SAK:n tutkimus: Yhä harvempi työtön pääsee työvoimapalveluihin kuten koulutukseen

Työttömät työnhakijat osallistuvat aiempaa vähemmän työvoimapalveluihin kuten koulutukseen, käy ilmi elokuussa julkaisemastamme työttömyysbarometrista. SAK:n Mikko Heinikoski pitää tulosta yhtenä osoituksena hallituksen työllisyyspolitiikan epäonnistumisesta.

Työttömyysaste huitelee 10 prosentissa, pitkäaikaistyöttömiä on yhä enemmän ja avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt huomattavasti. Tässä tilanteessa uuden työpaikan löytäminen on hyvin vaikeaa.

– Hallituksen pitäisi nyt panostaa yhdessä kuntien kanssa työttömien palveluihin, erityisesti koulutukseen. Työnhakijoiden osaamisen parantaminen nopeuttaisi heidän työllistymistään ja ehkäisisi työvoimapulaa, sitten kun talous lähtee kasvuun, sanoo SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski.

Työttömyysbarometrin perusteella vain noin kolmasosa työnhakijoista oli osallistunut työvoimaviranomaisten palveluihin viimeisen vuoden aikana. Palveluista yleisimpiä olivat pitkäkestoiset koulutukset (13 %) ja lyhytkestoiset kurssit (9 %). Palkkatuettuun työhön osallistuminen oli koulutusta vähäisempää (9 %).

Mikko Heinikosken mukaan työttömyysbarometrin tulos kertoo siitä, että työvoimapalvelut ovat nykyisessä korkean työttömyyden tilanteessa aliresurssoituja. Rahaa tulisi korvamerkitä koulutuksen lisäksi erityisesti palkkatukeen, jota maksetaan työnantajalle, jos hän palkkaa pitkäaikaistyöttömän.

Palkkatuki ei Orpon hallituksen päätöksellä enää kerrytä työssäoloehtoa ja sen käyttö on vähentynyt.

Heinikoski muistuttaa, että suurella osalla työttömiä on korkeintaan toisen asteen tutkinto.

– Nyt olisi tärkeää parantaa kaikkien työttömien mahdollisuuksia koulutukseen, myös omaehtoiseen koulutukseen, kunhan työtön täyttää työnhakuvelvoitteensa. Myös työvoimakoulutuksen käyttöä tulisi lisätä.

SAK:n tutkimuksen mukaan osallistuminen työvoimapalveluihin näyttää vähenevän iän myötä. Yli 61-vuotiaiden keskuudessa osallistuminen palveluihin oli työttömyysbarometrin mukaan laskenut vuodessa 34 prosentista 25 prosenttiin.

– Työttömät eivät tällä hetkellä pääse palveluihin työllisyysalueilla ja tämä korostuu erityisesti vanhemmilla työttömillä. Syynä on ilmeisesti työllisyysalueiden riittämätön rahoitus. Vaikean ja koko ajan pitkittyvän työttömyystilanteen aikana hallitus ei voi vain katsoa tilannetta sivusta vaan sen pitää nyt toimia.

Työllisyysbarometrin kanssa samansuuntaisesta kehityksestä kertoo ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) seuranta. KEHA-keskus julkaisee säännöllisesti työvoimakatsausta, jonka tuoreimmassa elokuun julkaisussa työttömien aktivointiaste oli 20,2 prosenttia, mikä on 7,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.

– Aktivointiasteen lasku olisi vielä suurempi, jos työttömien omaehtoinen koulutus poistettaisiin tilastoista, Mikko Heinikoski huomauttaa.

SAK:n työttömyysbarometriin vastasi 1580 SAK:laisten alojen työtöntä työnhakijaa. Työnhakijat profiloitiin tutkimuksessa viiteen eri ryhmään työttömyyden syiden perusteella. Kahdessa suurimmassa ryhmässä – kummassakin 16 prosenttia vastaajista – työnhakijoiden työttömyys johtui joko sopivan työn tai osaamisen puutteista. Kolmannessa ryhmässä, johon kuului 12 prosenttia vastaajista, työttömyyden taustalla oli terveyteen liittyviä haasteita.