Valli Pruuli kävi vastaanottamassa Vuoden yhteiskunnallinen yhdistys -palkinnon SAK:n edustajiston kokouksessa 20. marraskuuta.
SAK:n vuoden yhteiskunnallinen yhdistys kasvattaa jäsenmääräänsä erityisesti maahan muuttaneiden parissa
SAK on valinnut yksityisellä sektorilla työskentelevää sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilökuntaa edustavan JHL ry 141:n vuoden yhteiskunnalliseksi yhdistykseksi. Pääkaupunkiseudulla toimiva yhdistys on tehnyt määrätietoista työtä jäsenmääränsä kasvattamiseksi ja järjestäytymisen edistämiseksi erityisesti maahan muuttaneiden parissa.
Yhdistyksen sihteerin ja jäsenasiainhoitajan Valli Pruulin mukaan jäsenmäärän kasvun taustalla on suunnitelmallinen, määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ.
– Aloitimme suunnitelmallisen järjestämistyön yli 10 vuotta sitten maahanmuuttajataustaisten ja nuorten työntekijöiden tavoittamiseksi ja heidän tukemisekseen. Mielestäni olemme onnistuneet loistavasti, Pruuli iloitsee.
Yhdistyksellä on noin 1600 jäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut vuosittain. Maahanmuuttajataustaisten jäsenien määrä on yli kolmannes jäsenistöstä ja noin puolet on alle 40-vuotiaita. Pruuli sanookin, että yhdistyksen ikärakenne on terveellä pohjalla.
Yhdistyksen maahanmuuttajataustaisia jäseniä on mukana muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n eri alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa, työryhmissä, ammattialafoorumeissa, alueryhmässä, JHL:n edustajistossa ja hallituksessa, Pruuli mainitsee.
Yhdistys on mukana myös JHL:n henkilökohtaisten avustajien edunvalvontaprojektissa. Tavoitteena on luoda yhdistykseen henkilökohtaisten avustajien edunvalvontaa hoitava puhelinpäivystys.
Pruuli korostaa, että yhdellä lyhyellä jäsenhankintakampanjalla ei tehdä ihmeitä, vaan tarvitaan vuosia kestävää pitkäjänteistä suunnitelmallista toimintaa ja erilaisten toimintatapojen rohkeaa kokeilemista ja säännöllistä arvioimista.
– Maahanmuuttajataustaisten osalta on tärkeä huomata, että he eivät ole yhtenäinen ryhmä ja siksi tarvitaan erilaisia lähestymistapoja.
Valli Pruuli painottaa lähiverkostojen, henkilökohtaisten kontaktien ja sellaisen toiminnan merkitystä, jossa voidaan puhua muustakin kuin työstä ja ammattiyhdistystoiminnasta. Kynnyksen osallistua pitää olla mahdollisimman matala.
– Meillä voi ottaa kaverinkin mukaan moniin eri tilaisuuksiin, vaikka hän ei vielä olisi edes liiton jäsen.
Pruuli huomauttaa, että jäsenhankinnassa ja järjestäytymisen edistämisessä ei kannata väheksyä perinteisen puskaradion merkitystä. Ystävän tai perheenjäsenen positiivinen kokemus ammattiliiton ja -yhdistyksen toiminnasta kannustaa osallistumaan. Tämä pätee Pruulin kokemuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten ohella myös nuoriin, jotka eivät välttämättä tunne ammattiliiton ja -yhdistyksen toimintaa kovin hyvin.
SAK myönsi vuoden yhteiskunnallinen yhdistys -palkinnon yhteiskunnallisesti vaikuttavasta toiminnasta nyt ensimmäistä kertaa. Jatkossa palkinto jaetaan vuosittain. Valinta tehdään ehdotettujen SAK:laisten liittojen ammattiosastojen ja SAK:n alueellisten paikallisyhdistysten joukosta. Palkitsemiskriteerien mukaan palkittava yhdistys on onnistunut edistämään työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia sekä tuomaan heidän näkemyksiään esiin työpaikoilla, paikallisesti ja alueellisesti. Lisäksi yhdistys on toiminut kanavana, jonka kautta jäsenten huolet ja toiveet välittyvät yleiseen tietoon sekä päättäjille.