Katja Syvärisen vapputerveiset: Työllisyys paranee kestävästi vain uusia työpaikkoja luomalla

Kunnianhimoiset työllisyystavoitteet eivät saa johtaa hyvinvointivaltion turvaverkkojen romuttamiseen tai työehtojen heikentämiseen, varoittaa SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen vapputerveisissään. 
01.05. 06:40
SAK
Katja Syvärinen. Kuva Patrik Lindström.

Sen lisäksi, että työllisyyspäätöksillä pitää tähdätä julkisen talouden parantamiseen, päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin on myös arvioitava huolellisesti, Katja Syvärinen huomauttaa.

Hän korostaa, että työllisyys paranee kestävästi vain uusien työpaikkojen myötä.

– Kannustan yrityksiä, päättäkää palkata uusia työntekijöitä, kunnon työehdoin tietysti. Vastakkainasettelu on turhaa ja vahingollista, pienissä yrityksissä työnantaja ja työntekijä ovat myös työkavereita, samassa veneessä. 

Katja Syvärinen tähdentää, että SAK:laiset liitot ovat valmiita yhteistyöhön ja kehittämään edelleen reilua paikallista sopimista. 

– Juuri nyt on syytä pitää huolta suomalaisesta sopimusyhteiskunnasta ja vahvistaa sitä. 

Katja Syvärisen vapputerveiset:

Hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin työikäisistä. Kehysriihen päätöksillä tavoitellaan lähes 50 000 lisätyöllistä. Merkittävän osa tästä on ajateltu syntyvän työllisyystoimilla, jotka ovat niin sanotusti päätösperäisiä. Ne edellyttävät siis sellaisia poliittisia päätöksiä rakenteisiin tai toimintatapoihin, joilla voidaan arvioida olevan määrällisiä työllisyysvaikutuksia.

Riihen päätöksillä viitataan esimerkiksi työttömyysturvan uudistamiseen, työnhakuvelvoitteen tiukentamiseen, työnhaun alkuvaiheen vahvempaan tukemiseen tai osatyökykyisten uudenlaisten työllistämismallien rakentamiseen. Ihan hyviä tavoitteita, kunhan tarkempi toteutus mietitään huolellisesti eikä samalla synnytetä uusia ongelmia.

Jos päätöksillä romutetaan hyvinvointivaltion turvaverkot ja työnantajat voivat teettää työtä millä hinnalla ja ehdoilla tahansa, voi olla, että työllisyysvaikutukset ovat ainakin jossain määrin positiivisia, mutta muut vaikutukset esimerkiksi julkiseen talouteen ja ihmisten hyvinvointiin ovat negatiivisia. Työttömyysturvan leikkaaminen ei ole hyvä työllisyystoimi. Työpaikkojen luominen on.

Työllisyyspäätöksillä on myös haluttu parantaa julkista taloutta. Kun vaaditaan päätösperäisiä työpaikkoja, kenen päätöksiä niiden synty vaatii? Kyse ei kai voi olla pelkästään työvoima- ja sosiaalipolitiikasta?

Mitä elinkeinoministeri voi kaikilla johtamillaan politiikanlohkoilla ja ministeriön alaisten tai rahoittamien organisaatioiden avulla tehdä uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömien työllistymiseksi? Miten esimerkiksi matkailuala saadaan elpymään? Miten Kemiin luodaan uutta toimeliaisuutta?

Mitä tiedeministeri voi kaikilla johtamillaan politiikanlohkoilla ja ministeriön alaisten tai rahoittamien organisaatioiden avulla tehdä uusien työpaikkojen luomiseksi? 

Mitä kulttuuriministeri voi tehdä kulttuurialan työllisyyden vahvistamiseksi? Veikkauksen edunsaajien tulonmenetyksiä päätettiin kompensoida, mutta kulttuuri näyttää jäävän mopen osille. Mitä olisi tehtävissä?

Millä toimialalla tarvitaan joka kasvukausi lähes 20 000 kausityöntekijää? Otettiinko ja koulutettiinko näihin töihin viime kesänä suomalaisia työnhakijoita? Mitä asiasta vastaava ministeri voi tehdä asian hyväksi? 

Koska päätösperäisten työpaikkojen on oltava valtiovarainministeriön hyväksymiä, hyväksyykö valtiovarainministeri näiden sektoriministereiden päätöksillään luomat työpaikat? 

Muutkin voivat osallistua päätöstalkoisiin.

Työllisyys paranee kestävästi vain uusien työpaikkojen myötä. Juuri nyt on syytä pitää huolta suomalaisesta sopimusyhteiskunnasta ja vahvistaa sitä. 

Kannustan yrityksiä, päättäkää palkata, kunnon työehdoin tietysti. Vastakkainasettelu on turhaa ja vahingollista, pienissä yrityksissä työnantaja ja työntekijä ovat myös työkavereita, samassa veneessä. SAK:laiset liitot ovat siksi valmiita kehittämään edelleen myös reilua paikallista sopimista. Hallitus, luokaa näkymää ja edellytyksiä, jossa voi ja kannattaa palkata. 

Työmarkkinoiden vakaus ja ennustettavuus on sekä työnantajan että työntekijän etu. Se on koko Suomen etu.
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.