”Totta on, mutta todistakaa” – pärstäkerroinpotkuja tapahtuu koko ajan

Blogi 21.09. 09:00 Kärnä Jukka
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jukka Kärnä

Ei ole mukavaa kirjoittaa näitä sanoja, mutta kyllä on pöyristyttävää lukea Suomen hallituksen suunnitelmista heikentää entisestään työsuhdeturvaa alle 20 henkilön yrityksissä. Irtisanominen henkilökohtaisiin syihin perustuen on arkipäivää jo tällä hetkellä; miksi se pitäisi tehdä yhtään helpommaksi?

Olen monesti kysynyt niissä tilanteissa, kun joku henkilö on syyttänyt SAK:ta ja ammattiliittoja rettelöinnistä lakiesitystä vastaan: "miltä Sinusta tuntuisi ja mitä tekisit, jos Sinun työehtojasi oltaisiin heikentämässä irtisanomisperusteita höllentämällä". Hiljaista on tullut joka kerta.

Jo taloudellista ja tuotannollisista syistä johtuvien yt-neuvottelujen kautta on aina ollut yritykselle helpointa päästä "epämiellyttävistä" työntekijöistä eroon. Yt-neuvottelut näet tarjoaa oivan suojaviitan asialle.

Kuten otsikko sanoo, "totta on, mutta todistakaa". Näin minulle tokaisi erään yrityksen toimitusjohtaja ollessani yrityksessä vierailulla pääluottamusmieskollegan pyynnöstä. Heillä oli menossa yt-neuvottelut ja pääluottamusmies epäili, että osa irtisanottavista saisi lopputilin pärstäkertoimen mukaan.

Ikäväksi pärstäksi riittävät jo perhesyyt

Millaisilla syillä sitten "pärstäkertoimen" mukaan väkeä siivotaan pois yrityksistä? Olen törmännyt 46-vuotisen työurani aikana seuraaviin esimerkkitapauksiin, jotka eivät ole yhdestä ainoasta yrityksestä. Tapauksia olen nähnyt pääluottamusmiehenä, metalliliiton valtuuston puheenjohtajana, kansanedustajana sekä SAK:n edustajana.

On käynyt vaikkapa niin, että irtisanottu on kieltäytynyt jatkuvasti ylitöistä perhesyistä. (Hän on esimerkiksi yksinhuoltaja, jolla ei ole sukua auttamassa lapsenhoidossa.)

Potkut on saanut työntekijä, joka on pitänyt liian tarkasti kiinni omista minimityöehdoistaan ja asioista on syntynyt riitaa. Lähtöpassit on saanut myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivä työntekijä, jolle ei ole pyynnöistä huolimatta etsitty korvaavaa työtä, jossa hän pärjäisi.

Nuorehkot naiset ovat aina selvästi olleet vaaravyöhykkeessä yt-neuvotteluissa, sillä lapset pitää tehdä lapsentekoiässä ja äitiyslomat sekä vanhempainvapaat lisäävät kiusausta antaa lopputili " pärstäkertoimen" mukaan.

Potkut on myös voinut saada hankalaksi koettu entinen luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai työsuojeluasiamies.

Pärstäkerroin on näkynyt myös organisaatiomuutoksissa, joissa on voitu tarjota työntekijälle selvästi henkilön ammattitaitoon nähden ala-arvoista tehtävää, jossa palkkakin on entiseen tehtävään nähden selvästi huonompi – tämä siksi, ettei naama miellytä jostain syystä.

Digitalisaation aika muuttaa työtehtäviä joka päivä ja työtehtävät voivat muuttua yhä haastavammiksi. Jos pärstä ei jostain syystä miellytä, niin työntekijälle ei ole tarjottu koulutusta, jolloin on syntynyt tilanne, jossa päästään sanomaan "no ei se pärjää näissä uusissa hommissa".

Pärstäkerroinirtisanomisia siis tapahtuu koko ajan, usko tai älä. Eikä niiden tekemistä pitäisi helpottaa enää yhtään nykyisestä, päinvastoin.

Toivottavasti hallitus ottaa järjen käteen ja miettii jotain muuta kuin irtisanomisperusteiden höllentämistä. Tehtävää Suomen puolesta kyllä riittää.

Jukka Kärnä
Twitter @jukkakarna