Esitysluonnos lakimuutoksista työssä käytettäväksi tarkoitettujen teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta

Huomionne koskien 1.lakiehdotuksessa ehdotettua sääntelyä teknisten laitteen turvallisuusvaatimuksista ja talouden toimijoiden velvollisuuksista (1. lakiehdotuksen 3–6 §)?

SAK kannattaa säännöksiä. Lisäksi toteamme yleisesti, että laitteen valmistajan, Suomeen tuojan ja edelleen luovuttajan turvallisuusvelvoitteiden lisäksi on huolehdittava, että työnantajan vastuuta työpaikalla tapahtuvasta riskienarvioinnista tai sen puutteesta ei voi sälyttää laitteen em. toimijoiden vastuulle. Turvallisuusriskeihin vaikuttaa myös työpaikan yksilölliset olosuhteet, kuten se, millaisissa tiloissa laitteita käytetään tai ketkä niitä käyttävät. SAK:laisen liiton tiedossa on useita työtapaturmia, joiden tutkinnassa käyttöohjeita ei ole löytynyt mistään, eikä niitä ollut työpaikalla kukaan koskaan nähnytkään. Siksi on erittäin tärkeää, että käyttöohjeet ja vastaavat tulevat aina laitteen mukana. Niiden tulee myös seurata koneen mukana silloin, kun kone edelleen myydään.

On erittäin tärkeää, että turvataan myös työntekijöiden tosiasiallinen mahdollisuus saada koneiden turvallista käyttöä koskevat tiedot ymmärrettävässä, saavutettavassa ja käyttökelpoisessa muodossa.

Huomionne koskien 1. ja 5. lakiehdotuksessa ehdotettua seuraamussääntelyä (1. lakiehdotuksen 12–20 § ja 5. lakiehdotus)?

SAK kannattaa seuraamusmaksujen käyttöönottoa. Seuraamusmaksujen tulee kuitenkin olla esitystä korkeampia eli suuruudeltaan sellaisia, että niillä on selvästi ennakoiva vaikutus. Koneiden arvot voivat olla useita miljoonia euroja, joten seuraamusmaksujen tulisi olla niiden mukaisia. Suurten kansainvälisten valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden osalta 50 000 euron enimmäismäärä voi jäädä liian vähäiseksi suhteessa toiminnan laajuuteen, vaatimustenvastaisuudella saavutettavaan hyötyyn ja työntekijöille aiheutuviin riskeihin. Vaarallisen koneen, puutteellisten turvatoimintojen tai olennaisesti puutteellisten turvallisuusohjeiden seuraukset voivat olla vakavia, jopa kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen johtavia. Tällaisessa tilanteessa seuraamusjärjestelmän tulee olla aidosti varoittava myös suurten toimijoiden näkökulmasta.

SAK esittää, että seuraamusmaksun enimmäistasoa arvioidaan uudelleen siten, että se täyttää koneasetuksen edellytyksen varoittavuudesta myös suurten yritysten kohdalla. Vaihtoehtoisesti seuraamusmaksun enimmäismäärän voisi sitoa nykyistä selvemmin liikevaihtoon ilman liian matalaa euromääräistä kattoa.

SAK kiinnittää huomiota myös siihen, että seuraamusmaksun määrääminen edellyttäisi tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Tämä voi käytännössä nostaa seuraamuskynnyksen liian korkeaksi tilanteissa, joissa kysymys on talouden toimijan selkeästä ja objektiivisesti todettavasta velvoitteen laiminlyönnistä. SAK esittää harkittavaksi, tulisiko seuraamusmaksu voida määrätä ainakin keskeisten turvallisuus-, dokumentointi- ja jäljitettävyysvelvoitteiden rikkomisesta myös tavallisen huolimattomuuden perusteella.

Huomionne koskien työssä käytettäväksi tarkoitettujen teknisten laitteiden markkinavalvonnan keskittämisestä Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolle ja nykyisestä kaksiportaisesta järjestelmästä luopumista?

Markkinavalvonnan keskittämisessä LVV:lle SAK katsoo, että sen toteuttaminen edellyttää riittävien lisähenkilöresurssien antamista LVV:n työsuojeluosastolle. Resurssilisäystä ei tule ratkaista niin, että samanaikaisesti vähennetään työsuojeluvalvonnan henkilöresursseja jonkin muun ilmiön valvonnasta. Se ei siis saa olla pois muusta valvonnasta. SAK kantaa huolta työsuojeluvalvontaviranomaisen resursseista kaiken kaikkiaan. Resursseja on vähennetty viime vuosina, ja samaan aikaan valvottavien asioiden määrä on kasvanut. Valvottavia ilmiöitä ja ongelmia on yhä kasvavasti niin työturvallisuuden, työsuhteen ehtojen, yhdenvertaisuuden, harmaan talouden kuin työvoiman hyväksikäytön aihepiireissä. Työsuojeluviranomaiselle tulee taata riittävät resurssit. Kattava, tehokas ja riittävä valvonta takaa kaikille osapuolille oikeudenmukaiset olosuhteet ja sillä on myös yhteiskunnallisesti suuri merkitys.

