Esitys palkkakompensaatiosta alle 30-vuotiaan työttömän työllistämiseen

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry tukee keinoja, joilla edistetään nuorten työllisyyttä. Korkean nuorisotyöttömyyden ja pitkittyvien työttömyysjaksojen vuoksi on tärkeää etsiä keinoja, joilla edistetään nuorten työllistymistä ja opiskelua sekä ehkäistään syrjäytymistä.

Nuorten työllistymismahdollisuuksien tukeminen vahvistaa nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä. Esitys voi osaltaan edistää näiden tavoitteiden toteutumista, mikäli se aidosti madaltaa työnantajien rekrytointikynnystä ja kannustaa palkkaamaan työuran alkuvaiheessa olevia nuoria.

Asetuksessa esitetään työnantajalle palkkakompensaatiota, silloin kun tämä palkkaa alle 30-vuotiaan työttömän nuoren työsuhteeseen vähintään puoleksi vuodeksi. Työvoimaviranomainen maksaa työnantajalle puolet nuoren palkkakustannuksista, kuitenkin enintään 1500 euroa kuukaudessa. Esitys on vuoden määräaikainen ja siihen varataan 30 miljoonan euron määräraha. Tällä pystyttäisiin työllistämään arviolta 3300–4400 nuorta puoleksi vuodeksi.

Huomioita asetuksesta

Sopimuksen tekohetkellä nuoren työttömyysjakson on pitänyt kestää 3 tai 6 kuukautta. Matalampaa kolmen kuukauden ehtoa sovelletaan niihin nuoriin, joilla on pelkkä perusasteen oppimäärä suoritettuna. Tämä on kannatettavaa. SAK korostaa, että työllistämisen ohella nuorten kouluttautuminen on välttämätöntä erityisesti heille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. On tärkeää, että nuorille tarjotaan mahdollisuus osaamisen kehittämiseen työkokemuksen saamisen ohella. Vailla toisen asteen koulutusta olevien kohdalla tulee huomioida myös oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen työllistymissetelin avulla. Erityisesti ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten työnhakijoiden kohdalla työllistymissuunnitelmaan on keskeistä pohtia nuoren polkua pysyville työmarkkinoille ml. hakeutuminen koulutukseen esimerkiksi tuetun työllistymisen jälkeen.

Esitetyn avustuksen ja palkkatuen välillä on selvää päällekkäisyyttä. Molemmissa tukitaso on 50 prosenttia. Huomattavaa on, että osatyökykyisten nuorten kohdalla nykyinen palkkatuki voi olla myös tätä korkeampi ja siten työnantajalle parempi vaihtoehto. SAK katsoo, että jo entuudestaan erityisen heikossa ja haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten nuorten asemaan ei heikennetä ja esitystä tarkennetaan tältä osin. Kestävämpi ja tehokkaampi ratkaisu olisi ollut kehittää jo olemassa olevaa palkkatukea ja ohjata siihen lisäresursseja ja samalla velvoittaa työllisyysalueita sitä käyttämään.

Asetuksessa ei oteta kantaa vaikutusten seurantaan. Seuranta on välttämätöntä, jotta saadaan valtakunnallista tietoa palveluiden kehittämisen tarpeisiin. On tärkeää, että vaikuttavuuden seuranta on systemaattista ja sen pohjalta voidaan tehdä arviota asetuksen todellisista vaikutuksista ja jatkotoimista nuorten työllisyyden edistämisestä myös vuoden 2027 jälkeen.

Hallituksen syysuussa 2025 budjettiriihessä esitetyt työllisyystoimet ovat kokonaisuudessaan erittäin vaatimattomia. Lokakuulle luvattiin uusi työllisyyspaketti, mutta sellaista ei ole julkistettu. SAK vaatii nopeita ja tehokkaita toimia, joilla nuorille ja muillekin työttömille saadaan töitä ja palveluita.