Kaksi kolmesta palkansaajasta on ammattiliiton jäsen, mutta pelkkä työttömyyskassan jäsenyys houkuttelee yhä useampia. Miksi se on huono asia?

Suomessa on yksi maailman korkeimmista järjestäytymisasteista, mutta yhä useampi palkansaaja valitsee pelkän työttömyyskassan jäsenyyden. Se on huono asia, sillä järjestäytymisasteen lasku heikentää liittojen neuvotteluvoimaa ja heijastuu siihen, millä ehdoilla työtä tehdään. Järjestäytymisen merkitystä avaavat järjestöpäällikkö Eija Harjula ja työehtoasiantuntija Ismo Kokko SAK:sta.
11.09. 08:30
SAK
Naiset liittyvät miehiä useammin ammattiliiton jäseneksi. Miehiä taas houkuttelee naisia enemmän pelkkä työttömyyskassan jäsenyys. Kuva iStock.

Työttömyyskassan jäsenyys tuo työntekijälle taloudellista turvaa työttömyyden kohdatessa, mutta laajemman turvan saa vain liittymällä ammattiliittoon. 

– Järjestäytymisaste on ensimmäinen asia jota katsotaan, kun työnantaja määrittelee, onko neuvottelukumppani uskottava. Kun järjestäytymisaste on kohdallaan, saadaan työehdoista työntekijöiden kannalta tasapainoisempi neuvottelutulos, Eija Harjula ja Ismo Kokko painottavat.

Kansainvälisesti vertailtaessa Suomen tilanne on edelleen hyvä, sillä järjestäytymisasteemme on maailman korkeimpia. Syytä suureen tuuletukseen ei kuitenkaan ole, sillä mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä matalampi järjestäytymisaste on. 

– Riittävän tason ylläpitäminen käy koko ajan vaikeammaksi ja tähän on useita syitä. Yksi on se, että meidän yhteiskunnallinen tilanteemme on ollut pitkään kohtuullisen hyvä. Olemme tulleet vaiheeseen, jossa ihmiset ajattelevat, että tämä on annettu olotila, joka säilyy itsestään, sanoo Ismo Kokko.

Järjestäytymisaste vaikuttaa työlainsäädäntöön ja siihen, ketä kuunnellaan lakeja muutettaessa

– Kun katsoo, mitä maan hallitus on tehnyt palkansaajille viimeisen 3,5 vuoden aikana, niin tämä on alkusoittoa sille, mitä tapahtuu, jos järjestäytymisaste edelleen alenee, varoittaa Ismo Kokko

Eija Harjula katsoisi myös peiliin.

– Meidän pitää kysyä, olemmeko huolehtineet järjestämisestä riittävästi. Kun ihmisiltä kysytään, että miksi et kuulu liittoon, suurin osa sanoo, että ei ole kukaan kysynyt tai en tiedä, mitä siitä hyödyn. Me emme ole ehkä osanneet markkinoida tuotettamme eli liiton jäsenyyttä riittävästi. 

Miten työelämän murros vaikuttaa järjestäytymiseen? Yhä useampi työntekijä on pätkätyösuhteissa. Samalla myös yrittäjän ja työntekijän raja hämärtyy

Työmarkkinoilla ja työsuhteissa tapahtunut murros on valtava, ja se heijastuu järjestäytymiseen. Mutta siitä huolimatta meidän pitää katsoa peiliin ja kysyä, onko tuote riittävän houkutteleva. Ihmisiltä on myös kysyttävä, miten ammattiliittojen on muututtava, jotta liittyisit jäseneksi. Emme voi myydä sitä tuotetta, mitä olemme myyneet viimeiset sata vuotta, Eija Harjula aprikoi.

Työssäolevien palkansaajien järjestäytymisaste on muuttunut vain vähän, mutta pelkkä työttömyyskassan jäsenyys on yleistynyt.

Ihmiset kokevat, että pelkkään työttömyyskassaan kuuluminen tulee halvemmaksi. Onko asia aina näin?

– Ei ole. Pienipalkkaisilla aloilla työttömyyskassan jäsenyys ammattiliiton kautta tulee tosiasiassa halvemmaksi kuin esimerkiksi Yleisen työttömyyskassan (YTK) kautta. Tätä harva kuitenkaan hahmottaa. 

Aleksi Vienonen, vapaa toimittaja

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.