Työttömyysturvan yhdistelmävakuutus

Kommenttinne koskien yhdistelmävakuutuksen henkilöpiiriä

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry kannattaa lähtökohtaisesti yhdistelmävakuutusta, joka mahdollistaa monimuotoisesti työskenteleville sekä palkka- että yrittäjätulojen vakuuttamisen työttömyyden varalle ja näin parantaa työttömyysturvan tasoa.

Laajalla kohderyhmällä ja tulojen vakuuttamismahdollisuudella yhdistelmävakuutus voi tuoda oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan osalle niistä henkilöistä, jotka eivät tällä hetkellä täytä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoon liittyviä tulorajoja erikseen. Huomionarvioista kuitenkin on, että osalla heistä palkka ja yritystulo jopa yhdessä jäävät usein alhaisiksi, jolloin työttömyyspäivärahan taso jää matalaksi. Yhdistelmävakuutus tarkoittaa myös kaksinkertaista jäsenmaksua, joka voi muodostua jo itsessään pienituloisille mahdottomaksi.

Kommenttinne koskien yhdistelmävakuutuksen vapaaehtoisuutta

SAK kannattaa esityksen mukaista yhdistelmävakuuttamisen vapaaehtoisuutta.

Kommenttinne yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdosta

SAK kannattaa esitystä yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdon kertymisestä.

Kommenttinne siitä, että omaishoidon hoitopalkkiota ei voisi vakuuttaa yhdistelmävakuutuksessa

SAK näkee tärkeänä, ettei yhdistelmävakuutus johda omaishoitajien työttömyysturvan heikentymiseen.

Kommenttinne ehdotukseen ansiopäivärahan rahoituksesta

SAK pitää tärkeänä, että palkansaajien ja yrittäjien työttömyysturvan rahoitus pidetään erillään eikä yrittäjien työttömyysturvaa kustanneta yhdistelmävakuutuksessa palkansaajien ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla.

Yhdistelmävakuutuksen mukaista ansiopäivärahaa tulee voida maksaa lomautuksen ajalta. SAK painottaa, että ansiopäivärahan rahoituksessa tulee myös tällöin noudattaa yhdistelmävakuutuksen linjausta rahoituksen erillisyydestä. Yrittäjätulo sekä perusosan suhteellinen osuus on rahoitettava kokonaan yrittäjätuloon kohdistuvilla jäsenmaksuilla. Palkansaajatulojen osalta rahoituksen tulee noudattaa palkansaajien lomautuksen aikaista ansiopäivärahan rahoitusta.

Kommenttinne ehdotukseen rahoituksen erillisyydestä

SAK pitää tärkeänä, että palkansaajien ja yrittäjien työttömyysturvan rahoitus pidetään erillään eikä yrittäjien työttömyysturvaa kustanneta yhdistelmävakuutuksessa palkansaajien ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Työttömyyskassoille säädettävät velvoitteet mm. kahden erillisen jäsenmaksun, sijoitustoiminnan sekä tasoitusrahaston käyttöönotosta turvaavat tätä rahoituksen erillisyyttä, mutta voivat olla kassoille hallinnollisesti raskaita.

Kommenttinne työttömyyskassajaon purkamisesta

SAK painottaa, että sosiaali- ja terveysministeri on tuonut kassajaon purun palkansaajien ja yrittäjien työttömyyskassojen väliltä mukaan osaksi yhdistelmävakuutuksen valmistelua aivan yllättäen, viimeisten kuukausien aikana. Kassajaon purun vaikutuksia työttömyyskassojen jäsenyyteen tai tulevaisuuteen ei ole näin kohtuuttoman lyhyellä aikataululla kyetty riittävällä tavalla arvioimaan. SAK suhtautuu kriittisesti kassajaon purkuun sitä koskevien laajempien vaikutusarvioiden puuttuessa. Uudistuksessa ei ole kyse vain teknisestä muutoksesta kassojen välillä.

