EK ja SAK: Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat yritysten, työntekijöiden ja ympäristön etu
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan vetoomus Suomen päättäjille
Ilmastonmuutoksen hillintä on aikamme vakavin haaste, jonka ratkaisuun sekä EK että SAK ovat sitoutuneet. Haasteeseen tulee tarttua IPCC-raportin esittämällä tavalla: päästövähennyksiä tarvitaan enemmän ja nopeammassa aikataulussa. Vain siten ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset pysyvät yhteiskunnallisesti hallittavissa rajoissa.
Ilmastoteot ovat myös positiivinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. Puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat maailmalla kiihtyvällä tahdilla. Suomi on alan kiinnostavimpia innovaatiomaita, jonka osaamiselle on globaalia kysyntää. Mitä enemmän saamme ratkaisujamme kansainvälisille markkinoille, sitä laajemmin Suomi voi olla vaikuttamassa päästötavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisesti.
Näin vähähiilisestä yritystoiminnasta on mahdollista tehdä paitsi merkittävä ilmastoteko, myös Suomen talouden, työllisyyden ja viennin veturi. Viisaasti toteutettuna ympäristön, työntekijöiden ja elinkeinoelämän tavoitteet saadaan siis tukemaan toisiaan.
Eikä Suomi ei ole yksin näissä pyrkimyksissä. Myös muissa Pohjoismaissa ja ympäri maailmaa elinkeinoelämä on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja toimia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vahvasti sitoutunut Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin EU:ssa. Yrityksille on tärkeää, että päästövähennyksiin löydetään kustannustehokkaat ja markkinaehtoiset keinot, jotka mahdollistavat päästövähennysten edellyttämät massiiviset investoinnit.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK päivitti alkuvuodesta omia energia- ja ilmastopoliittisia linjauksiaan vastaamaan tiedeyhteisön esittämiä vaatimuksia. SAK:n hallitus linjasi, että Suomen tulee tavoitella yhdessä EU:n kanssa 55 % päästöjenvähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä.
Järjestöt jakavat tavoitteen siitä, että EU:n nettopäästöt on saatava nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
Eduskuntavaalien alla käydyissä keskusteluissa on varoiteltu ilmastopolitiikan olevan uhka suomalaisille työpaikoille ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. SAK:n ja EK:n näkemyksen mukaan kunnianhimoinen ilmasto- ja energiapolitiikka sekä kestävän kasvun mahdollistama kilpailukyky ja työllisyyskehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Suomen sähköntuotannosta jo 80 prosenttia tuotetaan päästöttömästi – osuus nousee jopa 90 prosenttiin uusiutuvan tuotannon ja ydinvoiman lisääntyessä lähivuosina. Sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet johdonmukaisesti ilman merkittävää vaikutusta sähkön hintaan. Taustalla on valitun politiikan johdonmukaisuus ja aikaansaatu investointiympäristön myönteinen kehitys on pyrittävä toistamaan muilla sektoreilla, kuten liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.
Ennustettavan politiikan avulla voidaan myös taata oikeudenmukainen siirtymä vähäpäästöiseen talousjärjestelmään niin etteivät toimien kustannukset ja vaikutukset nouse yhdellekään ihmisryhmälle tai elinkeinoelämän haaralle kohtuuttomiksi.
On toki selvää, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole ilmaista. Kaikkein kalleinta on kuitenkin se, että emme tee mitään ja maapallo lämpenee hyvinvointimme kannalta kestämättömälle tasolle. Siksi ilmastotoimet on tärkeää kääntää positiiviseksi mahdollisuudeksi. Edelläkävijänä Suomi voi kehittää ja viedä teknologioita ja ratkaisuita, joiden avulla muut maat voivat vähentää päästöjään. Hyvä esimerkki uusista mahdollisuuksista on mm. sähköautojen akkujen ja akkumateriaalien tuottaminen ja valmistaminen.
Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan keskeinen elementti on oltava pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Kun politiikka on jatkossakin johdonmukaista, sopeutumisajat riittäviä ja kilpailukyvystä huolehditaan, eivät ilmastotoimet uhkaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai suomalaisia työpaikkoja.