Laitteiden markkinavalvonta edellyttää erikoisosaamista. Sitä tekevien tarkastajien osaamisen ylläpidosta ja ajantasaisuudesta tulee huolehtia säännöllisesti.

Muita huomioita esityksestä

Jo käytössä olevia koneita muutetaan työpaikoilla usein omatoimisesti. Silloin saatetaan ohittaa turvallisuusteknisiä ratkaisuja taikka tehdä sellaisia muutoksia, jotka voivat vaarantaa koneen käyttäjän tai koneen vaikutuspiirissä työskentelevien työturvallisuuden. Tällöin myös sivullisten turvallisuus voi vaarantua. Ehdotamme pohdittavaksi ratkaisua, jossa isojen koneiden jälleenmyynnin yhteydessä olisi käytössä jonkinlainen koneen kantakirja, johon on merkittävä koneeseen tehdyt merkittävimmät huollot ja muutokset. Näin varmistettaisiin koneen jälleenmyynnin yhteydessä koneen vaatimuksenmukaisuus. Tämä takaisi koneen käyttöturvallisuuden omistajavaihdoksen yhteydessä.

SAK ei kannata työsuojelun valvontalain 1§ otsikon typistämistä eikä sen nykyisen 3 momentin poistamista. Työpaikkoja ohjaavan ja opastavan vaikutuksen vuoksi 1§ otsikko on syytä säilyttää muodossa ”Lain soveltaminen ja tarkoitus”. Nykyinen kolmas momentti tuo esiin niin työsuojeluvalvonnan kuin työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan merkityksen. Se on arvo, jota on syytä vaalia. Perustelemme 3 momentin säilyttämistä myös sillä, että edelleen niin työturvallisuuslaissa kuin työterveyshuoltolaissa on vastaavanlaiset säännökset lain tarkoituksesta. Nämä kolme lakia yhdessä muodostavat ns. kolmijalan eli peruslähtökohdat työpaikkojen työsuojelutyölle. Ehdotamme, että esityksen 3 momentti annettaisiin pykälän neljäntenä momenttina.

On tärkeää, että teknisen laitteen turvallista käyttöä koskevat ohjeet, tiedot ja merkinnät sekä vaatimustenmukaisuusvakuutus edellytetään suomen ja ruotsin kielellä. Koneiden turvallinen käyttö edellyttää, että työntekijät, työnantajat, työsuojeluvaltuutetut ja viranomaiset voivat ymmärtää laitteen käyttöä, huoltoa, rajoituksia ja vaaroja koskevat tiedot. Kielivaatimusten toteutumista on valvottava käytännössä. Puutteelliset tai vaikeasti ymmärrettävät ohjeet ovat työturvallisuusriski. Ohjeiden on oltava paitsi muodollisesti oikealla kielellä myös sisällöllisesti selkeitä, ymmärrettäviä ja työpaikan käytännön tilanteisiin soveltuvia.

On muistettava, että työpaikoilla työskentelee yhä enemmän työntekijöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Vaikka markkinoille saattamista koskevassa sääntelyssä suomen ja ruotsin kieli ovat välttämätön vähimmäistaso, työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät ymmärtävät koneiden turvallisen käytön edellyttämät ohjeet ja perehdytyksen.

Olisi tärkeää, että markkinavalvonnan yhteydessä havaituista vakavista puutteista ja vaarallisista koneista tieto kulkisi tehokkaasti myös työpaikoille. Myös työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuilla tulisi olla käytännössä mahdollisuus saada tietoa työpaikalla käytössä olevien koneiden turvallisuuteen liittyvistä puutteista, käyttörajoituksista, takaisinvedoista ja viranomaispäätöksistä. Tulisi arvioida sitä, miten markkinavalvonnasta saatu olennainen tieto saadaan työpaikoille työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi.

SAK esittää, että jatkovalmistelussa arvioidaan, voidaanko viranomaisohjeistuksella tai sääntelyllä vahvistaa työntekijöiden edustajien tiedonsaantia silloin, kun markkinavalvonnassa havaitaan työntekijöiden turvallisuuden kannalta merkittäviä puutteita.