s a k·fi Jäsenliittojen esitykset SAK:n…

Jäsenliittojen esitykset SAK:n edustajistolle 22.5.2025

SAK:n jäsenliitot ovat jättäneet edustajistolle neljä esitystä, joista SAK:n hallitus on antanut lausuntonsa 5.5.2025. Edustajisto hyväksyi lausunnot päätöksikseen 22.5.2025.

  1. PAM: SAK edistämään kokeiluja – Työajan lyhentämiselle on annettava mahdollisuus
  2. PAM: Osa-aikatyöntekijöiden lisätyökorvaukset EU-oikeuden edellyttämälle tasolle
  3. PAM: Henkilöstöedustajan valinta henkilöstöpalveluyrityksiin
  4. JHL: Työssä jaksamisen tukeminen vuorotteluvapaata korvaavin keinoin

1. SAK edistämään kokeiluja – Työajan lyhentämiselle on annettava mahdollisuus

Palvelualojen ammattiliitto PAM

PAM teetti marraskuussa 2024 tutkimusyhtiö Verialla kyselyn työikäisten suomalaisten näkemyksistä muun muassa työajan lyhentämiseen. 78 % suhtautui myönteisesti ajatukseen lyhentää työaikaa nykyisestä niin, että ansiotaso ei alenisi. Joka neljäs koki, että omaa hyvinvointia ajatellen nykyinen työtuntien määrä on liiallinen hyvinvointia ajatellen. Reilusti yli puolet uskoi lyhyemmän työajan lisäävän energisyyttä ja tuloksellisuutta, parantavan tasapainoa työn ja muun elämän välillä ja lisäävän työvoiman tarvetta työpaikalla.

PAM kysyi samoja asioita jäsenkyselyssään. Vastaukset olivat kutakuinkin samanlaisia, mutta osa-aikaisesti työskentelevillä on kokoaikaisia enemmän epäilyjä liittyen työajan lyhentämiseen. Kuitenkin esimerkiksi vastantahtoisesti osa-aikatyössä olevista peräti 60 % suhtautui myönteisesti ajatukseen työajan lyhentämisestä.

Tulokset kertovat työelämän paradokseista. Samaan aikaan on työvoimapula ja kasvava työttömyys; paranevat välineet työvuorosuunnitteluun ja hajanaisemmat työvuorot; automatiikkaa sekä yksitoikkoisiin että raskaisiin töihin ja aina lisääntyvä työn kuormittavuus mielenterveyskriiseineen.

Todellisuus haastaa totutun

Aina kun joku on esittänyt ajatuksen työajan lyhentämisestä, työnantajien kategorinen vastaus on ollut ei ja muut talouselämän vaikuttajat ovat vahvistaneet ”faktan ettei se käy”. Kun esimerkiksi PAM on vuodesta toiseen vaatinut lisää kokoaikatyötä, työnantajien vastaus on kuitenkin ollut, että kokoaikatyön tarjoaminen on mahdotonta.

Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 noin 30 prosenttia samalla kun kokoaikaisten työntekijöiden osuus on noussut vain nelisen prosenttia. Näin myös osa-aikaisten osuus kaikista työllisistä on kasvanut. (ETLA 2024)

Johtopäätöksen pitäisi olla, että kokoaikatyön käsitettä on syytä tarkastella. Jos teknologia vähentää ihmistyön tarvetta, työn tuloksia pitäisi jakaa uudella tavalla. Työajan uudelleen jakaminen olisi tässä yksi menetelmä. Uudelleen jaolla voisi olla vaikutusta myös työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen, tuottavuuteen, työuran pituuteen, mahdollisuuksiin osaamisen kehittämisessä, työn ja muun elämän balanssiin, jne.

Muualla ollaan liikkeellä

Pohjoismaista Islannissa on jo toteutettu laajoja työaikareformeja. Ne lähtivät liikkeelle hallituksen ja Reykjavikin kaupungin kokeilulla viime vuosikymmenellä. Hyvät tulokset rohkaisivat ammattiliittoja lähtemään liikkeelle lyhentämään työehtosopimusten kautta työaikoja. Työnantajat olivat alun perin sitä vastaan. Nyt noin 85 % työntekijöistä on oikeutettu n. 36 tunnin työviikkoon. Ruotsissa ja Norjassa on lähtöjä samalle tielle.

