Pelkän peruskoulun käyneiden työllistyminen heikkoa – joka neljäs vuosi työttömänä
Vain perusasteen suorittaneelle naiselle kertyy työvuosia keskimäärin 21, miehelle 24. Työura voi pisimmillään olla 47 vuotta eli ikävuodet 18–65.
Elinaikaisten työvuosien odotearvot sukupuolen ja koulutustason mukaan 2014
Erot muihin koulutusasteisiin ovat hälyttäviä. Keskiasteen tutkinto nostaa työuran odotearvon miehillä yli 32:een ja naisilla yli 33 vuoteen. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräiset työurat kipuavat 36 vuoden tuntumaan tai sen yli.
Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen kehottaakin koulutuspoliitikkoja heittämään romukoppaan uskomuksen, että vähemmän koulutetut pääsisivät muita nopeammin työelämään.
– Perusasteen koulutuksen varassa olevat ihmiset tulevat viimeisinä työelämään ja poistuvat sieltä ensimmäisinä. Töihin meno viivästyy varsinkin naisilla, joiden työllisyys ylittää 50 prosenttia vasta 43-vuotiaiden ikäluokassa.
Joka neljäs vuosi työttömänä
Peruskoulun varaan jääneille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta. Ammattikorkea- tai yliopistotutkinto puolittaa työttömyysvuosien määrän.
Työttömyysvuosien odotusarvo koulutusasteen mukaan 2015
– Ainoastaan peruskoulun käyneellä jokaista kolmen vuoden työssäolojaksoa seuraa karkeasti laskien vuosi työttömyyttä. Perusasteen koulutuksen varassa työttömyydestä onkin vaikea päästä eroon, SAK:n Mikko Koskinen tähdentää.
Pelkän peruskoulun suorittaneiden nuorten mahdollisuudet työllistyä jäävät ensimmäisenä työttömyysvuonna 15 prosentin tuntumaan. Kun työttömällä on ikää enemmän kuin 55 vuotta, mahdollisuudet tipahtavat alle kymmenen prosentin.
Nouseva palkkakehitys koskee vain korkeakoulutettuja
Vain perusasteen suorittaneiden keskimääräinen kuukausipalkka oli vuonna 2015 reilut 2 800 euroa.
– Se on yli 500 euroa kaikkien palkansaajien keskiarvoa pienempi, mutta yllättäen lähes samalla tasolla keskiasteen suorittaneiden palkansaajien kanssa. Koskinen toteaa.
Perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden palkat nousevat jonkin verran 40 ikävuoteen saakka, mutta sen jälkeen ne alkavat pikkuhiljaa laskea.
– Korkea-asteen koulutuksen hankkineilla palkka jatkaa nousuaan eläkeikään saakka. Perusasteen varaan jääneillä keskimääräinen palkka alittaa työuran lopussa jopa uran alun tason, SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen huomauttaa.
Perusasteen työpaikat katoavat
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Samalla pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyys on tippunut yli 20 prosenttiyksikköä vajaaseen 43 prosenttiin.
Vaikka väestö on kasvanut 1987–2015 yli puolella miljoonalla, työpaikkojen määrä on vastaavana aikana pysytellyt 2,3 miljoonan paikkeilla.
– Murros piilee työpaikkojen rakenteessa. Perusasteen työpaikkojen osuus on laskenut 38 prosentista 12 prosenttiin, kun ylemmän korkea-asteen koulutusta vaativien työpaikkojen osuus on kasvanut viidestä viiteentoista prosenttiin, Koskinen tähdentää.
SAK: Oppivelvollisuusiän jatko parantaa työllisyyttä
Pelkän perusasteen koulutuksen varassa Suomessa on 613 000 työikäistä ihmistä. Edelleen jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuoren opinnot päättyvät peruskouluun.
– On turha kuvitella, että yllämme edes 72 prosentin työllisyysasteeseen, jos peruskoulun jälkeen tyhjän päälle jääneitä ei kannusteta jatkamaan opintoja. SAK on esittänyt oppivelvollisuusiän pidentämistä toisen asteen opintoihin ja nuorisotakuun vahvistamista, Mikko Koskinen muistuttaa.
Vaikka oppivelvollisuus pitenisi välittömästi, viimeiset peruskoulun varassa olevat työikäiset saavuttavat eläkeiän vasta 2050-luvulla.
– Matalasti koulutettujen määrä pysyy vielä pitkään suurena. Aikuiskoulutus onkin Suomessa ajateltava kokonaan uusiksi, Koskinen vaatii.
Aikuisten osaamista SAK kohottaisi muun muassa helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä sekä avoimen yliopiston tapaan toimivilla avoimilla ammattiopistoilla.
Koulutus SAK:n kevään kärkiteema
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat.
Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta. Nelivuotinen hanke selvittää digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen.
Hankkeen ensimmäinen teema keskittyy koulutukseen. SAK on muun muassa aloittanut yhteistyön koulutus- ja konsulttiyritys Sovelton kanssa suomalaisten digitaitojen parantamiseksi.
Tutkimuksen alaa vaihtaneista aikuisista SAK julkaisee Sitran kanssa touko- ja kesäkuun vaihteessa.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015
