FutureFit hälventää digipelkoja ja opettaa tietoturvallisuutta: ”Ei kannata ihan akuankkaa tarjota salasanaksi”
– Sekin käsite, pilvipalvelut!
Neljä miestä työhaalareissaan istuu neuvotteluhuoneen pöydän ääressä ja tapailee puhelimiaan.
– Sinnehän saa valokuvia ja kaikkea. Luulin, että google photos tallentaa ne tänne puhelimeen, mutta nehän onkin pilvessä, Kai Sallinen sanoo.
– Niin, ja sinne pilveen mahtuu vaikka kuinka paljon ja ovat siellä tallessa, kaiken järjen mukaan, Kalevi Pihlasvuori lisää.
Teknos Oy:n Pitäjänmäen tuotantolaitoksen 10 työntekijää osallistui helmikuussa FutureFit -koulutukseen, jossa syvennyttiin neljän puolikkaan työpäivän ajan digitaalisten taitojen kohentamiseen.
Maalinvalmistajina ja kunnossapitoasentajana työskentelevät Kai Riski, Kai Sallinen ja Kalevi Pihlasvuori olivat mukana perehtymässä muun muassa tietoturva-asioihin ja älylaitteiden sovelluksiin. Nyt reilu kuukausi myöhemmin he pohtivat oppimaansa. Oliko pilvipalvelut nyt ensimmäistä kertaa kokeilussa?
– Ehkä me ollaan käytetty, mutta ei tiedetty käyttäneemme, miehet nauravat.
Yli puolet tulee tarvitsemaan digi-koulutusta
Hanke toteutetaan Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Belgiassa. Google.orgin rahoittama FutureFit -hanke haluaa tarjota tasa-arvoisia oppimismahdollisuuksia SAK:laisille työpaikoille, joissa työntekijöiden on tulevaisuudessa omaksuttava uudenlaisia digitalisaation, automatisaation ja tekoälyn kehittymisen edellyttämiä taitoja.
– Mielestäni hankkeella on laaja yhteiskunnallinen merkitys, Työväen Sivistysliiton TSL:n FutureFitin hankepäällikkö Kim Katainen sanoo.
– Tässä ei ole kyse vain kouluttamisesta. Myös sen lisäksi tehtävä tutkimus on tärkeä. Sen avulla saadaan tietoa siitä, mitkä taidot ovat tärkeimpiä nyt ja tulevaisuudessa.
Katainen vastaa FutureFit -koulutuksista yhdessä toisen hankepäällikön Janne Laulumaan kanssa. Laulumaa perustelee hankkeen tarpeellisuutta myös tutkimustulosten valossa: kolmannes työntekijöistä ahdistuu teknologisten taitovaatimusten lisääntyessä. World of Economy -tutkimuksen mukaan 54 prosenttia kaikista työntekijöistä tarvitsisi digitaalista koulutusta vuoteen 2022 mennessä.
– Se on vähän kuin uimaan opettelua. Ensin opetellaan kastamaan varpaat veteen, Laulumaa toteaa.
Suomessa koulutusyhteistyössä ovat mukana ammattiliittokumppaneina SAK, Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. Koulutuskumppanina toimii TSL ja tutkimuskumppanina Demos Helsinki.
Teknos oli Laulumaan ja Kataisen listalla ensimmäisiä Teollisuusliiton 15 työpaikkakoulutuksesta. Teollisuusliiton lisäksi 15 pamilaista ja viisi AKT:n työpaikkaa ovat osallistumassa yhteensä 14 tunnin koulutuksiin.
Korona-viruksen takia koulutuksia järjestetään nyt verkkokoulutuksina.
Työnantajaa ei tarvinnut taivutella
Teknoksen miehillä on kaikilla älypuhelimet ja verkkopankin käyttö on tuttua.
– Mutta muuten ei ole hirveästi tullut tietokonetta käytettyä, Kai Riski sanoo.
– Että se, mitä tästä on aivokoppaan jäänyt, on vain positiivista.
Teollisuusliiton pääluottamusmiehen Klaus Bäckströmin mukaan työnantaja lähti hankkeeseen helposti. Kun Bäckströmille oli liitosta ehdotettu FutureFitiin osallistumista ja hän esitti asian johdolle, työnantaja toivoi vain, että koulutus järjestettäisiin mahdollisimman pian kevättalvella, ennen tuotannon kiireisempiä aikoja. Sitten Bäckström kävi vielä työnantajan kanssa läpi nimilistan ihmisistä, jotka olivat ilmoittaneet kiinnostuksensa osallistua.
– Katsottiin, että oltiin samaa mieltä siitä, että siinä on oikeat nimet.
– Enkö mä sulta kysynyt, että otettiinko tähän ne kaikki toivottomimmat tapaukset, Kalevi Pihlasvirta sanoo.
Bäckström ja muu porukka remahtaa nauruun.
– Muotoilen kauniimmin, ja sanon, että tähän haluttiin mukaan niitä, joilla on kehityspotentiaalia!
Teknoksen tehdaspäällikkö Kristina Månsson vahvistaa, että päätöstä osallistua FutureFitiin ei pitkään tarvinnut pohtia. Johdossa toivotaan, että koulutuksen myötä työntekijät ovat enemmän samalla viivalla. Oppimiskynnys madaltuu.
– Mitä enemmän pelko laitteita kohtaan pienenee, ihmiset uskaltavat ja osaavat itse avata koneen, sähköpostin ja linkit.
Kun työntekijöitä tulevaisuudessa perehdytetään jonkun digitaalisen työkalun käyttöön, heidän on helpompaa omaksua uutta. Jo Teknoksen sähköisesti täytettävä henkilöstökysely on tuottanut joillekin ongelmia, ja niiden vastausprosentit ovat laskeneet.
Enää ei tule höynäytetyksi
Kai Riski, Kai Sallinen ja Kalevi Pihlasvirta kokevat, että esimerkiksi tietoturvan ymmärrys kasvoi.
– Salasanojen merkityksen tajuaa nyt paremmin, eli että ei kannata ihan akuankkaa sinne tarjota. Jos on heikko salasana, sen saa ihan hetkessä urkittua, Pihlasvirta sanoo.
Muutkin innostuvat kertomaan, miten osaavat nyt vainuta oudot verkkosivut ja sähköpostit.
– Jos on epäilyttävä se osoite, niin voi päätellä, että se ei ole turvallinen eikä sitten avaa sitä.
Kuin autenttisena esimerkkinä, kesken ensimmäistä koulutuspäivää Riskin puhelin oli soinut neljän sekunnin ajan. Riski pitelee puhelintaan ilmassa:
– Se oli joku 0666-alkuinen numero. Kouluttaja sanoi, ettei kannata vastata, ja selvitti siinä, että Uudesta Guineasta tuli se puhelu!
Sini Saaritsa