Viime vuosina maailmalla erilaisia työvoiman lyhentämiskokeiluja on ollut paljon. Esimerkiksi viime vuonna Saksassa toteutettiin 4-päiväisen työviikon kuusi kuukautta kestänyt kokeilu. Mukana oli 45 organisaatiota eri toimialoilta. Iso-Britanniassa 4-päiväistä työviikkoa kokeiltiin samoin puolen viikon kokeilussa 61 yhdessä yrityksessä, jotka työllistävät noin 2900 työntekijää vuonna 2022. Kokeiluja on tehty myös Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Tulokset ovat tavallisesti kertoneet työhyvinvoinnin paranemisesta; tuottavuudesta ei ole saatu vedenpitäviä tuloksia, mutta liikevaihdot eivät myöskään ole romahtaneet.

Suomessa merkittävämpi kokeilu toteutettiin viimeksi vajaa 30 vuotta sitten. Vuosina 1996–1999 tehtiin valtion ja EU:n tuella laajamittainen kolmevuotinen lyhennetyn työajan kokeilu nk. 6+6-mallista, jossa samalla laajennettiin käyntiaikoja. Sen jälkeen ei asiaa ole laajemmin selvitetty.

PAM esittää, että SAK

SAK:n edustajiston päätös 22.5.2025

Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että SAK ryhtyy määrätietoisesti toimimaan sen puolesta, että Suomessa toteutettaisiin valtiovallan tuella laaja eri toimialoja koskeva kokeilu yleisen työajan lyhentämisestä. Kokeilun tavoitteena olisi selvittää työajan lyhentämisen merkitystä ja vaikutuksia työntekijöiden terveyteen, työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, tulonjakoon, työllisyyteen, tuottavuuteen, julkisiin menoihin kuten sosiaaliturvan käyttöön ja tuottavuuteen. Lisäksi PAM esittää, että SAK kokoaa ja pitää esillä työajan lyhentämisestä eri puolilla maailmaa saatuja kokemuksia.

Kysymys työajan pituudesta on tärkeä ja ajankohtainen. Useissa maissa on käynnissä joko kokeiluja tai pysyvämpiäkin ratkaisuja perinteisen 40 tunnin viikkotyöajan lyhentämisestä. Kokeilulle olisi tarvetta myös Suomessa, etenkin kun maan hallitus on lakkautunut vuorotteluvapaan.

Henkinen kuormittuneisuus ja kiire ovat suomalaisen työelämän suuria ongelmia. Niiden hallitsemiseksi työajan on joustettava työntekijän eikä pelkästään työnantajan tarpeisiin. Työajan mitoittaminen työntekijän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti on SAK:n työaikapolitiikan ydintä. Tällä hetkellä työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa riippuvat voimakkaasti hänen asemastaan työpaikan hierarkiassa sekä työtehtävistä. Ylemmillä toimihenkilöillä tilanne on viime vuosina parantunut merkittävästi lisääntyneiden etätyömahdollisuuksien myötä. Suorittavaa työtä tekevillä tilanne ei ole parantunut käytännössä lainkaan.

Työurien pidentymistavoitteen, työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen sekä työn mielekkyyden kannalta on tärkeää edistää sellaisia toimenpiteitä työmarkkinapolitiikassa, joiden avulla työn vetovoima lisääntyy. Paremmin voiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä.

Kokoaikatyön käsitettä on syytä tarkastella. Työajan uudelleen jakaminen olisi tässä yksi menetelmä. Osa-aikaisten määrän lisääntyminen luo osaltaan tarpeen kokoaikatyön lyhentämiselle.

SAK on jo aiemmin esittänyt käynnistettäväksi osa-aikarahakokeilua, jossa ikääntyneet työntekijät voisivat lyhentää tietyin ehdoin viikottaista työaikaansa.

Päätös

SAK selvittää kotimaisia ja kansainvälisiä tehtyjä ja tulossa olevia työaikaratkaisuja, ja arvioi niiden soveltuvuutta Suomeen.

SAK toimii aktiivisesti ja systemaattisesti sen puolesta, että työntekijöille tarjoutuu nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työajan pituuteen. SAK pyrkii vaikuttamaan siten, että työaikalakiin tehdään muutokset, joilla työntekijöiden tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet työaikoihin paranevat.

