SAK:n työmarkkinakatsaus syksy 2025
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä. Teemana syksyn 2025 katsauksessa on työttömyys ja Suomen kilpailukykyä eri mittareilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila
SAK:n kantoja
Talouden suhdanne
- Vaikka julkista taloutta pitää sopeuttaakin, keinot ja ajoitus ovat olleet väärät . Sopeutusta pitäisi ajoittaa vahvempaan suhdannetilanteeseen ja siinä tulisi käyttää laajemmin verotuksen elementtejä.
- Mittavilla leikkauksilla ja julkistalouden säästöillä on ollut huomattava vaikutus taantuman pitkittymiseen, mikä on osaltaan kiihdyttänyt velkasuhteen kasvua ja tuottanut huono-osaisuutta Suomeen.
- Hyvinvointivaltion ja pohjoismainen malli ovat tasanneet suhdanteiden heilahduksia . Hallituksen leikkaukset ja ”rakenteelliset uudistukset” uhkaavat kärjistää suhdanteita jatkossa. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää korjaavia toimenpiteitä työntekijöiden aseman parantamiseksi, sekä sosiaali- ja työttömyysturvan vahvistamiseksi.
Talouskasvu
- Viimeisen tes-kierroksen tavallista korkeammat palkkaratkaisut eivät vaikuta Suomen hintakilpailukykyyn juuri lainkaan.
- Sen sijaan ammattiliitot ovat osaltaan tukeneet kuluttajien luottamuksen palautumista ja Suomen taantuman taittumista palkankorotusten avulla .
- Parlamentaarinen sopimus TKI-menojen kasvusta alkaa tuottaa tulosta . Kyse on perustellusta menolisäyksestä, mutta koulutuspolitiikka ei saa jäädä paitsioon. Panostukset koulutukseen ja osaamiseen täydensivät TKI-menolisäysten vaikuttavuutta ja vahvistaisivat kasvun edellytyksiä
- Myös kunnianhimoisemmat toimet vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän vauhdittamiseksi tukisivat kestävän kasvun edellytyksiä Suomessa.
- Yritystukia on välttämätöntä uudistaa ja karsia. Yritystukien tulisi ohjata nykyistä voimakkaammin talouden uudistumiseen ja investointeihin.
Palkat ja ostovoima
- Ostovoima on elpymään päin, mutta työntekijöiden ja kuluttajien luottamusta omaan toimeentuloon ei pidä nakertaa uusilla työntekijöille haitallisilla leikkauksilla ja heikennyksillä.
- SAK ei esimerkiksi kannata ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistoa, joka on käytännössä veronkiristys työntekijöille.
Työmarkkinat ja työelämän suunta
- Viimeaikainen julkinen keskustelu vähättelee työttömyyden ongelmaa. Työttömyys on kasvussa, työttömyyden tilanne on kansainvälisesti korkealla tasolla – ja hallituksella on tilanteeseen reagoimisessa viime kädessä vastuu kannettavana.
- SAK on esittänyt esimerkiksi työttömyysturvan suojaosien palauttamista, työllisyyspalveluiden resursointia sekä palkkatuen parempaa hyödyntämistä ratkaisuina työttömyyskriisiin.
- Osittain työttömyysturvaan tehdyillä leikkauksilla tavoitellaan osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtymistä. Kuitenkin noin 130 000 työntekijää on tälläkin hetkellä osa-aikatyössä, koska kokoaikaista työtä ei ole tarjolla.
- Lisäksi mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen pitäisi vahvistaa. Aikuiskoulutustuki tarvitsee korvaavan mallin, minkä lisäksi työttömien mahdollisuuksia opiskeluun pitäisi parantaa.
Kysy tästä tutkimuksesta
