Kurkitus konepellin alle kertoi, miten päätökset syntyvät – nyt Jyrki Konola hyödyntää saamiaan oppeja SAK:ssa

Jyrki Konola luotsaa SAK:ssa järjestön vaikuttamistyötä ja viestintää. Konolalla on tähän hyvät valmiudet, sillä hän tuntee suomalaisen päätöksentekojärjestelmän kuin omat taskunsa.
08.03. 08:00
SAK
Jyrki Konola aloitti SAK:n kasvu- ja vaikuttaminen osaston johtajana joulukuun alussa. Kuva Jaakko Laulumaa.

Jyrki Konola aloitti SAK:n kasvu ja vaikuttaminen -osaston johtajana joulukuun alussa. Valintatiedotteessa luonnehditaan, että Konolalla on monipuolinen kokemus eri tehtävistä eduskunnassa ja valtioneuvostossa. Hän on toiminut usean ministerin erityisavustajana, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja eduskunnan varapuhemiehen erityisavustajana. 

Jyrki Konola sanoo, että kaikki alkoi kiinnostuksesta politiikkaan ja talouteen. Ensi kosketus vaikuttamiseen tuli opiskelija- ja kuntapolitiikasta. Konola työskenteli myös toimittajana paikallisradiossa Kemissä.

– Tein paljon politiikkaan ja talouteen liittyviä juttuja koska ne kiinnostivat minua. Innostuin sitten yhä enemmän aihepiiristä.

Toimittajan työssä oppi löytämään asioista olennaisen, tiivistämään ja popularisoimaan. 

– Huomasin, että poliittisen vaikuttamisen puolellakin tällaiselle olisi tarvetta.

Jyrki Konola päätyi kemiläisen sdp:n kansanedustajan Maija Raskin avustajaksi eduskuntaan. Tuolloin 1990-luvun loppupuolella eduskunta-avustajan tehtävä oli uusi ja sitä pääsi muovaamaan mieleisekseen. 

Raskista tuli myöhemmin opetusministeri ja Jyrki Konola siirtyi hänen erityisavustajakseen.

Mielenkiintoista oli päästä kurkistamaan suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ”konepellin alle” ja nähdä miten demokraattinen järjestelmä toimii. Konolan mukaan se toimii pyyteettömämmin kuin kansalaiset kuvittelevat.

– Suurin osa kansanedustajista tekee työtään hyvin vilpittömällä mielellä etsien asioihin suomalaisten kannalta parasta mahdollista ratkaisua, kukin tietenkin omista lähtökohdistaan ja poliittisesta viitekehyksestään käsin.

Lobbaamista ja vaikuttamista yleiseen mielipiteeseen

Jyrki Konola siirtyi SAK:hon Palvelualojen ammattiliiton toiminnanjohtajan tehtävästä.  Samalla työpaikka vaihtui noin 200 000 jäsenen ammattiliitosta 18 liittojäsenen keskusjärjestöön. 

– Ammattiliiton ja keskusjärjestön tehtävät ovat erilaiset. Ammattiliitoissa palvellaan suoraan jäseniä ja annetaan konkreettista apua työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Keskusjärjestön suhde yksittäisiin jäseniin on etäisempi eikä meidän toimintamme näy yhtä suoraan jäsenten arjessa. Molempia kuitenkin tarvitaan.

Palkansaajakeskusjärjestöjen asema on viime vuosina muuttunut radikaalisti, kun työnantajat ovat enenevästi irtautuneet kolmikantaisista neuvotteluista. Nyt SAK edistää omia tavoitteitaan yhä enemmän lobbaamalla poliitikkoja ja muita päättäjiä sekä pyrkimällä vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen.  

Jyrki Konola ei mennyttä haikaile.

– Jos vanhaa ei enää ole, sitä ei ole ja on toimittava niillä keinoilla, mitä on käytössä. 

Konola huomauttaa, että yleisen mielipiteen merkitystä ei kannata väheksyä ja siihen vaikuttaminen on yksi SAK:n keskeisiä tehtäviä. Yleinen mielipide vaikuttaa poliitikkoihin ja ohjaa myös päätöksentekoa. Tässä yhtälössä sosiaalinen media on palkansaajille negatiivisine lieveilmiöineenkin enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Pää pystyssä palkansaajien asialla

Osa työnantajista kyseenalaistaa palkansaajien kollektiivisen edunvalvonnan oikeutuksen. Tämä on tullut esiin myös kuluvalla sopimuskierroksella. Jyrki Konolan mukaan se on yhteydessä ”ay-vastaiseen ilmapiiriin”, jolle on kuitenkin vaikea löytää perusteluja elävästä elämästä. 

– Palkansaajia on paljon, he suhtautuvat pääosin myönteisesti ammattiliittoihin ja enemmistö heistä on myös jonkun liiton jäsen. 
Konola uumoilee, että taustalla on työnantajapuolen pitkäaikaista vaikuttamistyötä.

Minkä neuvon hän antaa SAK:laisille aktiiveille tilanteessa, jossa ammattiliittojen toimintaa haastetaan?

– Pidetään lippu korkealla ja tehdään työtä palkansaajien puolesta pää pystyssä ja ylpeästi. Ei ujostella sen kertomista, että on työpaikkansa luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Jos ollaan eri mieltä kuin työnantaja jostakin asiasta, sanotaan se reippaasti julki.

Podcasteja lasten hoidon ohessa

Jyrki Konolalla on kaksi alle kouluikäistä lasta, joten hänen ei tarvitse miettiä, mitä vapaa-ajallaan tekisi. Jotakin kuitenkin ehtii lastenhoidon ohessa. 

– Tykkään kuunnella podcasteja, niitä voi kuunnella esimerkiksi ajaessa tai ruokaa laittaessa. Kuuntelen niin yhteiskunnallisia- kuin musiikkipodcasteja. 
Niissä vetoaa radiotoimittajuuden peruja itse väline sekä radion ja tv:n uutis- ja ajankohtaisohjelmia syvällisempi ote asioihin. 

Pirjo Pajunen
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.