Miksi me pelkäämme pahinta?

Me SAK:ssa ajattelemme aina pahinta, koska se on meidän tehtävämme työntekijöiden aseman suojelijana. 
26.10. 08:00
SAK
Työehdoista sovitaan nykyään lainsäädännön sijaan pääosin työehtosopimuksissa. Kuva Gorilla.

Työn ehdoista sovitaan Suomessa työehtosopimuksilla. Sopimus on aina kompromissi, mutta se ei synny, ellei kumpikin osapuoli ole hyväksynyt sopimusta ja sitoutunut toteuttamaan sitä käytännössä.  Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että on ymmärrettävä, mihin kaikkeen hyvään sopimusta voidaan käyttää ja toisaalta, mistä asioista sopimuksella on luovuttu. 

Nyt osalla työnantajista ja heidän järjestöistään on vahva pyrkimys pois koko alaa sitovista työehtosopimuksista. Me olemme varpaillamme, koska näin iso muutos sopimisessa aukaisee myös ovia, joiden taakse me emme näe. 

Me emme halua herätä yhtenä aamuna Suomeen, jossa työn hinta ratkaistaan asettamalla työntekijät toisiaan vastaan tai työnantaja repii työntekijän selkänahasta tuloksensa ja työntekijä saa roippeet. Näin ei todennäköisesti tapahdu, mutta ei pidä rakentaa sopimusjärjestelmää, mikä edes mahdollistaisi sen. 

Tässä on kolme skenaariota, joissa aukaisemme, mistä asioista olemme huolissamme ja miksi.

Työn saa halvin työntekijä 

Työntekijän on syötävä, asuttava jossakin ja elätettävä lapsensa ja kaikkeen tähän hän tarvitsee säännöllisiä tuloja. Työnantaja tarvitsee tarjoamalleen työlle tekijän, mutta yleensä tarvittavaa osaamista on useammalla kuin yhdellä ihmisellä, eli tarjonta ja kysyntä eivät ole yksi yhteen. Työehtosopimus on tehty suojelemaan työtekijöitä, etteivät työnantajat voi pakottaa työntekijöitä kilpailemaan sillä, kuka tekee työn halvimmalla.  

Nykyinen tilanne: Työehtosopimus määrää vähimmäispalkan, ja jos kyseessä on yleissitova työehtosopimus, niin sopimusta on noudatettava myös niissä alan yrityksissä, jotka eivät kuulun työnantajaliittoon. Vähimmäispalkan lisäksi sovitaan myös erilaisista lisistä ja palkallisista vapaapäivistä. Työnantajat voivat kilpailla parhaista työntekijöistä työehtosopimusta paremmilla ehdoilla tai vaikka mahdollisuuksilla kouluttautua. 

Pahin pelkomme: Jos työntekijöiden vähimmäispalkkaa ja esimerkiksi työtehtävästä maksettavia lisiä ei määritellä missään, se voi aiheuttaa huutokaupan siitä, kuka tekee työn halvimmalla. Pahin toteutuisi todennäköisimmin aloilla, joissa tulijoita on paljon ja palkat valmiiksi matalat. Tai kenen tahansa työpaikalla, sillä usein työntekijälle pienikin tulo on parempi kuin työttömyys.      

Mitä todennäköisesti tapahtuu: Jos työntekijöiden vähimmäispalkkaa ja esimerkiksi lisiä työtehtävästä ei määritellä missään, työntekijä tekee pientä viilausta kokonaisuuteen omaksi edukseen. Peruspalkkaa esimerkiksi voi nousta, mutta samalla luovutaan arkipyhäkorvauksesta eli esimerkiksi pitkänäperjantaina työtä tehdään normaalin perjantain palkalla tai työviikon pituutta lisätään vartin verran. Lopputuloksena työntekijän tulot vähenevät. 

Sopiminen siirtyy kokonaan työpaikoille 

Työantajat moittivat usein, että työehtosopimukset eivät jousta tarpeeksi. Me taas kuulemme, että työntekijät olisivat halunneet neuvotella tessin mahdollistamista joustoista, mutta työnantaja torppasi neuvottelut. Se on ainakin varmaa, että nykyisiä joustoja ei tunneta työpaikoilla. Usein myös joustoilla tarkoitetaan sitä, että työntekijän palkan olisi joustettava alaspäin.