Säännöllisen viikkotyöajan lyhentäminen kokoaikatyössä olisi perusteltua niin, että palkka säilyy ennallaan. Kansainvälisissä työaikakokeiluissa on havaittu tällä olevan myönteisiä hyvinvointi- ja tuottavuusvaikutuksia. SAK työskentelee sen puolesta, että Suomessa käynnistyy kokeilu työajan lyhentämisestä ilman palkanmenetystä.

SAK tulee myös pitämään esillä laadittua osa-aikarahamallia yhtenä eduskuntavaalitavoitteena.

2. Osa-aikatyöntekijöiden lisätyökorvaukset EU-oikeuden edellyttämälle tasolle

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Vuonna 2024 osa-aikaisena työskenteli 396 000 palkansaajaa. Pelkästään kaupan alalla ja matkailu- ja ravintola-alalla heitä oli 107 900. Vuonna 2023 näiden alojen uusista työpaikoista noin 60 prosenttia oli osa-aikaisia. Iso osa osa-aikatyöntekijöistä haluaisi kokoaikatyötä. Peräti 17 000 myyjää teki osa-aikatyötä siksi, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla.

Pienistä tunneista seuraa pieni ansio: PAMin jäsenkyselyn mukaan osa-aikatyötä tekevien jäsenten keskiansio oli 1 769 euroa kuukaudessa (lokakuu 2024). Toimeentulonsa turvatakseen moni osa-aikatyöntekijöistä joutuu kärkkymään lisätunteja. Iso osa osa-aikatyöntekijöistä on työsopimuksensa mukaan velvoitettu ottamaan niitä vastaan lyhyelläkin varoitusajalla. Digitaaliset sovellukset puolestaan mahdollistavat suurten lisätuntimäärien allokoimisen.

Osa-aikatyöntekijän lisätunnista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka, kun kokoaikaisen työntekijän tekemänä sama lisätunti tulisi korvattavaksi korotetulla palkalla. Korottamaton tuntihinta yhdistettynä toimeentulohuoliin, kertakaikkiseen lisätyösuostumukseen ja lisätuntien tarjoamisen helppouteen muodostaa työnantajalle erittäin joustavan ja edullisen työvoimapuskurin. Liiketoiminnallista riskiä siirtyy työntekijöiden kannettavaksi, kun työnantajan kannusteet tarjota kokoaikaisia sopimustunteja ovat heikot.

Yhtälöä kyseenalaistaa EU-tuomioistuimen EUT:n tuomio kesältä 2024 (yhdistetyt asiat C-184/22 ja C-185/22). Jutussa kaksi osa-aikatyötä tekevää työntekijää Saksassa vaati ylityökorvauksia työtunneilta, jotka ylittivät heidän työsopimuksensa mukaisen viikoittaisen työajan. Osa-aikatyöntekijät eivät korvauksia Saksan lakien nojalla saaneet. Työntekijät katsoivat tämän olevan syrjivää ja vastoin EU:n osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen syrjintäkieltoa. EUT ratkaisi asian työntekijöiden eduksi ja totesi, että osa-aikaisia työntekijöitä kohdellaan eri tavoin kuin kokopäiväisinä työskenteleviä heidän tehdessään ilman ylityökorvauksia työsopimuksen ylittävää työaikaa.

Tuomion perusteella Suomen työaikalaissa omaksuttu jaottelu lisä- ja ylityöhön ja niistä maksettaviin erilaisiin korvauksiin sekä näihin perustuvat työehtosopimusten määräykset ovat ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Tästä seuraa, että lisätyötä koskevaa sääntelyä olisi muutettava EU-oikeuden vastaisen oikeustilan poistamiseksi.

SAK omaa poikkeuksellista EU-oikeuden asiantuntijuutta. Siihen nojaten SAK:lla olisi tilaisuus suitsia perusteetonta osa-aikatyön teettämistä kokoamalla jäsenliitot ja muut palkansaajakeskusjärjestöt toimimaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten päivittämiseksi EU-oikeutta vastaavaksi.

PAM esittää, että SAK

SAK:n edustajiston päätös 22.5.2025

Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että SAK toimii aktiivisesti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa lisätyötä koskevan sääntelyn muuttamiseksi EU-oikeutta vastaavaksi ja koordinoi jäsenliittojen omia toimia tavoitteen edistämiseksi.

