Suomen ja Ruotsin vertailu paljastaa kiinnostavia eroja maiden työllisyydestä ja työllisyyspolitiikasta

Suomen työllisyyslukuja verrataan usein Ruotsiin ja lähes kaikilla mittareilla mitattuna Ruotsi pärjää Suomea paremmin. Maiden vertailu paljastaa kiinnostavia asioita siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työllisyyteen ja missä asioissa Suomen kannattaisi ottaa mallia Ruotsista.
29.04. 10:01
SAK
Kuva Gorilla.

Ruotsissa on perinteisesti ollut Suomea korkeampi työllisyysaste ja matalampi työttömyys. Tosin tilastojen mukaan tilanne muuttui viime vuoden aikana ja työttömyysaste nousi Ruotsissa Suomea korkeammaksi.

Ruotsissa yhdestä avoimesta työpaikasta on viime vuosina kilpaillut keskimäärin noin neljä työtöntä työnhakijaa. Suomessa lähemmäs seitsemän. Työttömyyden kestot ovat pääsääntöisesti lyhyempiä Ruotsissa ja työttömien palveluihin panostetaan Suomea enemmän. 

– Ruotsissa aktiivisen työvoimapolitiikan menot bruttokansantuotteesta ovat suuremmat kuin Suomessa. Siellä panostetaan erityisesti tukityöllistämiseen, kuten palkkatukeen. Palkkatuen avulla työllistyy noin viisi kertaa enemmän työttömiä kuin Suomessa. Suurin osa heistä on osatyökykyisiä, SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen sanoo. 

Tytti Naukkarinen.

Hänen mukaansa työttömien palvelut on suunnattu Ruotsissa selkeämmin eri ryhmille, kuten nuorille, maahanmuuttajille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Digitaalisia työvoimapalveluja on kehitetty aktiivisesti jo pitkään ja esimerkiksi työvoimatoimiston asiakkaista yli 90 prosenttia rekisteröityy työnhakijaksi sähköisesti. 

– Toiminnan digitalisointi voi olla tehokasta, mutta se ei sovi kaikille. Henkilökohtainen kohtaaminen ja selkeästi räätälöidyt palvelut ovat yhtä olennaisia ja varmistavat sen, ettei kukaan työtön joudu selviytymään yksin. Tämä olisi hyvä muistaa myös Suomessa pohjoismaista työvoimapalvelumallia rakennettaessa, Tytti Naukkarinen huomauttaa.

Sanna Marinin hallitus valmistelee parhaillaan työvoimapalvelut uudistavaa kokonaisuutta – pohjoismaista työvoimapalvelumallia – jossa muun muassa lisätään resursseja työttömien palveluihin.

Naukkarisen mukaan ikääntyviin työntekijöihin olisi kiinnitettävä Suomessa nykyistä enemmän huomiota. Erityisesti yli 55-vuotiaiden miesten työllisyys on paljon heikompi Suomessa kuin Ruotsissa. Saman ikäryhmän miehillä myös työttömyyden kesto Suomessa on pidempi. Naisillakin työllisyysaste on matalammalla tasolla kuin Ruotsissa, mutta ero ei ole niin suuri kuin miehillä. 

– Vanhempien ikäluokkien parempi työllisyys voi johtua osittain Ruotsin senioriteettisäännöstä, jossa irtisanomiset kohdistetaan ensin viimeksi töihin tulleisiin. 
Asenneongelmaa ikääntyviin työntekijöihin näyttää esiintyvän molemmissa maissa.

OECD:n julkaiseman kyselyn mukaan yli 55-vuotiaat työnhakijat nähdään vähemmän houkuttelevina kuin nuoremmat työnhakijat, vaikka he olisivat yhtä päteviä. Tätä mieltä oli yli 70 prosenttia vastaajista Suomessa. Ruotsissa luku oli vain hieman pienempi. 

Ruotsissa osa-aikatyö on Suomea yleisempää ja piilotyöttömiä on vähemmän

Työllisten tarkempi tarkastelu osoittaa, että Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä ja vähemmän määräaikaista työtä kuin Suomessa. 

– Ruotsissa on vähemmän alityöllisiä ja piilotyöttömiä eli niitä, jotka haluaisivat tehdä työtä, mutta eivät sitä aktiivisesti etsi. Lisäksi julkisella sektorilla on kokoaikatyöllisiä noin viisi prosenttiyksikköä enemmän, mikä tarkoittaa, että Suomessa julkisella sektorilla voisi olla noin 150 000 henkilöä enemmän töissä, jos työllisyys olisi samalla tasolla kuin Ruotsissa, Tytti Naukkarinen sanoo.

Julkisella sektorilla tehdään Ruotsissa myös enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa.  Osa-aikatyö on yleistä esimerkiksi palvelualoilla ja erityisesti naisten keskuudessa. Ruotsissa noin 25 prosenttia työllisistä tekee osa-aikatyötä, Suomessa noin 15 prosenttia. 

– Eniten osa-aikatyötä tekevät nuoret ja naiset. Huomattavaa on se, että Ruotsissa yli 50-vuotiaiden naisten osuus osa-aikatyössä on 30 prosenttia, kun Suomessa samasta ikäryhmästä osa-aikatyötä tekee noin 16 prosenttia. 

Kaikki eivät kuitenkaan halua tehdä osa-aikatyötä. Eurostatin tilastojen mukaan vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekee Ruotsissa noin 23 prosenttia ja Suomessa jopa 32 prosenttia. Pääasiallinen syy osa-aikatyölle on se, että kokoaikatyötä ei ole ollut tarjolla. 

Tytti Naukkarisen mukaan työllisyyslukuja voidaan saada korkeammiksi lisäämällä osa-aikatyötä sitä haluaville, mutta on tärkeää myös parantaa työnteon edellytyksiä, jotta kaikenlaisissa töissä jaksettaisiin pidempään. 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.