Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet – Suomen mainetta tahraa metsäyhtiö UPM
ITUC on julkaissut raporttia vuodesta 2014 ja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Näin on käynyt myös monissa sellaisissa maissa, jotka ovat kansainvälisen työjärjestön ILO:n jäsenvaltioita ja sitoutuneet kunnioittamaan ja edistämään työntekijöiden oikeuksia.
Raportti (Global Rights Index 2022) listaa muun muassa ammattiyhdistysaktiivien murhia, sanan- ja kokoontumisvapauden rajoituksia ja työntekijöiden mielivaltaisia pidätyksiä ja vangitsemisia. ITUC:n keräämien tietojen mukaan ammattiyhdistysaktiiveja tapettiin 13 maassa, 69 maassa työntekijöitä pidätettiin ja vangittiin mielivaltaisesti ja peräti 41 prosenttia raportissa mukana olevista maista kielsi tai rajoitti sanan- ja kokoontumisvapautta vuoden aikana.
Työntekijöiden oikeuksien kannalta pahimpia alueita ovat Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka. Vuoden 2022 raportin mukaan 10 huonointa maata ovat Bangladesh, Valko-Venäjä, Brasilia, Kolumbia, Egypti, Eswatini (entinen Swazimaa), Guatemala, Myanmar, Filippiinit ja Turkki.
SAK:n lakimies Paula Ilveskivi huomauttaa, että työntekijät kärsivät ensimmäisinä riistävistä työnantajista, autoritaarisista hallituksista, konfliktien ja sotien seurauksista, ja ilmastomuutoksen aiheuttamasta hädästä.
– Voimme nähdä valtavan eriarvoisuuden lisääntymisen. Koronaviruspandemia on aiheuttanut kuolemia ja toimeentulon menetyksiä. Sotien ja muiden konfliktien seuraukset ovat aina tuhoisia työntekijöille.
ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow peräänkuulutti raportin julkistamisen yhteydessä uutta maailmanlaajuista yhteiskuntasopimusta, jolla huono kehitys saataisiin katkaistua. Päätöksiä tehtäessä työntekijät ja heidän oikeutensa pitäisi Burrowin mukaan aina huomioida.
Suomalainen yritys nousi listalle
Suomi pärjää maailmanlaajuisessa vertailussa hyvin, mutta meilläkään ei ole aihetta tyytyväisyyteen, Paula Ilveskivi sanoo. UPM mainitaan ITUC:n raportissa työntekijöiden oikeuksien loukkausten yhteydessä.
– Yhtiö on pyrkinyt murtamaan ammattiyhdistysliikettä ja työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta, joka kuuluu ILO:ssa yhdessä työnantajien kanssa sovittuihin työntekijöiden perusoikeuksiin.
Raportissa mainitaan UPM:n osalta muun muassa luottamusmiehen irtisanominen ja ilmoitus, jonka mukaan yhtiö ei enää neuvottele kollektiivisista työehtosopimuksista.
– Yhtiö ilmoitti määrittävänsä työehdot lainsäädännön, UPM:n aiempien käytäntöjen ja henkilökohtaisten työsopimusten perusteella eli käytännössä työnantaja olisi sanellut työehdot.
UPM:n esittämän laskelman mukaan työntekijöiden palkka olisi laskenut kolmanneksella tämän vuoden alusta ja monet työehtosopimuksessa sovitut edut olisivat kadonneet.
Tämä ei lopulta toteutunut, sillä pitkän lakon jälkeen yhtiöön saatiin neuvoteltua liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset.
– Luottamus neuvotteluun ja sopimiseen perustuvaan työehtosopimusjärjestelmäämme sai kuitenkin UPM:n toiminnan vuoksi kovan kolauksen, Paula Ilveskivi sanoo.
