Perhetausta, asuinpaikka ja ikä vaikuttavat aivan liikaa opintopolkuihin

Blogi 29.03. 09:30 Rasinaho Kirsi
SAK:n koulutus- jatyövoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho

Vanhempien koulutustausta ja varallisuus vaikuttavat lasten oppimistuloksiin ja opintopolun pituuteen. Mitä koulutetummat vanhemmat sitä parempia ovat lasten oppimistulokset ja sitä paremmin perheissä pystytään korjaamaan lapsen heikkoakin koulumenestystä myöhemmin parempaan suuntaan. Toisin päin käännettynä vanhempien pitkäaikainen työttömyys, toimeentulovaikeudet ja matala koulutustaso muodostavat riskin lapsen huonoosaisuudelle ja opintojen keskeytymiselle. 

Vanhempien koulutustaustalla on myös yhteys toisen asteen koulutuksen läpäisyyn ja ylipäätään koulutukseen hakeutumiseen. Kun pelkän perusasteen osaamista edellyttävien työpaikkojen määrä on viime vuosikymmeninä rajusti vähentynyt ja toisen asteen tutkinnosta on muodostunut perusedellytys työmarkkinoilla pärjäämiseen, on koulutuksen läpäisyllä ja koulutukseen hakeutumisella selvä yhteiskunnallinen, mutta ennen muuta yksilöllinen vaikutus. Koulutuksen kasaantuminen käynnistyy siten jo varhain ja jatkuu läpi työuran.

Koulutuksen kustannukset ja se, miten sitä on tarjolla vaikuttavat koulutukselliseen tasa-arvoon. Tämän hallituskauden aikana koulutuksen rahoitusta on vähennetty kaikilla koulutussektoreilla. Alueelliset erot koulutuksen järjestämisessä ovat kasvaneet ja eriytyminen näyttää jatkuvan. 

Kouluverkon supistaminen hankaloittaa etenkin syrjäseutujen lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja opintoja. Lähikoulu on taannut jokaiselle lapselle yhtäläisen pohjan, mutta nekin eriytyvät kiihtyvää vauhtia. Kehityssuunta ei ole hyvä. Liian usein perheen tulotaso estää nuoren opintoihin hakeutumisen tai niiden suorittamisen loppuun. 

Erityisen suuri riski kohtaa nuoria miehiä. Heitä yhteiskunnalta on hukassa arviolta 70 000.

Samaan aikaan opiskelijoiden opintososiaalisiin etuuksiin on tehty heikennyksiä. Kuitenkin ne nuoret, jotka eivät saavuta perusasteen jälkeistä tutkintoa, ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja riskiryhmässä syrjäytyä. Erityisen suuri riski kohtaa nuoria miehiä. Heitä yhteiskunnalta on hukassa arviolta 70 000. Jos nuori jää ilman koulutusta ja syrjäytyy, yhteiskunnalle koituvat kustannukset ovat suuret. 

Koulutuksen tasa-arvo on myös ikäkysymys. Elinikäinen tai muodikkaammin jatkuva oppiminen on päivän sana. Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti, joten ei ole yhdentekevää, mitkä mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen kullakin on. Koulutuspolitiikan toimet tulee kohdistaa koko väestön osaamisen turvaamiseen ja uudistamiseen. Etenkin vähän koulutetun aikuisväestön osaamista on parannettava.