Kokoomus pinkkipesee tasa-arvolailla
Kokoomus ilakoi siitä, että hallitus lopettaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän, kun tasa-arvolakia muutetaan. Tosiasiassa laki vaikuttaa vain vähän jo olemassa oleviin käytäntöihin. Tämän lisäksi muut hallituksen eteenpäin puskevat lakihankkeet lisäävät riskiä naisten syrjinnän lisääntymiselle.
SAK on Kokoomuksen Pauli Aalto-Setälän ja Karoliina Partasen kanssa samaa mieltä siitä, että liian moni nuori nainen joutuu edelleen pohtimaan, uskaltaako raskaudesta kertoa työpaikalla. Aalto-Setälän ja Partasen blogi 11.2.2026 nostaa esille, että raskauteen ja perhevapaisiin liittyvä syrjintä on yhä ongelma työelämässä ja tasa-arvoinen työelämä edellyttää työpaikoilla tehtävien toimien lisäksi myös ajassa elävää lainsäädäntöä ja sen johdonmukaista toimeenpanoa.
SAK ei kuitenkaan näe hallituksen toimia sellaisina, että ne tehokkaasti vähentäisivät raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
– Olisi hienoa, jos raskaus- ja perhevapaasyrjintä saataisiin loppumaan, mutta näyttää siltä, että suurista puheista huolimatta tekoja ei tältä hallitukselta ole juurikaan tulossa, toteaa SAK:n juristi Sanna Mannonen.
Tasa-arvolain tulevat muutokset ovat pääosin lain sisältöä selkeyttäviä säännöksiä eivätkä muuta olemassa olevaa oikeustilaa. Tämä todetaan myös juuri lausuntokierroksella olleessa hallituksen esitysluonnoksessa.
Mannosen muistuttaa, että hallitus lisää samaan aikaan toisissa lakihankkeissa mahdollisuuksia raskaus- ja perhevapaasyrjintään ja heikentää työntekijöiden asemaa työelämässä.
Esimerkki tästä on perusteettomien, alle vuoden kestävien määräaikaisten työsuhteiden salliminen. Tämä on osa työsopimuslain muutosehdotusta, jota eduskunta juuri käsittelee. Jopa hallituksen omissa perusteluissa todetaan, että vaikutukset kohdistuvat naisiin ja myönnetään, että määräaikaisten työsuhteiden lisääntyessä todennäköisesti myös syrjintätapaukset lisääntyvät.
– Joko Kokoomuksessa oikea käsi ei tiedä, mitä vasen käsi tekee – tai sitten kysymyksessä on huomion kääntäminen pois työntekijöiden asemaan tehtävistä heikennyksistä, Mannonen huomauttaa.
Mikäli hallitus ja Kokoomus etunenässä oikeasti haluaisivat lopettaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän, ei se olisi heikentänyt työntekijöiden työsuhdeturvaa madaltamalla henkilöperusteista irtisanomiskynnystä ja helpottaisi määräaikaisten työsopimusten tekemistä.
Mannosen mielestä työsopimuslakia tulisi täydentää syrjintäolettamasäännöksellä koskien määräaikaisuuksien uusimatta jättämistä.
– Siinä ajatuksena olisi, että jos työnantaja jättäisi uusimatta raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsottaisiin sen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voisi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.
Lisäksi näissä tilanteissa tulisi varmistaa, että lakia rikkonut työnantaja olisi velvollinen maksamaan syrjitylle hyvityksen lisäksi korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Tarkkaa tietoa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän määrästä ei ole, sillä osa tapauksista jää pimentoon. Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää. Tasa-arvovaltuutetun mukaan palkkasyrjintää koskevista yhteydenotoista noin 70 prosenttia liittyi syrjintään raskauden tai perhevapaan vuoksi. Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.