 

Nykyinen tilanne: Työehtosopimus on työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöjen eli liittojen neuvottelun tulos ja jokaisella sopimuskierroksella kummatkin saavat vaikuttaa sopimuksen sisältöön ja muokata sitä paremmin alalleen sopivaksi. Paikallisesti sovittavia asioita on jatkuvasti lisätty. Työntekijöitä edustaa neuvotteluissa liiton kouluttama luottamusmies. Hän tuntee työpaikan tilanteen ja osaa neuvotella, niin ettei sopimuksen sisältöön jää epäselviä kohtia tai ettei sopimusta voida käyttää väärin. 

Pahin pelkomme: Jokainen työntekijä neuvottelee omat työnsä ehdot. Insinööristä, suurkeittiön kokista tai linja-autonkuljettajasta kaikista pitäisi olla vaalimaan omia etujaan työnantajan lakimiesrivistön seisoessa vastapuolella. Järkytys olisi suuri, kun huomaisi esimerkiksi sairasvuoteella, ettei ole sopinut itselleen kuin lain minimin palkkaa. 

Mitä todennäköisesti tapahtuu: Työehdot vastaavat yhä enemmän työnantajan tarpeita. Jos työnantajaliitto irtisanoutuu työehtosopimisesta, on ammattiliiton jäsenillä edelleen liiton ammattilaiset käytössä sopimustilanteissa. Huonommin käy niille, joilla ei ole ammattiliiton jäsenyyttä ja työnantaja tuo eteen valmiin sopimuksen, johon odotetaan työntekijän sitoutuvan. Sitten on vain toivottava, että työnantaja on reilu ja sopimus ei sisällä ikäviä yllätyksiä, jotka näkyvät vain lakimiehen silmin. 

Kaikki sovitaan lainsäädännössä 

Usein ajatellaan, että Suomi on harvinaisuus, kun meillä työehdoista sovitaan pääosin työehtosopimuksilla ja lainsäädäntö on sivuroolissa. Todellisuudessa samantyyppisiä järjestelmiä löytyy monista Euroopan maista. Työehtosopimusten etu on, etteivät poliittiset voimasuhteet heiluta järjestelmää edestakaisin ja samaan aikaan työntekijä- ja työnantajajärjestöt on sitoutettu pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja työelämän kehittämiseen. 

Nykyinen tilanne: Lainsäädännössä otetaan kantaa työsuhteen ehtoihin vähemmän kuin työehtosopimuksissa. Työehtosopimukset ovat yleensä tasoltaan lakia parempia ja joustavat olosuhteiden muuttuessa. Laissa ei ole esimerkiksi määräyksiä minimipalkasta ja palkan lisistä. Maksimityöaikakin on määritelty laissa niin pitkäksi, että juuri kukaan ei tee niin paljon töitä vakituisesti.  

Pahin pelkomme: Jos työehtosopimuksista luovuttaisiin ja asiat kirjattaisiin lakiin, olisi niitä voitava soveltaa kaikilla työpaikoilla. Tämä tarkoittaisi, että ne jäisivät hyvin yleisiksi ja käytännössä työnantaja voisi määritellä ehdot yksipuolisesti. Myöskään minipalkan kirjaaminen lakiin ei olisi työntekijän näkökulmasta hyvä asia. Työehtosopimus on voimassa muutamia vuosia. Sinä aikana elinkustannukset voivat nousta ja uudessa sopimuksessa yleensä sovitaankin palkankorotuksesta. Laki on voimassa toistaiseksi eikä sitä voi muuttaa kuin pitkän prosessin kautta.  

Mitä todennäköisesti tapahtuu: Lainsäädäntöön tehdään joitakin muutoksia, mutta koska työlainsäädännön ideana on heikomman osapuolen eli työntekijän suojelu, se keskittyy minimivaatimuksiin ja perusasioihin. Varsinaiset edut ja työelämän kehittäminen tapahtuu edelleen työehtosopimuksilla. Voi käydä myös niin, että työehtosopimus itsessään saa lain kautta vakaamman aseman. Ainakin sen puolesta me teemme töitä. 

Lue myös SAK:n työmarkkinapäällikön Karoliina Huovilan blogikirjoitus aiheesta.

 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.