Pitkäaikaistyöttömiä jo lähes 140 000 – SAK vaatii hallitukselta ripeitä toimia

SAK:n vaatii hallitukselta vaikuttavia ja ripeitä toimia, jotta työttömät pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin ja niiden avulla kiinni työhön. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pitää saada taitettua.

Tänään julkaistujen KEHAn työllisyyskatsauksen tietojen mukaan Suomessa oli tammikuussa 139 600 pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut Orpon-Purran hallituksen aikana 2000-luvun ennätyslukemiin. Yli puolet pitkäaikaistyöttömistä on suorittanut korkeintaan toisen asteen tutkinnon, eli he työllistyisivät muita useammin SAK:laisille aloille kuten palvelualoille tai teollisuuteen.

– Hallituksen on viimeistään nyt ryhdyttävä ripeisiin ja vaikuttaviin toimiin, joilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu saadaan taltutettua, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Keinoina SAK esittää muun muassa palkkatuen käytön lisäämistä, jotta työllistyminen on mahdollista myös heikon kysynnän aikana sekä vahvaa panostamista työvoimakoulutukseen, jotta yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa.

– Palveluilla on merkitystä ihmisten työkyvylle ja hyvinvoinnille. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat laajasti muitakin kuin vain työllisyyspalveluja työllistyäkseen.

Eloranta huomauttaa, että SAK:n ehdotukset hyödyntävät myös työnantajia. Palkkatuki madaltaa rekrytointikynnystä vaikean suhdanteen aikana ja oikein ajoitettu osaamisen kehittäminen työvoimakoulutuksen kautta ehkäisee osaajapulaa, kun talous alkaa elpyä.

– Hallituksen on nyt toimittava nopeasti. Ilman lisäpanostuksia palkkatukeen ja koulutuspolkuihin sitkeä pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ja heikentää Suomen kasvu- ja työllisyysnäkymiä tulevaisuudessa.

Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle ajoittui samaan ajankohtaan työttömyyden kasvun kanssa. Työttömien palveluja kuten palkkatukea ja koulutusta on ollut tarjolla aiempaa vähemmän. Hallituksen työllisyystoimet ovat Elorannan mukaan täysin riittämättömiä kasvaneeseen tarpeeseen nähden.

– Hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään tilanteen korjaamiseksi. Nuorten työllistymisseteli on tarpeellinen, mutta palkkatukea tarvittaisiin muillekin kuin nuorille tässä tilanteessa. Avoimen korkeakoulun opintojen avaamisen työttömille arvioidaan lisäävän opiskelua 500 henkilöllä. Melkoista näpertelyä jättityöttömyyden aikana.

SAK:n täsmätoimet tilanteen korjaamiseksi

1. Jokainen perusasteen varassa oleva työnhakija työvoimakoulutukseen
Työllisyysalueet ohjaavat jokaisen perusasteen koulutuksen varassa olevan työttömän työvoimakoulutukseen, jossa tavoitteena on toisen asteen tutkinto työllistävälle alalle. Osaamisen puute on yksi suurimmista työllistymisen esteistä, ja koulutuspolkujen vahvistaminen olisi tehokas ja pitkävaikutteinen työllisyystoimi.

2. Lisätään palkkatuen käyttöä
Hallituksen on ohjattava palkkatuelle erillistä lisärahoitusta. Palkkatuki on yksi vaikuttavimmista keinoista työllistää pitkään työttömänä olleita ja ikääntyneitä työnhakijoita silloin, kun talouden tilanne ei muuten tue rekrytointeja.

3. Kuntien sakkomaksut jäädytetään työvoimakoulutuksen ja palkkatuen ajalta
Nykyisessä työllisyyspalveluiden rahoitusmallissa kotikunta maksaa osan työttömän työttömyysturvasta niin sanottujen sakkomaksujen muodossa. Sakkomaksut juoksevat myös palveluiden ajalta. Sakkomaksut on jäädytettävä palkkatuetun työn ja työvoimakoulutuksen ajalta, jotta kunnilla ja työllisyysalueilla on riittävät kannusteet toteuttaa esitetyt toimet. Näin työllisyysalueita kannustetaan ohjaamaan työvoimakoulutukseen myös työttömät, joilla on jo tutkinto, mutta osaamisen päivittämistä tai kehittämistä tarvitaan. Näissä tilanteissa voi riittää lyhyempi koulutus ja esimerkiksi tutkinnon osan suorittaminen.