”Tyhjiin päiviin” opintoja – Kuusi keinoa kehittää ammatillista koulutusta nykyistä paremmaksi

Ammatillisen koulutuksen ongelmat ovat olleet viime aikoina mediassa esillä. Koulutus ei toimi niin hyvin kuin sen pitäisi, vaikka monien ongelmien parantaminen olisi helppoa. SAK kokosi kuusi tapaa kehittää koulutusta nykyistä paremmaksi.
21.03. 06:46
SAK
Jokaiselle suomalaiselle taattava vähintään ammatillinen tutkinto. Kehittämällä nuorten koulutusta voimme pidentää työuria ja ehkäistä syrjäytymistä. Koulutusaste vaikuttaa merkittävästi työllistymiseen.

1. ”Tyhjät päivät” täytettävä opetuksella. 

Ammatillisessa koulutuksessa opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee hurjasti eri koulutusalojen välillä ja riippuen koulutuksen järjestäjästä. Opiskelijoiden ”tyhjät päivät” ja liiallinen itsenäinen opiskelu heikentävät koulutuksen laatua, venyttävät opintoja ja lisäävät opintojen keskeyttämisiä. 

Perustutkinnoissa on määriteltävä, paljonko yksi osaamispiste sisältää opetusta – vastaava käytäntö on jo lukio-opinnoissa. Myös ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen on taattava riittävä määrä opetusta opiskelijoille.

2. Avoimet ammattiopistot tukevat työssäkäyviä.

Ammatillisiin oppilaitoksiin on perustettava avoimen yliopiston tapaan toimivia avoimia ammattiopistoja. Aikuisille on luotava mahdollisuus opiskella ammatillinen tutkinto työn ohessa, vapaa-ajalla tai opintovapaalla. Opiskelijoille on oltava tarjolla tutkintoa lyhyempiä opintoja ja suoritetut opinnot on voitava hyväksyttää osaksi myöhempää tutkintoa. 

3. Aikuisopiskelijoille lisää opiskelumahdollisuuksia – rahoituksen painotuksia muutettava.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoituksen painotukset eivät kannusta ammatillisen koulutuksen järjestäjiä riittävästi järjestämään aikuisille suunnattua opiskelua. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen painoarvoa on nostettava ja alakohtaiset painotukset tarkistettava, jotta ne vastaavat paremmin koulutuksen kustannuksia. Rahoituksen on tuettava koulutussopimuksesta oppisopimukseen siirtymistä.

4. SAK:n perustaitotakuu huolehtii kaikkien osaamisesta.

Suomi tarvitsee Perustaitotakuu-ohjelman. Sen tehtävänä on tavoittaa ne 600 000 aikuista, joilla on Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan puutteita luku-, numero- tai digitaidoissa. (Lähde: PIAAC, 2013). 
Ammatillisessa koulutuksessa perustaitotakuu toteutuu parhaiten yhdessä vapaan sivistystyön ja aikuislukioiden kanssa. Perustaitotakuun on tarjottava aikuisille kertaavia ja syventäviä opintoja muun muassa luku- ja kirjoitustaidossa sekä tietoteknisissä valmiuksissa.

5. Henkilöstön edustajat mukaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnitteluun.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen osallistumista työpaikalla tapahtuvan opiskelun suunnitteluun on vahvistettava. Yhteistyö on helpompaa, jos henkilöstön edustajat saavat riittävästi tietoa työpaikalle tulevista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Työnantajan on myös toimitettava tiedot koulutus- ja oppisopimusopiskelijoista riittävän ajoissa henkilöstön edustajille. Oikeus tarvittaviin tietoihin on kirjattava ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön. 

6. Työpaikkaohjaajien asemaa on parannettava työpaikoilla.

Työpaikkaohjaajien koulutuksen on oltava suunnitelmallista ja kattavaa. Vaativaan tehtävään on annettava riittävät aikaresurssit ja se on huomioitava palkkauksessa.
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.