Talouskasvun jatkuminen edellyttää riittäviä sijoituksia osaamiseen
Aiemmin karttunutta osaamisvelkaa tulee Suomen suurimman palkansaajajärjestön mielestä kuroa umpeen panostamalla erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen.
– Hallitus myöntää itsekin, että työvoiman kouluttamisesta on pidettävä huolta, jotta talouskasvu ei tyrehdy pulaan osaavasta työvoimasta. Koulutus ratkaisee paitsi yritysten rekrytointiongelmia myös nostaa työllisyysastettamme, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.
SAK pitää hyvänä, että valtiovarainministeri Petteri Orpo painottaa erityisesti työllisyyttä talousarvioesityksessään, mutta jo aiemmin päätettyjen toimien lisäksi tarvitaan lisätoimia.
– Olemme ehdottaneet aikuisten perustaitojen vahvistamiseen 50 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa, jonka avulla noin 5 000 aikuista saisi vuosittain opiskelupaikan ja mahdollisuuden palata työelämään.
– Tulevaisuuden kannalta oppivelvollisuusiän nosto olisi tärkeä keino varmistaa, että kaikki saavat työmarkkinoilla vaadittavan koulutuspohjan, Kaukoranta lisää.
Koulutuksen lisäksi osaavan työvoiman saatavuutta helpottaa esimerkiksi perhevapaajärjestelmän uudistaminen SAK:n ehdottamalla tavalla.
– Meillä ei ole varaa perhevapaajärjestelmään, joka jättää ison osan naisten osaamista pois työmarkkinoilta. Perhevapaamallimme helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja poistaa kannustimet pitkittää perhevapaita, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta painottaa.
Ratkaisua työmarkkinoiden ongelmiin on turha etsiä hänen mielestään aktiivimallin tapaisesta työttömien rankaisemisesta.
– Kepityksen sijaan voimavarat pitäisi suunnata työttömien osaamisen kohentamiseen helpottamalla heidän pääsyään koulutukseen.
Yritystukia uudistettava
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toivoo hallituksen harkitsevan vielä budjettiriihessä yritystukien uudistamista. Osaavan työvoiman lisäksi tulevaa talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittavat sijoitukset tutkimukseen ja innovaatioihin.
– Rahat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukien kasvattamiseen löytyvät karsimalla omistajille suunnattuja verotukia. Esimerkiksi yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja perintöveron helpotukset ovat kasvun ja työllisyyden kannalta tarpeettomia verotukia.
SAK pitää myönteisenä, että budjetista tehdään ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen arviointi Agenda 2030 hengessä.
