Ranskassa palkkojen polkeminen johti työvoimapulaan ja nakertaa jo maan talouskasvua
Kuka olisi vielä joitakin vuosia sitten uskonut, että kuljetusliikkeet houkuttelevat yhdistelmäajoneuvonkuljettajia paremmilla palkoilla, inhimillisemmillä työajoilla ja uudemmalla kalustolla? Rakennuttajat puolestaan kiertelevät kouluissa mainostamassa alan uranäkymiä ja järjestävät ohjattuja kierroksia työmaille.
Paitsi rakennustyömailta ja rekan ohjaamosta myös teollisuuslaitoksista puuttuu kymmeniä tuhansia ammattilaisia tuotannon valvojista hitsaajiin. Tehtaat joutuvat kieltäytymään tilauksista, rakennusprojektit etenevät etanan vauhtia ja maantiekuljetukset seisovat.
Olisiko tämä tilanne voitu välttää?
- Ranskassa ei ole 30 vuoteen ollut johdonmukaista teollisuuspolitiikkaa. Hallitukset ovat jättäneet teollisuuden tulevaisuuden yritysten ja markkinoiden armoille, toteaa Ranskan ammattiliittojen keskusjärjestö CGT:n teollisuustutkija Marie-Claire Cailletaud.
Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on Ranskassa 12 prosenttia, kun Euroopan talousalueella se on keskimäärin 16 prosenttia. Marie-Claire Cailletaudin mukaan teollisuudessa tarvittaisiin nyt pitkän tähtäimen strategiaa ja investointeja, mikä on ristiriidassa markkinavetoisen lyhyen tähtäimen voittojen tavoittelun kanssa.
Lyhytnäköisyys näkyy myös henkilöstöpolitiikassa. Ranskan teollisuus on viime vuosina keskittynyt etsimään halpaa vuokratyövoimaa sen sijaan, että se olisi ennakoinut ammattien muuttumista ja investoinut työntekijöiden koulutukseen. Nyt kun nousun merkit ovat näkyvissä, yritykset etsivät turhaan ammattitaitoista työvoimaa.
- Lähetettyjen työntekijöiden varaan on turha laskea, sillä he siirtyvät johonkin paremmin maksavaan EU-maahan siinä vaiheessa, kun palkkojen polkeminen menee liian pitkälle, Marie-Claire Cailletaud huomauttaa.
Teollisuuteen ja siitä välillisesti johtuviin työpaikkoihin tarvittaisiin heti yli 100 000 ammattilaista. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajia puuttuu noin 30 000 ja rakennustyömaat kaipaavat kymmeniä tuhansia uusia osaajia suorittavan portaan töistä aina suunnittelu- ja johtotehtäviin.
Opiskelijoiden määrän väheneminen johti koulutuspaikkojen lakkauttamiseen
Työpaikkojen katoamista halpatuontimaihin, ulkomaisen työvoiman polkumyyntiä ja työsuhdeturvan heikennyksiä seuranneet nuoret eivät enää hakeudu rakennus-, kuljetus- tai teollisuusammatteihin. Opiskelijamäärien romahdettua myös koulutuspaikkoja on lakkautettu.
- Teollisuuden imago on kurjistunut ja aikanaan palvelualaan verrattuna vakaat ja paremmin palkatut teollisuustyöpaikat ovat menettäneet hohtonsa. Nyt olisi aika aloittaa Ranskan uudelleenteollistaminen tavalla, jossa keskipisteessä on ihminen, työnteko ja kestävän kehityksen energiapolitiikka, Marie-Claire Cailletaud sanoo.
Virpi Latva
