Muutoksia työeläkealaa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä vahinko- ja henkivakuutuksen määräyksiin ja ohjeisiin

SAK pitää perusteltuna päivittää Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelmaa tilanteessa, jossa lainsäädäntöä on muutettu. Määräys- ja ohjekokoelman tavoitteet ovat kannatettavia. On tärkeää, että työeläkealan toimijoiden hallinnon laatua, osaamista ja riskienhallintaa vahvistetaan ja edistetään säätelyn yhdenmukaista soveltamista. Myös mm. yhtiökohtaisten maksunosien käsittelyn yhdenmukaistaminen markkinoinnissa on tarpeen.

SAK viittaa kuitenkin palkansaajakeskusjärjestöjen aiemmin antamaan yhteiseen lausuntoon Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman luonnoksesta FIVA/2025/668 ja nostaa edelleen esille osin samoja huomioita.

Työeläkevakuutusyhtiöitä koskeva määräys- ja ohjekokoelma (FIVA/2026/85)

Luonnos työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaksi määräys- ja ohjekokoelmaksi sisältää edelleen eräitä tulkintoja ja suosituksia, jotka näyttävät ulottuvan pidemmälle kuin mitä laista tai sen esitöistä voidaan suoraan johtaa. On syytä ottaa huomioon, että jos valvottava toimii Finanssivalvonnan esittämän lain tulkinnan vastaisesti, voi Finanssivalvonta puuttua toimintaan lain rikkomisen johdosta. Finanssivalvonnan lain tulkintojen tulisi siten pohjautua selkeästi lainsäädäntöön ja esitöihin.

Kiinnitämme erityisesti huomiota siihen, että määräys- ja ohjekokoelmassa on eräissä kohdissa konkretisoitu lain kollektiivisia osaamisvaatimuksia määrällisiksi arviointiperusteiksi. Esimerkiksi hallintoneuvoston työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta ja hallituksen sijoitustoiminnan asiantuntemusta koskevien vaatimusten yhteydessä esitetään määrällisiä arviointiperusteita, joiden perusteella vaatimusten voidaan katsoa täyttyvän. Lainsäädännössä ja sen esitöissä korostetaan puolestaan hallintoelinten osaamisen arviointia kokonaisuutena, eikä niissä aseteta vastaavia määrällisiä vähimmäisosuuksia. Ei ole tarkoituksenmukaista, jos ohjeissa esitettyjä arviointiperusteita ryhdytään käytännössä pitämään oikeudellisesti sitovina edellytyksinä. Pidämme myönteisenä sitä, että määräys- ja ohjekokoelmassa tunnistetaan mahdollisuus täydentää osaamista perehdytyksen ja koulutuksen avulla.

Lisäystä sijoitusriskin varalle laadittujen säännösten ymmärryksestä osana hyvää työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta pidämme hallituksen esityksen perustelujen mukaisena.

Kevaa koskeva määräys- ja ohjekokoelma (FIVA/2026/92)

On perusteltua, että Finanssivalvonta päivittää Kevaa koskevan lainsäädännön muutosten takia määräys- ja ohjekokoelmaa. Määräys- ja ohjekokoelman päivittäminen yhtenäistää valvontakäytäntöjä suhteessa työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan sääntelyyn.

Kuten työeläkevakuutusyhtiöiden osalta, myös Kevan määräys- ja ohjekokoelmassa on kuitenkin eräitä kohtia, joissa lain säännöksiä on konkretisoitu tavalla, joka ei sellaisenaan ilmene laista tai sen esitöistä. Erityisesti hallituksen osaamisvaatimuksia koskevassa ohjeistuksessa olisi tärkeää säilyttää hallituksen esityksessä omaksuttu lähtökohta, jonka mukaan hallituksen ammatillista pätevyyttä, kokemusta ja sijoitustoiminnan asiantuntemusta arvioidaan ensisijaisesti kollektiivisena kokonaisuutena. Hallituksen esityksessä ei aseteta määrällisiä vähimmäisvaatimuksia sille, kuinka suurella osalla hallituksen jäsenistä tulee olla tietynlaista osaamista. Kuten työeläkevakuutusyhtiöiden kohdalla, katsomme, että hallituksen jäsenten osaamista koskevissa arvioinneissa tulisi säilyttää hallituksen esityksestä ilmenevä joustavuus. Esitöiden mukaan osaamisvaatimukset voivat täyttyä hyvin erilaisilla koulutus- ja kokemustaustoilla, eikä tarkoituksena ole sitoa kelpoisuutta tiettyihin tutkintoihin, ammattiryhmiin tai urapolkuihin. Määräys- ja ohjekokoelmassa olisi syytä välttää tulkintoja, jotka voisivat kaventaa tätä lainsäätäjän tarkoituksella jättämää harkintavaraa. SAK pitää myönteisenä sitä, että määräys- ja ohjekokoelmassa tunnistetaan mahdollisuus täydentää osaamista perehdytyksen ja koulutuksen avulla.