2020-luvun työllisyyspalveluiden tulisi olla yhdistelmä toimivia digivälineitä ja ihmisten välisiä kohtaamisia

Blogi 05.05. 09:05 Tiensuu Alli
Tiensuu Alli. Kuva: Patrik Lindström / SAK

Viimeistään korona-ajan sosiaalinen eristäytyminen on vakiinnuttanut digitaaliset palvelut osaksi arkea. Ihmiset hyödyntävät niitä niin ruokaostoksien tekoon, perheen ja ystävien kanssa yhteydenpitoon kuin viranomaisten kanssa asiointiin.

Tämä pätee osaltaan myös julkisiin työvoimapalveluihin. TE-toimiston palvelut ovat nyt pitkälti digi- ja etäpalvelua. Näitä palveluita on siirretty kuitenkin jo pidemmän aikaa sähköiseen muotoon. Jo ennen covid-19-pandemiaa työtön pääsääntöisesti ilmoittautui työttömäksi, täytti palvelutarpeen arvioinnin ja laati työllistymissuunnitelman sähköisesti. Nykyiset alustat alkavat kuitenkin auttamatta olla käyttöikänsä päässä –  esimerkiksi TE-hallinnon käyttämä URA-asiakastietojärjestelmä on yli 20 vuotta vanha.

Eduskunnassa oli juuri käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka perusteluista käy ilmi, että esimerkiksi ensi kertaa TE-toimistoon työnhakijoiksi ilmoittautuvien lomautettujen ja yrittäjien voidaan olettaa kohtaavan vaikeuksia sähköisen ilmoittautumisen ymmärtämisessä. Osalla asiakkaista työnhaku on voinut näiden vaikeuksien vuoksi katketa tahattomasti. Työnhaun voimassaolo on edellytys työttömyysetuuden maksamiselle.

Nykyistä verkkopalvelua ei voida kuitenkaan muuttaa nopeasti virtaviivaisemmaksi. Väliaikainen lainmuutos on jouduttu tekemään niin, että työnhaku voidaan palauttaa manuaalisesti tarvittaessa tietyissä tilanteissa takautuvasti voimaan, mikä on tietysti työläämpää ja hitaampaa. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti lausunnossaan tähän huomiota. Valiokunta kiirehtii painokkaasti TE-toimiston asiakaspalvelurekisterin kehittämistä.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan: uutta on tulossa tilalle. Uusi asiakkaiden palvelualusta Työmarkkinatori on parhaillaan testausvaiheessa. Toivottavasti uudet järjestelmät tuovat työnhakijoiden sähköiset palvelut 2020-luvulle. 

Tekoäly ei korvaa ihmistyötä vaan täydentää sitä

Yksi Työmarkkinatorin 2020-luvun väline on tekoäly. Euroopan julkisten työvoimapalvelujen verkoston (PES) puheenjohtajan Johannes Kopfin mukaan tekoälyä voidaan hyödyntää työllisyyspalveluissa monin tavoin. Sen avulla voidaan esimerkiksi sovittaa avoimet työpaikat ja työnhakijat paremmin yhteen sekä tunnistaa taitoja ja osaamista. Kopf kuitenkin muistuttaa, että tekoäly ei korvaa ihmistyötä vaan täydentää sitä.

Näin mekin SAK:ssa ajattelemme: työllisyyspalveluissa tarvitaan sekä toimivia digivälineitä että ihmisten välistä kohtaamista ja henkilökohtaista palvelua.

Henkilökohtaisen kohtaamisen merkitys korostuu varmasti siinä vaiheessa, kun olemme selviytyneet akuutista koronakriisistä. Pandemian aikana työttömäksi jääneet ovat saattaneet olla huomattavan ajan kirjaimellisesti kotona. Kun ihmisten tapaamiset ovat jälleen turvallisia, monelle työttömälle olisi tärkeää käydä asiantuntijan kanssa kasvokkain läpi oma osaaminen ja työkyky ja pohtia yhdessä työhönvalmentajan kanssa sitä, miten nyt tästä eteenpäin. Tutkimukset osoittavat, että työttömien henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla sekä työnhaun tukemisella on myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Hallituksen on tärkeää ottaa tämä huomioon työllisyyspalveluiden kehittämistyössä .

Taito käyttää myös digitaalisia palveluita on kuitenkin tärkeä. Vaikka sosiaalisesta eristäytymisestä tai TE-toimiston kanssa asioinnista selviytyisi ilman digivälineitä, työelämässä pärjäämisen mahdollisuudet kaventuvat koko ajan. Jo kaksi vuotta sitten yli 70 prosenttia SAK:laisista työntekijöistä käytti työssään muutakin teknologiaa kuin kännykkää tai sähköpostia. Tämä kevät ei varmasti ole muuttanut trendiä laskevaksi. Digitalisoitumisen megatrendiin onkin vastattava osaamista kehittämällä ja yksilöä pitkäjänteisesti kannustamalla.