluneina vuosina. Suomeen tulleiden kotouttaminen ja yhteiskuntaan juurtuminen on ollut osin hidasta ja takkuista. Viranomaiset ovat tämän tunnustaneet ja onneksi prosesseja on korjattu niin humanitäärisen kuin työperäisen maahanmuuton osalta. Ikääntyvä ja pienenevien ikäluokkien maa on monessa riippuvainen ulkomaisista rekrytoinneista.

Samaan aikaan monilla aloilla on kuitenkin työttömyyttä, ja osalle työnantajista on ollut liian suuri houkutus käyttää ulkomaista halpatyövoimaa täällä sovittujen palkkojen ja pelisääntöjen sijasta. Myös ilmastotoimien välttämättömyys iski päin naamaa. Kun samaan aikaan elinkustannukset ovat nousseet rajusti Venäjän sotatoimien seurauksena ja pandemia on sairastuttanut, pelottanut ja synnyttänyt myös kaikenlaisia salaliittoteorioita, syntyi sakea soppa. Tilanne on herättänyt monissa kummastusta ja katkeruutta, vaikka syyttävä sormi on voinut osoittaa aivan väärään suuntaan. Populismi ja vastakkainasettelu on saanut sijaa. Tässä keskustelussa on hävinnyt niin vasemmisto, vihreät kuin ammattiyhdistysliikekin. Protesti nähtiin vaaleissa.

Jos nyt hallitusneuvotteluissa syntyy jonkinlainen oivalluskompromissi hillittyyn ja hallittuun ihmisoikeusperustaiseen maahanmuuttopolitiikkaan, toivon sydämestäni, että katse ei käänny pois SAK:n esille ottamista epäkohdista ja haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden aseman parantamisesta.

Sanotaan tämäkin selvästi: Suomi tarvitsee tulevaisuudessa työvoimaa niin Suomesta kuin myös ulkomailta. Yritykset kertovat, että työvoiman saatavuus on tällä hetkellä suurin kasvun este. Ulkomailta tulevan työvoiman rekrytointi ei tietenkään saa polkea suomalaisia työehtoja. Työehtojen ennakkovalvontaa ja työntekijöiden oikeusturvaa ei saa heikentää, vaikka lupaprosessit nopeutuisivat ja työnantajien päätösvalta vahvistuisi. Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytössä toistuvat usein samat asiat: huonot työolot, ylipitkät työpäivät, erilaisten lisien maksamatta jättäminen ja palkka, joka ei ole työehtosopimuksen mukainen. Tällaiselle hyväksikäytölle ei saa antaa tilaa ei nyt eikä tulevaisuudessa! On kyllä vaikea ymmärtää, miksi yrittäjämyönteiseksi itseään kutsuvilla porvaripuolueilla on ollut hallituksessa ollessaankin halu vaikeuttaa rehellisen yrittäjän toimeentuloa katsomalla sormien läpi toisten koijarointia. Sellaiselle pitää kerta kaikkiaan laittaa stoppi.

Arvoisat kuulijat,

Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä. Pienenä kansakuntana, joka sijaitsee vähän maailmojen laidalla, meidän on ollut aina tärkeää löytää sellaisia osaamisen aloja, joissa voimme olla muita askeleen edellä. Tässä olemme onnistuneet vuosien varrella loistavasti. Suurimmat pettymykset ovat liittyneet keskinäisen luottamuksen rapautumiseen ja hyvinvoinnin epätasaiseen jakautumiseen. Toivottavasti olemme oppineet näistä sivistyksen syväkyykyistä ja osaamme kiertää karikot.

Haasteista on tehtävä mahdollisuuksia. Me olemme osanneet hyödyntää metsiämme ja järviämme taloudellisesti ja opimme koko ajan tekemään sen myös kestävämmin. Olemme osanneet hyödyntää geopoliittisen sijaintimme diplomatiassa. Olemme osanneet muuttaa pitkät välimatkat tietoverkkojen kehittämisen moottoriksi. Ja kun Suomi olosuhteiden muututtua on yhtäkkiä sotilasliitto NATOn jäsen, kuinka ollakaan, ensimmäisiä isoja puolustustarvikehankintoja tehdään talvisodan hengessä hiihtolegenda Harri Kirvesniemen suksitehtaalta Kiteeltä! Huoltovarmuuden ylläpitäminen on täynnä mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin ja kotimaisen työllisyyden edistämiseen.

Tulevaisuuden välttämätön mahdollisuus on kiertotalous ja vihreä siirtymä. Tulemme olemaan voittajia myös niissä, kunhan emme anna periksi tavoitteista ja löydämme vahvuutemme. Meillä on historiallinen mahdollisuus monipuolistaa teollista pohjaamme ja palveluitamme, kunhan olemme määrätietoisia ja johdonmukaisia. Kilpailukykymme on jo vahvaa vetytaloudessa ja akkuihin liittyvässä tuotannossa. Elinkeinoelämä on sitoutunut muutokseen ja näkee tulevaisuuden mahdollisuudet. Työntekijöiden huoli on ymmärrettävästi liittynyt oman työpaikan säilymiseen ja riittävään osaamiseen. On kaikkien etu, että pidetään huoli työntekijöiden osaamisesta niin ammatillisen koulutuksen riittävässä tasossa kuin työn ohessa tapahtuvassa koulutuksessa. Kurja esimerkki oli korona-aika, jolloin esimerkiksi teollisuudessa työntekijöiden koulutuspäivien määrä romahti, kun päinvastoin olisi ollut mahdollista tehdä osaamisloikkaa koko yhteiskunnassa. Toimimalla viisaasti teemme väistämättömästä muutoksesta meille vahvuuden ja voimavaran.

