Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Yleistukea koskeva esitysluonn…

Lausunnot

Yleistukea koskeva esitysluonnos

Sosiaali- ja terveysministeriö
lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne
9.5.2025
VN/10556/2024

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi

Palaute pyydetään esittämään alla olevan jaottelun mukaisesti.

1. Yleistä lausuttavaa esityskokonaisuudesta

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry antaa lausuntonsa yleistuesta yhtenä kokonaisuutena, ilman asioiden pilkkomista lausuntopalvelussa esitettyihin kysymyksiin.

SAK toteaa uudessa yleistuessa olevan kyse käytännössä vain peruspäivärahasta luopumisesta. Yleistuessa otettaisiin käyttöön kaikille perusturvaa saaville työttömille työmarkkinatuen tarveharkinta, tuen osittaminen vanhempien taloudessa asuville sekä omavastuuaika ammatillista koulutusta vailla oleville. Työttömyysturvan saaminen kiristyisi näin nykyistä peruspäivärahaa ja pitkänkin työuran tehneiden työntekijöiden osalta. Osa työttömyyskassoihin kuulumattomista voisi jäädä jopa yleistuen ulkopuolelle. SAK ei kannata tarveharkintaista työttömän yleistukea.

Hallituksen todetaan tavoittelevan uudistuksella etuuksien yksinkertaistamista. Tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot, opintojen selvittäminen sekä osalla myös vanhempien tuloselvitykset tarkoittavat kuitenkin sekä etuuden selkeää monimutkaistumista että lisääntyvää työmäärää.

Ainoa parannus työttömän yleistuessa suhteessa nykyiseen työmarkkinatukeen on vanhempien taloudessa asuvien työttömien osalta vanhempien tulorajan nostaminen 1781 eurosta 2500 euroon. SAK kuitenkin huomauttaa, että hallitus kiristi osittaisen etuuden tasoa 50 prosentista 35 prosenttiin tämän vuoden alusta alkaen. Vanhempien tulorajan nostaminen voi hallituksen esitykseen kirjatun mukaisesti lisätä osittaisen etuuden saajia. Tuen taso jää heillä silti vuoden 2024 tasoa alhaisemmaksi.

Työmarkkinatuki on lähtökohtaisesti ollut ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevien tuki. Mikäli työttömälle ei vielä ole ammatillista koulutusta, asetetaan hänelle 21 viikon eli noin viiden kuukauden odotusaika tuen maksamiseen iästä riippumatta. SAK esittää, että odotusajasta tulisi yleistuessa luopua kokonaan. Ammatillisen koulutuksen selvittäminen kaikilta yleistukea hakevilta työttömiltä sekä odotusajan alentamisen laskeminen lisää turhaa byrokratiaa. Odotusajalla ei myöskään ole enää koulutukseen hakeutumista tehostavaa vaikutusta etenkään vanhemmilla ikäluokilla. Alle 25-vuotiaiden nuorilla koulutuksen hakuvelvoite työttömyysturvan saamisen ehtona on jo erikseen olemassa.

Hallituksen linjausten mukaan yleistuen uudistamisen tarkoituksena on uudistaa perusturvaa ja aikaansaada yksi yleistuki. Lausuttavassa olevassa esityksessä yleistuen määrä sidottaisiin nyt ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosaan. Yleistuen tulevaisuuden kehittämisen kannalta koko sosiaaliturvan tason määrän sitominen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kuulostaa arveluttavalta ratkaisulta. SAK näkee kuitenkin tärkeänä, että ansiopäivärahan perusosa ja näin yleistuki tulee nousta kansaneläkeindeksillä myös jatkossa.

Työttömyysturvan tarkoituksena on turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea töitä ja korvata työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Suomi on kuitenkin saanut useita huomautuksia Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Yleistuen tarveharkinta tulee heikentämään useilla työttömillä perusturvan tasoa entuudestaan.

Yleistukea ehdotetaan rahoitettavaksi nykyisen peruspäivärahan mukaisesti työttömyysvakuutusmaksuilla niiden työttömien osalta, jotka täyttäisivät työssäoloehdon. SAK toteaa tämän tarkoittavan, että osa yleistuesta rahoitettaisiin tulevaisuudessa sosiaaliturvamaksuilla.

Yleistuen omavastuuaika olisi voimassa siihen saakka, kunnes henkilö tulee oikeutetuksi työttömyysturvalain mukaiseen ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahan puolella työttömyysturvalain omavastuuaikaa ehdotetaan puolestaan muutettavaksi siten, että omavastuuaika asetetaan kerran ansiopäivärahan enimmäisaikaa kohti. Tilanteissa, joissa työssäoloehto täyttyy, mutta työttömyyskassan jäsenyysehto ei, Kela asettaisi käytännössä ensin yleistuen omavastuuajan seitsemän päivää. Kun työttömän jäsenyysehto täyttyy, siirtyy hän yleistuelta ansiopäivärahan saajaksi ja työttömyyskassa asettaisi uuden ansiopäivärahaa koskevan omavastuuajan. Henkilölle voisi näin tulla kaksi seitsemän päivän omavastuuaikaa peräkkäin. SAK painottaa, ettei näin voi olla ja säädökset on tältä osin korjattava.

