Ilmastonmuutos herätti työntekijät toimimaan: ”Miten me täällä ollaan ja eletään”

SAK:n #ilmastotekoNYT -kampanja jatkuu koronaepidemiasta huolimatta. Alkuperäisiä suunnitelmia on kuitenkin muutettu. Kolme kampanjaan osallistuvaa SAK:laista työntekijää kertoo tässä jutussa ajatuksiaan ilmastonmuutoksesta.
20.03. 06:00
SAK
Katja Kohvakkaa kiinnostaa kierrättäminen. Hän myös lajittelee roskat huolellisesti.

Kun Pauli Karvinen vastaa puhelimeen, taustalta kuuluu pienten lasten ääniä. Hollolan kunnan palveluksessa työskentelevä liikuntapaikkojen hoitaja on havahtunut ilmastonmuutoksen uhkaan pikkuhiljaa.

– Sitä on ruvennut arjessa kiinnittämään huomiota uusiin asioihin. Ihmiset ajavat päivittäin autolla muutaman sadan metrin matkoja tai roskat jätetään lajittelematta.

Karvinen luopui autostaan ja kävelee työmatkat jäähallille. Työpaikkansa julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n työntekijöitä edustavana varapääluottamusmiehenä hän innostui SAK:n #ilmastotekoNYT -kampanjasta ja on saanut myös työnantajansa kiinnostumaan.

Pauli Karvinen.

Karvinen ja muut #ilmastotekoNYT -aktiivit ovat houkutelleet työpaikkojensa ihmisiä mukaan selkeisiin tekoihin, jotka vähentävät ilmaston kuormitusta. Kampanja huipentuu – koronaepidemian vuoksi tosin pienimuotoisemmin – 1. huhtikuuta, jolloin kaikki mukaan ilmoittautuneet toteuttavat jonkun teon ilmaston hyväksi. Monille se tarkoittaa kasvisruokailua tai työmatkan taittamista pyörällä tai jalan.

– Ajattelen, että ay-liike voi olla paljon muutakin kuin työehtoja. Meillä on rooli monessa muussakin asiassa. Jäsenet pitää osallistaa ja kysyä, mikä heitä kiinnostaa. 

Ilmastoinnostus yllätti

SAK:n kampanja käynnistyi, koska liittojen jäsenet ilmaisivat selvästi, että haluavat keskusjärjestön tarttuvan toimeen myös ilmastoasioissa. Jäsenkyselyn mukaan 83 prosenttia on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja 77 prosenttia piti tärkeänä, että ay-liike ottaa osaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

SAK:n järjestöpäällikköä Eija Harjulaa tulos ilahdutti. 

– Ilmasto-aiheesta kysyttiin jäseniltä nyt ensimmäistä kertaa. Oli hienoa tajuta, että perusduunaritkin ovat ottaneet huolen omakseen.

Harjula oli myös erittäin positiivisesti yllättynyt, kun tutkimustuloksista vielä tietämättömät eri alueiden SAK:n aktiivit päättivät yhdessä, että tämän vuoden kampanjointi suuntautukoon ilmastoasioista muistuttamiseen. 

Jokainen valitsee oman ilmastotekonsa

Palvelualojen PAMin Katja Kohvakka oli SAK:n yhteisöjärjestäjänä mukana tekemässä päätöstä. Mikkeliläismyyjä on itse alkanut miettiä kierrätystä ja kulutusta: ”miten me täällä ollaan ja eletään.”

– Lajittelen muovit erikseen, ja siinä kyllä huomaa, miten järjettömät määrät sitä muovia on kaikessa.

Kohvakalla on ollut työn alla Osuuskauppa Suur-Savon viitisen työyhteisöä, joiden ihmisiä hän on houkutellut ilmastotekoihin. Osallistujat täyttävät kaavakkeen, johon kukin kirjaa itse valitsemansa ilmastoteon. 

– Meillä aika moni joko pyöräilee töihin tai syö huhtikuun ensimmäisenä päivänä vain vegeruokaa.

#ilmastotekoNYT -kampanja on kerännyt kannattajasitoumuksia ja ilmastotekoja SAK:laisten alojen työpaikoilta ympäri Suomea. Vaikka monille työmatkapyöräily, portaiden harppominen hissillä ajelun sijaan tai ilmastoystävällinen lounas on jokapäiväistä, toiveena oli, että 1. huhtikuuta ilmastotoimiin tarttuvat myös monet, joille ekoteot ovat jääneet vieraiksi. Koronaepidemian vuoksi päivästä ei kuitenkaan nyt tule niin näyttävää kuin alun perin suunniteltiin.

Lihamies ilmaston asialla

Pietarsaarenseudun elintarviketyöläisten ammattiosaston johtokunta ryhmäkuvassa. Toinen oikealta on Asko Peltola.

Naudanleikkaajan voisi kuvitella saavan ilmastoaktivisteilta palautetta ammatinvalinnastaan. Pohjanmaalainen elintarvikealan työntekijöiden SEL:n päätoiminen pääluottamusmies Asko Peltola ei ole saanut ja nyt hän värvää innolla Snellmannin lihanjalostamon työntekijöitä miettimään omia ilmastotekojaan.

– Meillä moni valitsee lähiruoan, eli syödään kotimaisia elintarvikkeita, myös lihaa, Peltola kertoo.

– Lihamies kun olen, en usko siihen, että liha on jätettävä kokonaan pois ruokavaliosta. Tästä on myös tutkimustietoa olemassa, eli ei ole niin sanotusti oma lehmä ojassa.

Peltola pitää ay-liikkeen panosta ilmastonmuutoksen torjunnassa välttämättömänä.

– Meillä on Suomessa korkea teknologian, koulutuksen, osaamisen ja työmoraalin taso. Niillä varmasti taklataan ilmastonmuutos. 

Asko Peltola, Katja Kohvakka ja Pauli Karvinen uskovat, että tavallisilla työpaikoilla on paljon mahdollisuuksia tehdä valintoja ilmaston hyväksi, ja niitä tehdään jo. 

Jäänhoitokonetta työkseen ajava Karvinen on pohtinut oman työympäristönsä ympäristökuormituksia.

– Jään alle pantavat kylmäaineet on aika haitallisia ympäristölle. Meillä töissä mietitään myös korvaavia aineita. Tässä sitten kunnan viranhaltijoilla ja etenkin poliittisilla päättäjillä on tärkeä rooli, että valitaanko se kalliimpi ja ekologisempi vaihtoehto vai halvin. 

Sini Saaritsa
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.