Aloitteessa mainittu Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu yhdistetyissä asioissa C-184/22 ja C-185/22 on herättänyt laajaa huomiota useissa EU:n jäsenvaltioissa. EU-oikeudessa oikeustila on toistaiseksi ollut tulkinnanvarainen ja epäselvä sen suhteen, miten osa-aikatyöntekijöiden erilaista palkkausta voidaan perustella ja sallia perussopimuksista seuraavan syrjintäkiellon estämättä. Nyt kyseessä olevaa ennakkoratkaisua on pidettävä sikäli poikkeuksellisena, että siinä vahvistetaan aloitteessa mainittu tulkinta osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen ja tätä koskevan direktiivin kautta.

Suomen lainsäädäntö tällä hetkellä ei ole yhteensopiva direktiivin oikean tulkinnan kanssa. Ongelma koskee etenkin työaikalain lisätyötä koskevaa säännöstä, joka on tarpeen muuttaa EU-oikeuden oikeaa tulkintaa vastaavaksi.

SAK seuraa aktiivisesti EU-lainsäädännön kehitystä ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. SAK on osaltaan jo pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan sillä tavoitteella, että ministeriö käynnistäisi lainsäädäntömuutoksia koskevan hankkeen kyseisen tuomion perusteella. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä on tehty laajamittainen analyysi, joka on perusteluineen ja johtopäätöksineen saatettu ministeriön tiedoksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut selvittävänsä asiaa tällä hetkellä. Työaikalain korjaaminen EU-oikeuden vaatimusten asettamalle tasolle tulee olemaan osa SAK:n hallitusohjelmatavoitteita.

Siltä varalta, että työ- ja elinkeinoministeriö ei esim. poliittisen päätöksenteon vuoksi ryhdy riittäviin toimenpiteisiin tai ne viivästyvät merkittävästi, SAK varautuu laatimaan asiasta suoran kantelun Euroopan komissiolle. Komissiolla on mahdollisuus nostaa asiassa kanne Suomea vastaan jäsenyysvelvoitteiden rikkomisesta sen vuoksi, että direktiivin asianmukainen implementointi on laiminlyöty.

SAK tukee jäsenliittoja, mikäli osa-aikatyöntekijöiden ylityökorvauksia koskevat kysymykset tulevat esiin yksittäisissä riita-asioissa.

Päätös

SAK vaikuttaa aktiivisesti työministeriöön työaikalain lisätyötä koskevien säännösten muuttamiseksi ja osallistuu mahdolliseen lain valmisteluun yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. SAK edistää ja tukee tarpeen mukaan myös jäsenliittojen suoria toimia tavoitteen edistämiseksi. Tarvittaessa SAK harkitsee asiaa koskevan kantelun tekemistä komissiolle.

3. Henkilöstöedustajan valinta henkilöstöpalveluyrityksiin

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Vuokratyö työvoiman käyttötapana on yleistynyt koko 2000-luvun ja kasvaa edelleen. Tilastokeskuksen mukaan vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli vuonna 2024 noin 2,7 prosenttia. Vuokratyötä tekevistä työntekijöistä kolmasosa on nuoria ja neljäsosa ulkomaalaistaustaisia.

Vuokratyössä henkilöstöpalveluyritys toimii työnantajana, mutta työ tehdään käyttäjäyrityksessä ja käyttäjäyritykselle. Työntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, vaikka työntekopaikka on käyttäjäyrityksessä.

Jos henkilöstöpalveluyritykseen on valittu henkilöstönedustaja (esim. luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu) edustaa hän henkilöstöpalveluyrityksen työntekijöitä, ja vastaavasti käyttäjäyrityksen henkilöstönedustaja edustaa käyttäjäyrityksessä työskenteleviä.

Käyttäjäyrityksen katsotaan olevan päävastuussa työturvallisuudesta, koska se johtaa ja valvoo työtä ja työpaikan olosuhteet ovat tosiasiassa sen määräysvallassa. Käyttäjäyrityksen tulee toimia yhteistyössä henkilöstöyrityksen kanssa ja antaa sille tarvittavat tiedot. Työturvallisuusasioissa vuokratyöntekijällä on oikeus ottaa yhteyttä käyttäjäyrityksen työsuojeluvaltuutettuun.

Luottamusmies valvoo edustamiensa työntekijöiden etuja sekä työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla sekä neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. Luottamusmies huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, sekä tarvittaessa neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä, sen muutostilanteissa ongelmatilanteiden selvittämisessä.

