Suomalainen duunari voi tukea kehitysmaiden työntekijöitä – Asko Peltolan silmät avautuivat Mosambikin matkalla

Kun kauhavalainen pääluottamusmies Asko Peltola tapasi mosambikilaisia kotiapulaisia, hänen maailmansa avartui entisestään. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK tukee ay-liikettä kehittyvissä maissa, ja jokainen voi olla siinä mukana.
12.01. 08:00 Päivitetty 12.01. 09:04
SAK
SASK tekee työtä muun muassa kotiapulaisten aseman parantamiseksi. Kuva Meeri Koutaniemi/SASK.

Asko Peltolan mieleen on jäänyt Mosambikista pieni huone, jossa oli maalattia. Ovella tyttö ja pieni poika toivottivat tulijat tervetulleeksi viisilapsisen perheen kotiin. Heidän neljä vuotta aikaisemmin leskeksi jäänyt äitinsä on yksi maailman yli 67 miljoonasta kotiapulaisesta.

– Näiden kotiapulaisten arki on se, johon aina palaan. Kun esittelin ammattiosastolleni SASKin työtä, kotiapulaisista oli helppo kertoa siksi, että olen tavannut heitä, Peltola sanoo puhelimessa.

Kauhavan Alahärmässä asuva Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL:n jäsen on luvannut kertoa, miksi häntä kiinnostavat köyhien maiden työntekijöiden asiat ja mitä tästä kiinnostuksesta on seurannut.

Tiedonhalun sytytti SASK eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, joka on työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa tukeva järjestö. Sen jäseniä ovat yhteensä 37 suomalaista ammattiliittoa ja keskusjärjestöä, yhtenä SAK.

SASKilla on kolmella mantereella kaikkiaan 35 hanketta, joiden tavoitteena on tukea paikallisia ammattiliittoja, jotta ne vahvistuisivat ja pystyisivät parantamaan työntekijöiden työoloja ja palkkoja. Työtä tehdään niin filippiiniläisten elintarviketyöläisten, Qatarissa jalkapallostadioneita rakentavien nepalilaisten siirtotyöläisten kuin eri maiden palvelualoilla työskentelevien tukemiseksi. Mosambikin lisäksi Kolumbian, Indonesian ja Filippiinien kotiapulaisetkin ovat niitä, jotka SASKin hankkeiden avulla ovat onnistuneet jo parantamaan työelämäänsä ja samalla perheittensä arkea.

SASKin lähettiläs ja opintomatkaaja – nyt keskustelua käydään verkossa

Asko Peltola osallistui vuonna 2018 SASKin opintomatkalle Mosambikiin yhdessä parinkymmenen muun eri ammattiliiton jäsenen kanssa. Sitä ennen kaikki olivat käyneet viikonlopun mittaisen SASKin lähettiläskoulutuksen. Kahdesti vuodessa järjestettävien koulutusten aikana eri alojen eri ikäiset ja eri puolilta Suomea kotoisin olevat ihmiset tutustuvat paitsi SASKin työhön, myös toisiinsa, ja pohtivat yhdessä työelämän ihmisoikeuksiin ja kehittyvien maiden todellisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Lähettiläskoulutuksissa osallistujia yhdistää voimakas tai vasta orastava kiinnostus kansainvälisiin asioihin ja ay-liikkeen mahdollisuuksiin vaikuttaa työntekijöiden heikkoon asemaan maailmalla.

Koulutus ja etenkin matka Mosambikiin oli Peltolalle silmiä avaava.

– Siellä näkemykset avartuvat, ja se tekee hyvää, hän sanoo.  

Asko Peltola vieraili Mosambikissa vuonna 2018. Kuvassa Peltolan kanssa SASKin Mosambikin yhteistyökumppaneita. Kuva Asko Peltola.

Lähettiläät ovat SASKin niin sanottuja vapaaehtoisia, mutta tapa olla lähettiläs on jokaisen oma valinta. Vuosi sitten SASKin vapaaehtoistoiminnan asiantuntijana aloittaneen Roosa Rusasen tavoitteena on, että kaikki halukkaat löytävät omia vahvuuksiaan hyödyntäviä osallistumismahdollisuuksia. Hän haluaa kuunnella tarkasti lähettiläiden toiveita, sillä he ovat tärkeä osa SASKia.

–Toiminnan pitää olla innostavaa ja vaikuttavaa, jotta siihen haluaa osallistua.

