SAK:n Eloranta: Työehtojen polkemisen todellinen ja tiedostettu riski on toteutunut
Ammattiyhdistysliike on järjestelmällisesti ja useiden vuosien ajan pitänyt esillä työehtojen polkemiseen liittyviä riskejä. Työpaikoilta saamamme tiedot ovat jo pitkään kertoneet yksiselitteisesti, kuinka syvien ongelmien kanssa olemme tekemisissä.
– Nyt julkisuuteen tulleet työntekijöiden hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, alipalkkausta ja veronkiertoa sisältävät esimerkit ravintolatoiminnassa ovat karu esimerkki yhteisten työehtojen kunnioittamisen ja valvonnan tärkeydestä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta katsoo.
SAK:n julkaisemat tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle puuttuvat täsmälleen niihin epäkohtiin, jotka ovat nyt nousseet keskusteluun. Alipalkkauksen kriminalisointi, harmaan talouden vastaiset toimet, ammattiliittojen kanneoikeus työehtojen rikkomiseen liittyvissä asioissa, työsuojelun resurssien ja toimivallan kasvattaminen sekä tilaajavastuulain ja yritysvastuulain muutokset ovat kaikki SAK:n asialistalla.
– Olemme toistaneet näiden toimenpiteiden tarpeellisuutta jo hyvin pitkään. On hämmästyttävää, että samaan aikaan, kun työehtoja poljetaan surutta, poliittinen keskustaoikeisto on esittänyt toistuvia heikennyksiä työntekijän asemaan. On selvää, että kahden viikon kuluttua eduskuntavaaleissa äänestetään myös työelämän suunnasta, Eloranta sanoo.
SAK:n mukaan hallitusohjelmassa on sovittava kiireellisesti hallinnonalat ylittävästä työsuojeluohjelmasta, jonne tulee saada työmarkkinaosapuolten sekä työ- ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön ja valtionvarainministeriön edustus. Työehtojen valvontaan on kiireellisesti osoitettava lisää määrärahoja ja lainsäädäntömuutokset vastuiden ja rangaistusten saattamiseksi tilanteen tasalle on laitettava liikkeelle heti.
Työehtojen valvonnan ja työsuojelun parantamiseksi SAK vaatii, että rikoslakiin lisätään alipalkkauksen kriminalisoiva lainsäännös: mikäli työnantaja maksaa yleissitovan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa, menettely tulee katsoa virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi. Palkkarikosten valvontavastuu on säädettävä osaksi aluehallintoviranomaisten lakimääräisiä tehtäviä.
– Kuten nyt keskusteluun nousseet esimerkit osoittavat, yksittäisellä työntekijällä on usein olemattomat mahdollisuudet puuttua työehtojensa epäkohtiin. Tämän vuoksi ammattiliittojen kanneoikeus on saatava lakiin, Eloranta vaatii.
Myös työturvallisuusrikosten maksimirangaistusasteikkoa on SAK:n näkemyksen mukaan nostettava nykyisestä vuodesta kahteen vuoteen. Esimerkiksi omaisuus- ja ympäristörikoksiin nähden työturvallisuuden rikkomisesta seuraavat rangaistukset ovat selvästi alhaisemmalla tasolla.
– Harmaan talouden torjuntaan olemme esittäneet tyyppihyväksyttyjen online-kassajärjestelmien pakollisuutta sekä veronumeron käyttöä rakennusalan tapaan myös muilla toimialoilla. Tilaajan vastuuta alihankkijoidensa veroista, sosiaali- ja työeläkemaksuista sekä työntekijöiden palkoista on myös laajennettava. Näistä ja muista työoloja sekä ihmisoikeuksia suojelevista esityksistä meillä on olemassa valmiit toimintaesitykset. Keinoja on, jos vain on tahtoa, puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa.
Korjaus 1.4.2019 klo 10.45: Työturvallisuusrikosten enimmäisrangaistus on nykyään vuosi, ei puoli vuotta.