Luottamusmiehen valinnasta, toimintaedellytyksistä ja oikeuksista on sovittu alakohtaisissa luottamusmiessopimuksissa. Henkilöstöpalveluyritys vuokraa työvoimaa useimmiten usealle työehtosopimusalalle ja noudattaa siten eri työehtosopimuksia. Samoin työntekijät ovat järjestäytyneet eri ammattiliittoihin yleensä sen mukaan, minkä alan käyttäjäyrityksessä he eniten työskentelevät.

Vuokratyöhön sovelletaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muihinkin työsuhteisiin. Vuokratyössä on kuitenkin erityispiirteitä, joiden vuoksi säännösten soveltaminen aiheuttaa joskus ongelmia. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten sekä nuorien osuus vuokratyössä on selvästi suurempi kuin palkkatyössä yleensä. Siksi on erityisen tärkeää, että vuokratyöntekijän, henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on toimiva yhteistyö ja neuvottelujärjestelmä.

PAM esittää, että SAK yhdessä henkilöstöpalveluyrityksissä ja käyttäjäyrityksissä työskenteleviä työntekijöitä edustavien ammattiliittojen kanssa

SAK:n edustajiston päätös 22.5.2025

Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että SAK luo vuokratyöntekijöiden oikeuksia paremmin turvaavia malleja henkilöstöedustajien valitsemiseksi henkilöstöpalveluyrityksiin sekä edistää henkilöstöpalveluyrityksen, käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijöiden välisiä yhteistyö- ja neuvottelujärjestelmiä, yhdessä näissä yrityksissä työskenteleviä työntekijöitä edustavien ammattiliittojen kanssa.

SAK:n tehtäväkenttään kuuluu työelämää koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen ja sitä kautta työntekijöiden aseman vahvistaminen. SAK:n toimintakenttään ei kuulu suoraan luottamusmiesten valintojen tai yhteistyö- ja neuvottelujärjestelmien edistäminen henkilöstöpalvelu- tai muissa yrityksissä. Jäsenten ja luottamushenkilöiden rekrytointi on keskusjärjestön ja ammattiliittojen työnjaossa ammattiliittojen tehtävä. On totta, että luottamusmiehiä on aivan liian vähän yrityksissä, ml. henkilöstöpalveluyritykset. SAK voi yhteistyössä jäsenliittojen kanssa tarpeen mukaan valmistella mahdollisia lainsäädännöllisiä säännösesityksiä tai työehtosopimuskierroksilla työehtosopimusmääräys -esityksiä. Yrityksissä käyttöön otettavat mallit edellyttävät yritysten ja mahdollisesti niiden etujärjestöjen myötävaikutusta.

Vuokratyöntekijöiden asemaa säädellään kansallisen lainsäädännön lisäksi EU:n vuokratyödirektiivissä, joka on toimeenpantu Suomessa puutteellisesti. Direktiivin tavoitteiden täysi toteutuminen ja sen asianmukainen toimeenpano on lukeutunut SAK:n hallitusohjelmatavoitteisiin jo aiemmin ja on sitä edelleen.

Direktiivin keskeisenä tavoitteena on pidettävä yhdenvertaisen kohtelun toteutumista ja vuokratyöntekijöiden käyttäjäyritykseen työllistymisen edistämistä. Yhdenvertaisen kohtelun päämääränä on turvata vuokratyöntekijöille samat oikeudet käyttäjäyritysten työntekijöiden kanssa. Yhdenvertainen kohtelu ulottaa vaikutuksensa myös työpaikkatason vuoropuheluun ja kaikkia henkilöstön edustusta koskeviin kysymyksiin.

Suomen lainsäädännöstä puuttuu vuokratyödirektiivin tarkoittama yleisen suojelun vähimmäistaso. Yleisen suojelun sisältö on vahvistettu Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoittamaan sitä, että vuokratyöntekijöiden keskeisten työehtojen on vastattava käyttäjäyrityksessä työskentelevän työntekijän työehtoja. Mikäli eroja on esim. palkkauksessa, tämä ero on tasapainotettava myöntämällä parempi suojan taso jonkin muun keskeisen työehdon osalta.

