SAK:n uusi indeksi mittaa työmarkkinoiden lämpötilaa – Nyt rivakkaa nousua kuumaa kohti

Blogi 30.10. 12:20 Lainà Patrizio
SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà

SAK:n lanseeraaman työmarkkinaindeksin tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa työmarkkinoiden kokonaiskuvasta päättäjille, asiantuntijoille ja medialle. Indeksi tarjoaa hyödyllisen työkalun työllisyys- ja palkkakehityksen ymmärtämiseksi.

Työmarkkinaindeksi laaditaan vuosineljänneksittäin, mutta se julkaistaan puolivuosittain. Indeksi tulee olemaan osa vuoden 2019 alusta lähtien julkaistavaa SAK:n työmarkkinakatsausta.

Tässä kirjoituksessa esittelen lyhyesti työmarkkinaindeksin historiallista kehitystä ja kuvaan sen laadintamenetelmää.

Työmarkkinoiden tilanne paranee jatkuvasti

SAK:n työmarkkinaindeksissä yhdistyvät työllisyys- ja palkkakehitys. Indeksi kuvaa työmarkkinoiden lämpötilaa, joka voi saada arvon 0–100. Mitä korkeampi arvo, sitä "kuumempina" käyvät työmarkkinat. Vastaavasti mitä alhaisempi arvo, sitä "kylmempi" on työmarkkinatilanne.

Työmarkkinaindeksi ei kuvaa SAK:n tavoitteenasettelua, vaan sitä käytetään ennemminkin analyyttisessä mielessä.

Työmarkkinaindeksi


Tällä hetkellä työmarkkinaindeksi saa arvon 56. Nousua puolen vuoden takaiseen on peräti 12 pistettä. Näin rivakkaa nousua ei ole nähty sitten vuosien 2010–2011 lyhyeksi jääneen elpymisen.

Globaalin finanssikriisin jälkeen työmarkkinatilanne onkin valoisin sitten vuoden 2011. Työmarkkinaindeksin nousua on vauhdittanut viime aikoina etenkin työttömyysasteen lasku ja sopimuspalkkakehityksen piristyminen.

Työmarkkinaindeksi koostuu työllisyys- ja palkkakehityksestä, joissa molemmissa on kaksi mittaria. Indeksi koostuu siten neljästä osaindeksistä, joista kukin saa arvon 0—25:

1) Yt-neuvottelujen alaiset henkilöt
2) Työttömyysasteen trendi
3) Sopimuspalkkojen muutos
4) Palkkaliukumien muutos

Työllisyysmittarit

Tarkastelen seuraavaksi kunkin osaindeksin kehitystä, ensin työllisyysmittareiden osalta.

Yt-neuvottelujen alaisten osaindeksi


Yt-neuvottelujen alaisten osaindeksi on jo lähes maksimilukemissa – 24 pisteessä. Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä tehtiinkin yt-tilastohistorian kaikkien aikojen ennätys, kun ainoastaan 2 237 työntekijällä alkoivat yt-neuvottelut.

Työttömyysasteen trendin osaindeksi


Myös työttömyysasteen trendin osaindeksi on korkeimmalla tasollaan – 13 pisteessä – sitten globaalin finanssikriisin ja suunta on edelleen jyrkästi ylöspäin. Tämä tarkoittaa työttömyysasteen nopeaa alenemista.

Palkkamittarit

Sopimuspalkkojen osaindeksi


Sopimuspalkat puolestaan matelivat kaikkien aikojen pohjalukemissa aina viime aikoihin saakka, kun indeksi nousi 10 pisteeseen. Vaikka nopeaa nousua onkin tapahtunut, sopimuspalkkojen korotusten taso on edelleen historiaan verrattuna maltillista.

Palkkaliukumien osaindeksi


Myös palkkaliukumat ovat nousukauteen nähden yllättävän matalalla tasolla, 9 pisteessä. Osittain sitä selittänee edellisen sopimuskierroksen merkittävä paikallisesti jaettavaksi sovittu erä, jolla on onnistuttu patoamaan palkkaliukumia.

Menetelmäkuvaus

Työmarkkinaindeksi koostuu neljästä osaindeksistä. Kukin osaindeksi saa arvon 0—25. Osaindeksit yhteen laskemalla saadaan työmarkkinaindeksille arvo 0–100.

Käyn seuraavaksi tarkemmin läpi, kuinka osaindeksien arvot on määritetty.

Yt-neuvottelujen alaisten osaindeksi saa enimmäisarvon 25, jos vuosineljänneksellä on uusia yt-neuvottelujen alaisia työntekijöitä 0, ja vähimmäisarvon 0, jos vuosineljänneksellä on uusia neuvottelunalaisia yli 50 000. Vastaava arvojen vaihteluväli työttömyysasteen trendin kohdalla on 5–10 %.

Jos sopimuspalkkojen muutos on yli 4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, saa mittari enimmäisarvon 25. Jos taas muutosvauhti putoaa 0 prosentin alapuolelle, mittari saa vähimmäisarvon 0. Palkkaliukumien muutoksen kohdalla vaihteluväli on 1,5 prosenttia (enimmäisarvo) ja 0 prosenttia (vähimmäisarvo).

Indeksi on laadittu absoluuttisilla rajoilla, jotta se olisi helposti ymmärrettävä. Tällöin vanhat arvot eivät myöskään muutu ja indeksin ajallinen vertailukelpoisuus säilyy hyvänä.

Absoluuttisten rajojen huono puoli on niiden hienoinen mielivaltaisuus. Absoluuttiset rajat eivät lisäksi huomioi muutoksia rakenteissa, esimerkiksi korkeampaa inflaatiotavoitetta. Tämä ei välttämättä ole kovin suuri ongelma, sillä indeksin alku on vasta vuodessa 2006, jonka jälkeen muun muassa inflaatiotavoite on säilynyt ennallaan.

Työmarkkinaindeksin lähteinä käytetään SAK:n ja Tilastokeskuksen tuottamia tietoja. Yt-neuvottelujen alaiset henkilöt on osa SAK:n neljännesvuosittain laatimaa irtisanomis- ja yt-tilastoa, josta julkaistaan sekä neuvottelukohtainen kooste että vertailut aikaisempien vuosien tilastoihin. Työttömyysasteen trendi, sopimuspalkat ja palkkaliukumat ovat Tilastokeskuksen laatimia tilastoja.

SAK alkaa julkaista työmarkkinakatsausta ensi vuoden alussa. Työmarkkinaindeksi on osa työmarkkinakatsausta, joka sisältää myös muuta analyysiä ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Katsaus tarjoaa lisäksi asiantuntijoiden näkemyksiä työmarkkinoiden kehittämisestä.

Patrizio Lainà
Ekonomisti
@PatrizioLaina