SAK tuo esille, että uusi tarveharkintainen yleistuki tulee jatkossa olemaan monen ikääntyneen työttömän työuran loppuajan toimeentuloturva. Työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset ja palvelut on ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien osalta poistettu, joten useat heistä putoavat yleistuen varaan. Suomessa on edelleen ikäsyrjintää työmarkkinoilla ja monen ikääntyneen on vaikea saada uutta työtä jäädessään työttömäksi. Tarveharkinnan myötä uudistuksella on merkittävä vaikutus ikääntyneiden työttömien toimeentuloon ja elämään. Tätä olisi syytä arvioida erikseen.

Hallituksen esitys kaipaa osin myös selkeyttämistä. Keskeisiin ehdotuksiin tulee lisätä näkyville konkreettiset muutokset mm. osittaisen tuen osalta esitetty vanhempien tulorajojen korotus sekä tarveharkinnan tulorajojen muutos. Lisäksi esityksestä tulisi selkeästi käydä ilmi, mitkä tulot vaikuttavat tarveharkintaan. Onko tarkoituksena muuttaa nykyistä työmarkkinatuen tarveharkintaa jonkun tulolajin osalta vai sisällyttää se sellaisenaan uuteen yleistukeen.

Samanaikaisesti tämän hallituksen esityksen kanssa on lausunnoilla myös hallituksen esitykset työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän sekä toimeentulotuen uudistamisesta. Lisäksi käsittelyssä on työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskeva hallituksen esitys. Näissä esityksissä ehdotetut muutokset vaikuttavat toisiinsa ja heikentävät etuudensaajien toimeentuloa. SAK huomauttaa, ettei esitysten yhteisvaikutuksia ole riittävässä määrin arvioitu.

2. Esityksen vaikutukset

–   Lausuttavaa esityksen vaikutuksista kotitalouksiin

–   Lausuttavaa esityksen vaikutuksista toimeenpanijoihin

–   Lausuttavaa esityksen muista vaikutuksista

3.  Lakiehdotukset

Yleistukilaki

–    Lausuttavaa yleistukilain yleisistä säännöksistä (1 luku)

–    Lausuttavaa yleistuen saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä (2 luku)

–    Lausuttavaa yleistuen määräytymisperusteista (3 ja 4 luvut)

–    Lausuttavaa yleistuen toimeenpanosta ja muutoksenhausta (5 ja 6 luvut)

–    Lausuttavaa yleistuen tietojen saamista ja luovuttamista koskevista ehdotuksista (7 luku)

–    Lausuttavaa yleistuen rahoituksesta (8 luku)

–    Lausuttavaa yleistukilain ehdotetusta voimaantulosta (9 luku)

–    Muuta lausuttavaa ehdotetusta yleistukilaista

Laki työttömyystyrvalain muuttamisesta

–    Lausuttavaa peruspäivärahaa koskevien säännösten kumoamista koskevasta ehdotuksesta

–    Lausuttavaa työmarkkinatukea koskevien säännösten kumoamista koskevasta ehdotuksesta

–    Muuta lausuttavaa työttömyysturvalakiin ehdotetuista muutoksista

Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

–    Lausuttavaa yleistuen saajalle järjestettävien työnhakukeskusteluiden jaksosta

–    Lausuttavaa yleistuen saajalle järjestettävien työnhakukeskusteluiden sisällöstä

–    Muuta lausuttavaa työvoimapalveluiden järjestämislakiin ehdotetuista muutoksista

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Laki työttömyyskassalain muuttamisesta

Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 12 §:n 2 momentin muuttamisesta

Laki eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 annetun lain muuttamisesta

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Laki takuueläkkeestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta

Laki kansaneläkelain muuttamisesta

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta

Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta

Laki maatalousyrittäjän eläkelain 32 ja 46 §:n muuttamisesta

Laki merimieseläkelain muuttamisesta

Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta

Laki työtapaturma- ja ammattitautilain 141 §:n muuttamisesta

Laki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 97 §:n muuttamisesta

Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 4 §:n muuttamisesta

Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta

Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta

Laki työsopimuslain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta

Laki merityösopimuslain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta

Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 45 §:n muuttamisesta

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 ja 31 a §:n muuttamisesta

Laki tuloverolain 93 §:n muuttamisesta

Laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annetun lain 60 §:n muuttamisesta

Laki opintotukilain 6 §:n muuttamisesta

Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 20 ja 21 §:n muuttamisesta

Laki ulosottokaaren muuttamisesta

Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetun lain 6 §:n muuttamisesta

4. Muuta lausuttavaa