Ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien luonnos

Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään huomiota sisältöjen vastaavuuteen yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavaan osaamiseen sekä osaamistavoitteiden selkeään kieleen. Pyydämme kirjaamaan lausunnot osa-aluekohtaisesti.

Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä (nimeättehän tarvittaessa kielen, jota lausunto koskee)

Viestintä ja vuorovaikutustaidot ovat oleellisia kansalaistaitoja, joiden merkitys opinnoissa, työnhaussa ja työelämässä korostuu. Vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot ovat vahvasti esillä luonnoksessa, mikä on hyvä. Näiden taitojen merkityksen arvioidaan jatkuvasti kasvavan työelämässä.

On myös tärkeää, että osana viestintä- vuorovaikutustaitoja on huomioitu lähdekriittisyys, eri tietolähteiden käyttö sekä tekijänoikeuksien tuntemus.

Kokonaisuus tukee opiskelijan jatkuvan oppimisen valmiuksia omalla äidinkielellä sekä antaa kielellisiä ja kulttuurisia valmiuksia toimia myös vieraalla kielellä monikielisessä ja -kulttuurisessa toimintaympäristössä. Oman äidinkielen opintojen tiedetään vahvistavan muuta oppimista, mikä kokonaisuuden kielivalikoimassa on huomioitu.

Riittämätön kotimaisten kielten taito sulkee maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ulos työmarkkinoilta. Vieraskielisten opiskelijoiden osalta on huolehdittava siitä, että he saavuttavat opintojensa aikana sellaisen kielitaidon, että he voivat toimia alan ammattitehtävissä ja heidän kiinnittymisensä suomalaisille työmarkkinoille on mahdollista.

Viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä, ruotsi

Esitys on selkeä ja antaa perusvalmiudet toimia toisella kotimaisella kielellä.

Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä

Luonnoksessa on huomioitu hyvin kielellinen ja kulttuurinen ympäristö. Monikielisyys ja monikulttuurisuus korostuvat globalisoituvassa työelämässä ja on tärkeää, että näitä taitoja vahvistetaan ammatillisessa koulutuksessa.

Toiminta digitaalisessa ympäristössä

Esitys antaa perusvalmiudet toimia erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Kuitenkin Digitaalisten laitteiden ja sovellusten valinta sekä vastuullinen käyttö -kokonaisuuteen tulisi lisätä tekoälyn käytön ja soveltamisen osio.

Taide ja luova ilmaisu

Taide- ja luovan ilmaisun merkitys muulle oppimiselle ja hyvinvoinnille on oleellinen. Ne myös tukevat motorisia kädentaitoja ja hahmottamiskykyä ja tukevat siten ammatillisia taitoja. SAK pitää näiden aineiden mukanaoloa tärkeänä yhteisten tutkinnon osien kokonaisuudessa.

Matematiikka ja matematiikan soveltaminen

Osaamistavoitteet ovat sisällöltään kannatettavia ja antavat perusvalmiudet ja -taidot suoriutua työelämässä vaadittavasta osaamisesta.

Osakokonaisuus tulisi kuitenkin kytkeä selvemmin kulloisenkin tutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin. Tällä on vaikutus paitsi opiskelijoiden motivaatioon myös siihen, että alakohtainen osaaminen ja siihen kytkeytyvät erilaiset tarpeet huomioidaan riittävällä tavalla

Fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen

Sisällöt tuovat esiin luonnontieteiden perustaitojen merkityksen työelämässä.

Sisällössä tulisi kuitenkin painottaa fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden alakohtaista käytännön soveltamista työpaikoilla.

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen

Yhteiskuntaosaamisen osaamistavoitteet ovat kannatettavia. Kansalaisena toimiminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on sisällytetty kokonaisuuteen.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaminen ja niiden rakenteiden ymmärtäminen sijoitetaan edelleen vain valinnaiseen tutkinnon osaan. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen perustutkinnon suorittaja ei välttämättä opiskele mitään yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai vaikuttamiseen liittyvää osaamista koko opintojensa aikana. Aktiivisena kansalaisena toimiminen ja siihen kannustaminen on erityisen tärkeä osa-alue ammattiin opiskeleville, sillä heidän äänestysaktiivisuutensa on muita koulutusryhmiä alhaisempi.

Vastuullisuus ja oman talouden hallinta ovat myös keskeisiä kokonaisuuksia.

Osaamistavoitteeseen ”tietää aktiivisen kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksia paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti” tulisi lisätä myös vaikutusmahdollisuudet työpaikalla.

Työelämässä toimiminen

Esitys sisältää työmarkkinajärjestelmän oleellisten osien tuntemisen, oman alan työehtojen ja lainsäädännön tuntemisen ja työsopimuksen tekemisen.