SAK:n tavoitteena on ollut ja on yleisen suojelun toteuttaminen lainsäädännön tasolla. Yleisen suojelun vahvistaminen edistäisi myös yhteistyö- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä ja turvaisi välittömästi henkilöstönedustajien asianmukaista valintaa kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä direktiivin yleisen suojelun edellytyksen toteutuminen on puhtaasti osapuolten välisten työehtosopimusratkaisujen varassa.

Orpon hallitusohjelmaan perustuen eduskunta on hyväksynyt 1.7.25 voimaan tulevan yhteistoimintalain heikennyksen, jossa vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajan ja työntekijöiden välillä heikennetään, erityisesti alle 50 työntekijän yrityksissä. Perusteluna vuoropuheluvelvoitteiden supistamisessa on ollut hallinnollisen taakan keventäminen. SAK on vastustanut muutoksia.

Vuokratyöhön ja tätä koskeviin työehtosopimusratkaisuihin liittyy sopimus- ja järjestöpoliittinen näkökulma. Vuokratyöstä on käyty SAK:n jäsenliittojen toimesta keskustelua eri asiayhteyksissä ja aihe nousee esiin eri työehtosopimusneuvotteluissa. SAK:n jäsenliitoilla ei ole yhteisiä ja koordinoituja näkemyksiä vuokratyötä koskevista yleisistä periaatteista, näiden soveltamisesta ja kehittämistarpeista työehtosopimusratkaisuissa.

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön mukaan henkilöstövuokrauksessa on aina kyse jaetusta työsuojeluvastuusta. Työsuojelun valvontalaki määrittelee työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja toimintaoikeudet niin henkilöstöpalvelu- kuin käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö on työtapaturmien kannalta erittäin riskialtista. Yhteiset ja pysyvät käytännöt ja asianmukainen tiedonkulku työntekijöiden edustajien, käyttäjä- ja vuokrausyritysten, sekä itse vuokratyöntekijöiden välillä voi olla puutteellista tai toimimatonta, vaikka yhteistyön tekeminen olisi täysin välttämätöntä, jotta vuokratyöntekijöiden suojelu millään tavalla toteutuu. Koulutuksella ja viestinnällä voidaan osaltaan parantaa tilannetta.

Päätös

SAK edistää vuokratyöntekijöiden asemaa lainsäädännössä. SAK vaikuttaa edelleen lainsäädäntöön vuokratyödirektiivin mukaisen yhdenvertaisen kohtelun ja yleisen suojelun toteutumiseksi. SAK pyrkii osaltaan edistämään ammattiyhdistysliikkeen yhteistä keskustelua ja näkemystä vuokratyötä koskevista periaatteista, joita voitaisiin toteuttaa myös työehtosopimusratkaisuilla.

4. Työssä jaksamisen tukeminen vuorotteluvapaata korvaavin keinoin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työntekijöiden työssä jaksamista ja työllistymistä tukeva vuorotteluvapaajärjestelmä on lopetettu. Vuodesta 1996 alkaen vuorotteluvapaa on ollut merkittävä keino auttaa pitkään työskennelleitä työntekijöitä palautumaan työn rasituksista ja mahdollistaa siten työssä jatkaminen. Vuorotteluvapaa on mahdollistanut myös uuden opiskelua, läheisten tarvitsemaa hoitoa ja hoivaa sekä oman kunnon ylläpitoa irrottautumalla työarjen rutiineista.

Vuorotteluvapaa on mahdollistanut myös työllistymisen ja työkokemuksen kerryttämisen. Vuorotteluvapaasta on hyötynyt parhaimmillaan 12.000 sijaista vuodessa. Myös työvoimaviranomaiset ovat pitäneet järjestelmää hyvänä.

Vuorotteluvapaa on ollut työttömyysturvan ansiosidonnainen etuus, jonka kustannukset on jaettu valtion, työntekijöiden ja työnantajien kesken. Vuorotteluvapaalle jäävälle maksettu vuorottelukorvaus on ollut veronalaista tuloa, ja sen suuruus 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Vapaan kesto on ollut korkeintaan puoli vuotta.