Hyvät toverit!

Sote-uudistus on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Tämän vuoden alusta alkaen vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Uudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla Suomessa, kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä turvata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. Nyt on tärkeää huolehtia, että hyvinvointialueiden rahoitus ja toiminta saadaan sellaiselle tasolle, että uudistuksen tavoitteet saavutetaan.

Emme vielä tiedä, millaisilla hallitusohjelmalinjauksilla sotea jatkossa kehitetään, mutta jotain osviittaa saa ehkä siitä, että hallitusta nyt muodostavat kokoomus ja perussuomalaiset nappasivat vaalien jälkeen eduskunnassa johtopaikkoja juuri niistä valiokunnista, joissa edellisellä Sipilän hallituskaudella torpattiin niin sanottu valinnanvapaus- ja yksityistämismalli. Kohta nähdään, avataanko sotessa hanat ja alkaako verorahojen pumppaus pörriäisten hunajapurkkeihin.

Toimivat julkiset palvelut ja laadukas työterveyshuolto ovat keskeisiä hyvinvoinnin elementtejä, joille on laaja hyväksyntä. Viime vuosina työelämään liittyviin keskusteluihin on noussut entistä vahvemmin työssä jaksaminen ja mielenterveysongelmien raju lisääntyminen. Sen lisäksi, että hyvinvointivaltiossa me huolehdimme siitä, että jokainen tarvitseva saa hoitoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, meidän on nähtävä, mikä meidän yhteiskunnassamme ja työelämässämme on pielessä ja sairastuttaa ihmisiä. Työn tuottavuus on vahvasti kytköksessä osaamiseen, osallisuuteen ja luottamukseen. On kaikkien etu vahvistaa sellaista työelämää, jossa tämä huomioidaan.

Hyvät kuulijat!

Ammattiyhdistysliike on aina ollut merkittävä ja vaikutusvaltainen toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalainen työelämä on suurimmaksi osaksi ihan ok myös kansainvälisessä vertailussa, ja siitä on kiittäminen ammattiyhdistysliikettä ja sen aktiivisia jäseniä. Ammattiyhdistysliike oli vahvasti mukana, kun suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin. SAK:n ja suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia ovat muun muassa kesä- ja talvilomat, perhevapaat, irtisanomissuoja ja viisipäiväinen työviikko.

Viime vuosina liittojen järjestäytymisaste on kuitenkin laskenut jopa huolestuttavaa vauhtia. Ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden on katsottava peiliin ja kysyttävä, mistä tämä johtuu. Miksi emme osaa sanoittaa ammattiliiton merkitystä paremmin? Miksi emme osaa kertoa, että tolkulliset työehdot ja työolot johtuvat korkeasta järjestäytymisasteesta. Ja toisin päin: miksi emme saa näkyväksi palkkaköyhyyden lisääntymisen yhteyttä laskevaan järjestäytymisasteeseen.

Toisin kuin jotkut sitkeästi väittävät, ei ammattiyhdistysliike ole historiaan kuuluva jäänne vanhoista ajoista. Tässä ajassa ammattiyhdistysliikkeelle on enemmän tarvetta kuin aikoihin. Maailma, Suomi ja suomalainen työelämä muuttuvat, se ei tarkoita, että ammattiyhdistysliikettä ei enää tarvita. Meidän on haastettava itseämme voimakkaammin ja mietittävä, mitä me teemme ja miten me puhumme asioista. Miten me teemme oman työmme näkyväksi. Miten me houkuttelemme uusia ihmisiä mukaan jäseniksi ja ennen kaikkea aktiivisiksi toimijoiksi ammattiyhdistysliikkeessä. Vielä paljon pitää uudistaa, myös ay-liikkeessä itsessään!

Kun poliittinen oikeisto ja työnantaja haaveilee lakko-oikeuden rajaamisesta, yleissitovien työehtosopimusten romuttamisesta sekä joustojen lisäämisestä työpaikalla, myös meidän on uskallettava unelmoida. Meidän on maalattava kuva siitä, millaista työelämää me haluamme tulevaisuudessa. Työn tuottavuuden noustessa meidän on lupa ja velvollisuuskin uskaltaa vaatia parempaa työelämää, lyhyempää työaikaa ja enemmän vapaa-aikaa. Ja sen eteen on tehtävä töitä.

Kun tarvitaan solidaarisuutta, tekoja toisten puolesta, me toimimme.

Keskellä kolmoiskriisiä, pandemia, sotaa ja ilmastonmuutosta tuntuu välillä, että pienet teot ovat mitättömiä. Teot arjessa, työssä, ystävien kesken eivät kuitenkaan ole pieniä tekoja. Me kannattelemme toisiamme, me muutamme maailmaa paremmaksi vähän kerrassaan. Työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen tehtävä ei ole vain puolustaa tähän asti saavutettuja asioita vaan tavoitella joka päivä parempaa yhteiskuntaa kaikille. Toverit, meitä tarvitaan!

Hyvää työväen vappua!