Lisäyksenä SAK esittää, että työsopimuksen ohella tulisi tietää muut työhön liittyvät sopimukset ja nämä pitäisi lisätä esitykseen. Opiskelijan tulisi tuntea työehtosopimuksen, työsopimuksen ja työlainsäädännön erot samoin kuin tunnistaa työsuhteen ja yrittäjyyden erot.

Lisäksi mukaan on syytä palauttaa nykyisin voimassa olevista tutkinnon perusteista osaamistavoite ”tietää alansa keskeiset ammatilliset verkostot”. Alan ammatillisten verkostojen, mm. ammattiliittojen, tunteminen on olennainen työelämätaito.

Työttömyysturvan ja eläkkeen kertymisen periaatteiden tuntemus mukaan tutkinnon perusteisiin on hyvä lisä, kuten myös palkanmuodostuksen periaatteiden ymmärrys.

Hyviä lisäyksiä ovat työntekijöiden ja työnantajien yhteistoiminnan tuntemus sekä työnantajien ja työntekijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen.

Työyhteisössä toimiminen ja työturvallisuus ovat oleellisia taitoja työkyvyn kannalta. Työturvallisuuskysymykset ja työsuojelu pitääkin nostaa tutkinnon perusteisiin nykyistä selvemmin. Työturvallisuusohjeiden ja työsuojelun ymmärtäminen ja noudattaminen on niin olennainen työelämätaito, että työturvallisuusohjeet ja työsuojelu on syytä mainita tutkinnon perusteissa erikseen. Olennaista olisi lisäksi, että myös psykososiaalista kuormitusta käsitellään työsuojelukysymyksenä.

Kokonaisuutena työelämätaitojen ja työelämässä toimimisen osa-alueiden sisältöjä tulisi painottaa myös integroidusti ammatillisissa tutkinnon osissa.

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet

Opiskelu ja urasuunnittelutaidot ovat tärkeä osa kokonaisuutta ja edesauttavat opintojen jälkeistä työllistymistä. On hyvä, että perusteissa mainitaan nyt selkeästi työnhaun dokumenttien valmistelu ja työhaastatteluun valmistautuminen. Lisäksi elinikäisen oppimisen merkityksen tunteminen on hyvä lisä tutkinnon perusteisiin.

Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta

On tärkeää, että opiskelijoille annetaan realistinen käsitys yrittäjänä toimimiseen. Etenkin yrittäjyyteen liittyvä vastuut ja velvoitteet ovat tärkeitä taitoja.

Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen

Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osaamistavoitteet ja sisällöt ovat oikeaan osuvia. Terveydestä, hyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja jaksamisesta huolehtiminen osa ammattitaitoa. Työsuojelu, -turvallisuus ja -hyvinvointi onkin kiitettävästi huomioitu kokonaisuudessa.

SAK kuitenkin katsoo, että näitä oleellisia kokonaisuuksia tulee tarkentaa lisäämässä osaamisvaatimuksiin maininta työsuojeluvaltuutetun aseman ja tehtävien tuntemisesta.

Kestävän kehityksen edistäminen

Kestävän kehityksen käsite pitää sisällään useita globaalin tulevaisuuden kannalta oleellisia aiheita kuten ilmastonmuutoksen, joka on yksi koulutusjärjestelmämme sisältöjä muokkaavista muutosajureista. Kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden lisäksi sosiaalinen ulottuvuus tulee huomioida, kuten perusteissa on tehtykin.

Teeman merkittävyyden huomioiden SAK katsoo, että kestävän kehityksen osaaminen voisi yhteisissä tutkinnon osissa olla enemmän painottunut pakollisiin kuin valinnaisiin tutkinnon osiin. SAK katsoo myös, että kestävän kehityksen osaaminen tulee integroida läpileikkaavana sisältönä kaikkeen ammatilliseen koulutukseen.

Muut huomiot

Esityksessä YTO-kokonaisuuden konkreettisuutta ja työelämävastaavuutta on parannettu. Kuitenkin haasteeksi jää, miten perusteiden sinänsä hyviä osaamistavoitteita nivotaan osaksi alaa ja sen ammatillisia osaamissisältöjä tai kuinka YTO-aineita olisi mahdollista suorittaa työpaikalla oppimisen yhteydessä.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tuoreimpien arviointien mukaan yhteisten tutkintojen osien integrointi osaksi ammatillisia opintoja toteutuu edelleen varsin huonosti.

Yhteisten tutkinnon osien suurin haaste ei ole niinkään niiden sisältö vaan se, miten YTOt voidaan yhdistää ammatillisiin tutkinnon osiin ja omaan alaan. Tähän on uusia perusteita toimeenpantaessa kiinnitettävä erityistä huomiota.