Mirka kouluttaa henkilöstöään ja tekee paikallisia sopimuksia paremmin ehdoin – ”Haluan olla tässä työpaikassa eläkeikään asti”

Jos haluaa olla alansa paras, on lähdettävä kehittämään henkilöstön osaamista. Näin järkeillään Jepualla hiomatuotteita valmistavassa Mirkassa. Ripeästi kasvavassa yrityksessä on solmittu useita paikallisia sopimuksia, jotka tarjoavat työntekijöille työehtosopimusta paremmat ehdot.
09.04. 08:30
SAK
Mirka työllistää maailmanlaajuisesti noin 1 500 henkeä. Heistä lähes 550 työskentelee tuotannossa Mirkan neljässä Suomen-tehtaassa. Ahmed Omar työskentelee Jepuan-tehtaalla. Kuva: Johannes Tervo

Valtavan kokoinen tuotantolaitos sijaitsee Pohjanmaan peltojen ja metsien lomassa. Mirkan pääkonttori, tuotekehitys ja suurin tuotantolaitos ovat täällä, Jepualla Uudessakaarlepyyssä. Yritys valmistaa hiomatuotteita – sitä, mitä arkikielessä sanotaan hiekkapaperiksi – sekä hiomakoneita ja kiillotusaineita.

Mirka kasvaa kohisemalla, ja se työllistää maailmanlaajuisesti noin 1 500 henkeä. Heistä lähes 550 työskentelee Mirkan neljässä Suomen-tehtaassa: Jepualla, Oravaisissa, Pietarsaaressa ja Karjaalla.

– Tässä yrityksessä on työntekijällä hyvät mahdollisuudet kehitykseen ja kasvuun, sanoo Ronny Norrgård, joka on Jepuan ja Pietarsaaren tehtailla työskentelevien Teollisuusliiton jäsenten pääluottamusmies.

Yksi koulutusmahdollisuuden saaneista on Alexandra Aspnäs. Hän on käynyt yrityksen tarjoaman prosessinhoitajakoulutuksen.

– Oli mielenkiintoista oppia tuntemaan koneita ja tuotantoa. Olen ollut täällä vuodesta 2006 lähtien, ja työni on muuttunut sinä aikana paljon, sillä olen siirtynyt työskentelemään yhä isommilla koneilla.

Aspnäs viihtyy Mirkalla ja sanoo työyhteisön olevan työn paras puoli.

– Haluan olla täällä siihen asti, että jään eläkkeelle. Ja haluan kehittyä ja oppia uutta.

Alexandra Aspnäs haluaa kehittyä työssään. Kuva: Johannes Tervo

”On tärkeää, että ohjaajilla on koulutus”

Pääluottamusmies Ronny Norrgård ja työsuojeluvaltuutettu Andreas Gunell kertovat Mirkan järjestävän prosessinhoitajakoulutusta lähes vuosittain, ja kurssi on yleensä täynnä. Sen lisäksi on tarjolla syventäviä kursseja ja jatkokoulutusta. Norrgård ja Gunell pitävät tärkeänä myös sitä, että Mirka järjestää koulutusta työpaikkaohjaajille ja työnjohtajille.

– Meille tulee paljon uusia työntekijöitä, ja on tärkeää, että ohjaajat on koulutettu hommaansa. He saavat ohjauksesta myös korvauksen, Norrgård sanoo.

Andreas Gunell toteaa, että työsuojelusta huolehtiminen tuottaa tulosta. Kuva on otettu maaliskuun alussa. Kuva: Johannes Tervo

Myös tuotantojohtaja Jan Torrkulla korostaa jatkuvan koulutuksen tarvetta. Mirka nimittäin investoi lähivuosina digitalisaatioon, automatisaatioon ja robotisaatioon. Torrkulla sanoo, että tarkoituksena on tehdä asiat helpommin, fiksummin ja ergonomisemmin, eli henkilöstön ei tarvitse pelätä työpaikkojensa puolesta. Päinvastoin – Mirka tähtää jatkossakin lähes kymmenen prosentin vuotuiseen kasvuun, ja automatisaatiota tarvitaan, jotta Suomen-tuotannossa selviydytään kasvavista volyymeista.

– Euroopan-myynti kulkee kuin veturi ja kasvaa koko ajan. Suurin yksittäinen maa on kuitenkin edelleen USA, ja sen jälkeen tulee Saksa, Torrkulla kertoo.
Hän sanoo volyymin kasvun tietävän lisää työpaikkoja, ja automatisaatio ja robotisaatio puolestaan luovat tarvetta täydennyskoulutukselle ja kokonaan uusille koulutuksille, sitä mukaa kuin tuotannon työtehtävät muuttuvat.

– Tähän asti tarjoamamme koulutus on ollut hyvää, mutta se ei välttämättä vastaa tulevaisuuden teknologian tarpeisiin.

”Asiat ovat muuttuneet parempaan ja vapaampaan suuntaan”

– Tämä on turvallinen työpaikka, sanoo Bo-Erik Wik, joka on ollut Mirkalla vuodesta 1992 lähtien.