Muut kommenttinne esityksestä

Työskentelyapurahat voisi esityksen mukaan jatkossa vakuuttaa erikseen yritystulona yrittäjävakuutusta tarjoavissa työttömyyskassoissa. Myös yhdistelmävakuutuksessa nämä tulot huomioitaisiin yrittäjätulona. SAK nostaa esiin huomion siitä, että apurahansaajat ovat usein kuuluneet palkansaajakassoihin ja apurahakausi on pidentänyt nimenomaisesti palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Apurahansaajille ajatus yrittäjäkassaan liittymisestä tai yrittäjävakuutuksen ottamisesta on lähtökohtaisesti vieras. Taiteilijan identiteetti on ensisijaisesti tekijän, ei yrittäjän. Yrittäjyys on hyvin usealle heistä välttämätön pakko, koska mahdollisuus työhön annetaan valitettavan usein vain toimeksiantosuhteessa. Tästä syystä on vaikea nähdä taiteilijan vakuuttavan työskentelyapurahakautensa yrittäjävakuutuksella. Työssäoloehdon kertyminen vain yrittäjätyön kautta ei ole heillä myöskään todennäköistä, sillä valtaosa apurahalla tehdystä työstä on lyhytaikaista ja jää alle kuuden kuukauden.

Työskentelyapurahojen muuttuminen vakuutettavaksi tuloksi johtaisi hallituksen esitysluonnoksen mukaan siihen, ettei apurahakausi enää pidentäisi työssäoloehdon tarkastelujaksoa ja apurahat huomioitaisiin ansiopäivärahassa soviteltavana tulona. Muutokset koskisivat myös niitä apurahansaajia, jotka eivät ottaisi yhdistelmävakuutusta.

Työttömyysturvaan liittyvät muutokset heikentäisivät erityisesti niiden apurahansaajien työttömyysturvaa, jotka eivät ottaisi yrittäjien työttömyysturvavakuutusta tai yhdistelmävakuutusta. Sovittelua koskevan muutoksen arvioidaan esityksessä vaikuttavan todennäköisesti hyvin harvaan apurahan saajaan. SAK toteaa, että tämä arvio jää erittäin epämääräiselle tasolle. Tarkastelujaksoon liittyvän muutoksen vaikutus kaipaisi myös tarkempaa arvioimista.

Vakuuttamisjärjestelmä, joka on rakenteellisesti monimutkainen, on riskialtis väärille valinnoille ja väärälle vakuuttamiselle. Esitetty malli edellyttää perehtymistä ja ymmärtämistä erilaisista vakuuttamismahdollisuuksista ja niiden kulloisestakin tarkoituksenmukaisuudesta. Tällainen rakenne voi pahimmillaan horjuttaa uskoa koko työttömyysturvajärjestelmään.

SAK pitää ehdottomana, ettei yhdistelmävakuutuksen ottanut palkansaaja voi menettää oikeuttaan ansiopäivärahaan, mikäli yhdistelmävakuutuksen työssäoloehto ei täyty, mutta palkansaajan työssäoloehto täyttyisi. Oikeus ansiopäivärahaan tulee näissä tilanteissa sekä myös vakuutusmuodon tai kassan vaihdon yhteydessä turvata. Esitys kaipaa tästä syystä vielä täsmennystä mm. jälkisuojasäännösten osalta.

Työttömyysturvaan liittyvän työvoimapoliittisen arvioinnin tulee yhdistelmävakuutuksessa olla samanlaista kuin palkansaajien tai yrittäjien työttömyysvakuutuksessa. SAK kuitenkin toteaa yrittäjyyden pää- ja sivutoimisuuden arvioinnin olevan tällä hetkellä epäselvää, joka luo epävarmuutta yhdistelmävakuutuksen ottamisen kannattavuudesta monimuotoisesti työskentelevälle. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys KEHA keskuksen yritystoiminnan arviointiin liittyvistä lausunnoista kuvaa tätä epäselvyyttä. Arvioinnin selkeyttäminen jatkossa sekä johdonmukaisuuden luominen on keskeisessä asemassa yhdistelmävakuutuksen kannalta.