Muuttuvan työelämän ja työpaikkojen osaamisten varmistamiseksi tarvitaan järjestelmä, joka mahdollistaa työntekijöiden kehittymisen, kuormituksesta palautumisen ja työntekijöiden tarpeista joustavia ratkaisuja. Vuorotteluvapaan tilalle on syytä luoda korvaava järjestelmä. Uudessa mallissa voisi esimerkiksi yhdistää vuorotteluvapaan ja lakkautetun aikuiskoulutustuen elementtejä. Työkyvyttömyys ja ennenaikainen eläköityminen ovat kallis ja epätoivottava vaihtoehto niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

JHL esittää SAK:n edustajistolle, että

SAK käynnistäisi toimenpiteet, joilla työssä jaksamisen edistämiseen luodaan valtakunnallinen vuorotteluvapaan korvaava järjestelmä, joka mahdollistaa työntekijöiden työstä irrottautumisen palautumisen, uuden oppimisen ja läheisten hoidon ja hoivan järjestämiseksi.

SAK:n edustajiston päätös 22.5.2025

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL esittää, että SAK käynnistäisi toimenpiteet, joilla edistetään työssä jaksamista ja luotaisiin valtakunnallinen vuorotteluvapaan korvaava järjestelmä. Uudessa mallissa voisi yhdistää esimerkiksi vuorotteluvapaan ja lakkautetun aikuiskoulutustuen elementtejä. Muuttuvan työelämän ja työpaikkojen osaamisen varmistamiseksi tarvitaan järjestelmä, joka mahdollistaa työntekijöiden työstä irrottautumisen, palautumisen, uuden oppimisen sekä läheisten hoidon ja hoivan järjestämisen.

JHL kiinnittää huomiota erittäin tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan suomalaisessa työelämässä. Työn kiireisyys yhdistettynä vaatimattomiin vaikutusmahdollisuuksiin ja laajasti koettuun epävarmuuteen tuottaa työntekijöille henkistä pahoinvointia, joka on sekä inhimillisesti ongelmallista että taloudellisesti kestämätöntä. Työntekijöiden työurien tulisi pidentyä, mutta ilman uusia mahdollisuuksia elpyä tai keventää työtaakkaa edes jossain kohtaa työuraa, se ei ole todennäköistä suorittavassa työssä.

Työntekijöiden mahdollisuudet tuettuun työuran aikaiseen levähdystaukoon tai opintoihin ovat käytännössä poistuneet Orpon hallituksen lakkauttaessa vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen 1.8.2024 alkaen.

SAK esitti maaliskuussa 2025 aikuiskoulutustuen tilalle jatkuvan oppimisen tukea. Uusi tukimuoto kannustaisi vahvemmin koulutustason nostoon ja pätevyysvaatimuksiin vastaamiseen, kohdentuisi paremmin matalasti koulutetuille sekä tukisi osaamisen uudistamista esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation luomiin osaamistarpeisiin. Työn ja opiskelun yhdistämiseen tulee kannustaa vahvemmin, mikä edellyttää myös työnantajalta työaikajoustoja. Lisäksi tulee huomioida, että esimerkiksi alanvaihto edellyttää monissa tapauksissa päätoimista opiskelua.

SAK on pitänyt esillä myös osa-aikarahamallia, jossa ikääntynyt työntekijä voisi siirtyä määräajaksi kokoaikatyöstä tekemään 80 % työaikaa. Järjestelmän toimivuuden kannalta on oleellista, että työajan lyhentyminen tarkoittaisi myös työmäärän vähenemistä samassa suhteessa. Tältä ajalta työntekijälle maksettaisiin Työllisyysrahaston kautta kompensaatiota, joka olisi puolet menetetystä palkasta 280 euroon saakka.

Työajan lyhentämistarvetta on muillakin kuin vain työuran loppupäässä olevilla, mutta tämän mallin läpimenon kannalta olisi tarkoituksenmukaista aloittaa kokeilulla. Kokeilusta saatavien tulosten perusteella mallia voisi tarvittaessa parantaa ja levittää koskemaan myös muita ikäryhmiä. Tutkimusten mukaan ikääntyneillä on muita ikäryhmiä yleisemmin toiveita työajan lyhentämisestä ja työn keventämisestä.

Päätös

SAK jatkaa vaikuttamistyötään työssäjaksamisen ja osaamisen kehittämisen edistämiseksi. Vaikuttamistyön pohjana toimivat SAK:n omat jatkuvan oppimisen tuen ja osa-aikarahamallin esitykset. Kokonaisuus nostetaan vahvasti esille eduskuntavaalitavoitteissa.