Hän sanoo, ettei kovinkaan moni ole ollut Mirkalla yhtä kauan, sillä viime vuosina monet ovat jääneet eläkkeelle. Työ on muuttunut huomattavasti niiden lähes 30 vuoden aikana, jotka hän on ollut yrityksen palveluksessa.

– Asiat ovat kehittyneet parempaan ja vapaampaan suuntaan. Kuri oli kovempi silloin, kun minä aloitin.

Bo-Erik Wik on yksi niistä, jotka ovat olleet pisimpään Mirkalla. Kuva: Johannes Tervo

Bo-Erikillä itsellään on eläköityminen edessä kahden vuoden kuluttua. Hän oli ennen hiomanauhaosastolla, mutta työ oli siellä fyysisesti raskaampaa. Nyt hän on ollut jo muutaman vuoden niin sanotulla fleksauskoneella. Iso hiomamateriaalirulla kulkee koneen läpi, ja kone taivuttaa materiaalia niin, että se muuttuu joustavammaksi ja helpommaksi käsitellä.

– Tein ennen kolmivuoroa, mutta nyt vanhemmiten olen luopunut yövuoroista ja teen vain kahta vuoroa.

Kolmivuoroa tekee sen sijaan maanantaista perjantaihin Ahmed Omar. Hänkin työskentelee fleksauskoneella.

– Kolmivuorotyö sopii minulle täydellisesti! Omar sanoo. Hän on ollut Mirkalla yli kahdeksan vuotta.

Hän kertoo valvovansa koneita, jotka taivuttavat hiomamateriaalia ja huolehtivansa säädöistä, niin että asiakkaat saavat tuotteita, joiden laatu on paras mahdollinen.
Mirkalla on useita erilaisia vuorojärjestelyjä. Osa työntekijöistä tekee kolme kahdentoista tunnin vuoroa viikossa ja on loppuviikon vapaana. Yksi heistä on Elina Knuts.

– Minulle se sopii, enkä välittäisi vaihtaa takaisin kolmivuorotyöhön. Eivätkä yövuorot iltakuudesta aamukuuteen tunnu raskailta. Opiskelen samalla agrologiksi ammattikorkeakoulussa, ja voin keskittyä vapaapäivinä opintoihini.

Elina Knuts työskentelee prosessinhoitajana koneella, jossa grippikangas liimataan yhteen hiomapaperin kanssa. Grippikankaan avulla hiomatuote voidaan kiinnittää hiomakoneeseen. Hänelle Mirka on välietappi, sillä viimeistään valmistuessaan talvella 2021 hän haluaa koulutustaan vastaavaan työhön.

”Olen tyytyväinen siihen, että olemme saaneet aikaan parannuksia”

Mirkassa on tehty monia paikallisia sopimuksia, jotka takaavat työntekijöille työehtosopimusta paremmat ehdot. Sekä pääluottamusmies Ronny Norrgård että työsuojeluvaltuutettu Andreas Gunell voivat hoitaa tehtäviään kokopäiväisesti, vaikkei työpaikka ole niin iso, että oikeus kuuluisi heille automaattisesti. Norrgård luettelee myös muutamia muita paikallisia sopimuksia.

– Palkat ovat työehtosopimuksessa määriteltyä paremmat, samoin vuoro- ja ikälisät. Meillä on myös päivystyssopimus, työaikapankki ja erilaisia vuorojärjestelyjä. Päivävuoroa tekevillä on joustava työaika. Ainakin minä itse olen tyytyväinen siihen, että olemme saaneet aikaan parannuksia. Haluamme neuvotella lisää sopimuksia ja päivittää nykyisiä.

Mirkan kolmen eteläpohjalaisen tehtaan tuotantotyöntekijöistä 84 prosenttia kuuluu liittoon.

– Vuodenvaihteen jälkeen olemme saaneet 20 uutta jäsentä, Ronny Norrgård kertoo.

Pääluottamusmies Ronny Norrgård on tyytyväinen siihen, että Mirka kouluttaa työntekijöitään. Kuva: Johannes Tervo

Norrgård on ollut Mirkalla 22 vuotta, ja hänellä on menossa kolmastoista vuosi pääluottamusmiehenä. Hän edustaa Jepuan ja Pietarsaaren tehtaiden työntekijöitä. Oravaisten ja Karjaan tehtailla on omat luottamusmiehet.

Andreas Gunell on ollut Jepuan tehtaan työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2013. Kolmella muulla tehtaalla on kullakin oma työsuojeluvaltuutettu.
Eri tehtaiden luottamushenkilöt tekevät tiivistä yhteistyötä ja tapaavat toisiaan säännöllisesti. Myös jatkuva yhteydenpito johtoon sujuu luontevasti, ja lisäksi Gunell edustaa henkilöstöä yrityksen johtoryhmässä.

Jonny Smeds

Tämä juttu on julkaistu myös SAK:n uutiskirjeessa. Jos kiinnostuit, tilaa joka toinen viikko ilmestyvä kirje osoitteesta www.sak.fi/uutiskirje.
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.