Korona-aikana lähettiläskoulutukset ovat toteutuneet verkossa. Vuotuinen opintomatka, jonka piti juuri nyt olla käynnissä, jouduttiin perumaan.

Mutta keskustelua korona ei rajoita. Lähettiläiden verkkotapaamiset jatkuvat, ja lisäksi SASK julkaisi vastikään Afrikka edellä -podcastin, josta työntekijän oikeuksista kiinnostuneet voivat löytää kriittisiäkin näkökulmia.

Snellmanin Lihanjalostuksessa päätoimisena pääluottamusmiehenä työskentelevä Asko Peltola on jatkanut keskusteluja työpaikalla, ammattiosastossa ja missä vain sattuu tapaamaan ihmisiä, joilla oli tiedonhalua ja mielipiteitä.

– Moni sanoo, että asiat ovat täällä meillä Suomessakin huonosti ja kysyy, miksi ei auteta meidän köyhiä yksinhuoltajia, Peltola sanoo.

Peltola myöntää, että totta kai heitäkin on tuettava. Mutta hän on silti taipuvainen tekemään hiukan vertailua. 

– Että mitä se on, jos ei mitään ole.

Ulos köyhyydestä elämiseen riittävällä palkalla ja lasten kouluttamisella

SASKin toiminnan lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan elämiseen riittävä palkka on työntekijöiden ihmisoikeuksien kannalta tärkein tavoite: vain sen avulla ihmiset pystyvät elättämään perheensä ja kouluttamaan lapsensa. Ja vain lasten kouluttaminen on tie ulos köyhyydestä ja esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä.

– Minulle on tärkeää, että SASKin työn pääpaino on siinä, että kehittyvissä maissa ay-liike vahvistuu. Sitä kautta parannetaan rakenteita ja olosuhteita, joissa ihmiset tekevät työtä, Asko Peltola sanoo.

SASKin työn tuloksena muun muassa Nepalin terveydenhuoltoalan kulmakivi, palkatta työskentelevät vapaaehtoiset terveyssisaret, ovat perustaneet kaksi ammattiliittoa ja ponnistelevat nyt virallistaakseen asemansa työntekijöinä. 

Myanmarissa SASK tukee teollisuusalojen työntekijöitä edustavaa IWFM:ia, joka kasvattaa jäsenmääräänsä esimerkiksi länsimaalaisten vaatebrändien käyttämissä tehtaissa. Työntekijät ovat nousseet vaatimaan kohtuullisia työaikoja ja palkkoja. 

Koronan takia vaatealan työntekijöiden ahdinko on syventynyt, kun valmistuttajat peruvat tilauksiaan, ja monissa tehtaissa pandemian vaatimat turvatoimet ovat vähintäänkin puutteellisia. Ay-liike on kuitenkin onnistunut pääsemään vuoropuheluun tehtaanomistajien ja vaatteita teettävien brändien kanssa. 

Ammattiosasto liittyi kannatusjäseneksi

Miksi Asko Peltola alunperin päätti antaa SASKille tukeaan ja aikaansa? Se liittyy siihen, että Peltolalla on taipumusta antaa aikaansa varsin monelle asialle. Puhelimessa mies latelee rauhallisesti sidoksiaan: SEL:n edustajana SAK:n edustajistossa, Kauhavan kaupungin valtuustossa SDP:n ryhmässä, SEL:n liittovaltuuston jäsen ja sitä kautta myös Pohjanmaan aluejärjestön jäsen, Alahärmän Metsästysseuran sihteeri ja oman taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Ja SASKin lähettiläs.

– Nyt olen myös SASKin kannatusjäsen eli maksan kuukausittain tukimaksua. Houkuttelin sitten ammattiosastoni Pedersöre livs 006:n liittymään SASKin kannatusjäsenosastoksi, Peltola myhäilee.

SASKin toiminnan suurin rahoittaja on Ulkoministeriö, ja sen lisäksi tukea tulee ammattiliitoilta, niiden ammattiosastoilta ja esimerkiksi kannatusjäseniltä. Kannatusjäsenvaroin tuetaan tällä hetkellä erityisesti kotiapulaisten oikeuksia.

Asko Peltolaa ohjaa halu auttaa ja tehdä jotain sellaista, millä on merkitystä itselle ja muille. 

– Ei yksi ihminen voi maailmaa pelastaa. Mutta kun meitä on monta, voidaan viedä asioita eteenpäin.

Sini Saaritsa

Kiinnostuitko?

Lisää tietoa kannatusjäsenyydestä ja liittymislomake löytyvät täältä.
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.