Esitysluonnos sosiaalihuoltolain muuttamisesta

1 Onko ehdotus kokonaisuudessaan kannatettava?

True

Perustelut tiiviisti esityksen kannatettavuudesta?

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK toteaa, ettei tue esitykseen sisältyvää lähtökohtaista tavoitetta hakea uudistuksella jälleen huomattavia säästöjä. Heikossa asemassa olevien toimeentuloa on romutettu mittavilla sosiaaliturvaleikkauksilla. Tässä tilanteessa heille suunnattujen palveluiden merkitys on korostunut entisestään. SAK ei kannata esityksiä, joilla näitä palveluita nimenomaisesti heikennettäisiin ja pitkäaikaispalveluita tarvitsevien asiakasmaksuja korotettaisiin.

7 Lausuntopalaute luvusta 3 – Onko ehdotus uudesta työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelusta selkeä ja toteutettavissa oleva?

True

Perustelut tiiviisti?

Sosiaalihuoltolakiin ehdotetaan sosiaalihuollon työ- ja toimintakykyä edistävien palveluiden uudistamista. Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki sekä vuoden 1982 sosiaalihuoltolain pykälät vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta ja vammaisten henkilöiden työtoiminnasta ehdotetaan kumottavaksi, ja voimassa olevan sosiaalihuoltolain 17 §:n mukainen sosiaalinen kuntoutus ehdotetaan muutettavaksi siten, että palveluista kootaan uusi työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelu. Osana palvelua voitaisiin järjestää työtoimintaa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK korostaa, että kyseessä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut. Keskeistä on, että kohderyhmät saavat toimivaa palvelua, joka toimii henkilökohtaisena polutuksena kohti avoimia työmarkkinoita. Tämä koskee myös vammaisia henkilöitä. Monen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan polku on pitkä. SAK:n näkemyksen mukaan palvelut voidaan toteuttaa muullakin tavalla kuin nykyisin, mutta ehdotettu kokonaisuus on monimutkainen ja siinä korostuvat lyhyen aikavälin säästöt. Tavoitellut säästö eivät myöskään toteudu, jos uudistukset synnyttävät väliinputoajia ja lisäävät esimerkiksi syrjäytymistä. Uusi palvelu ei olisi erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä kuten nykyinen kuntouttava työtoiminta. Tämä saattaa lisätä väliinputoamista.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelussa oli vuonna 2025 noin 23 000 henkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän kyselyn perusteella noin 10 prosenttia asiakkaista voidaan katsoa olevan jo tällä hetkellä toimintakykynsä puolesta kykeneviä osallistumaan työvoimaviranomaisen palveluihin. SAK korostaa, että tälle joukolle tulee tarjota ensisijaisesti työllistymistä edistäviä palveluita kuten työvoimakoulutusta ja palkkatuettua työtä.

Uuden sosiaalihuollon palvelun osalta on todettu, ettei se vaikuttaisi henkilön työttömyysturvaoikeuteen. Etuutta ei kuitenkaan maksettaisi, jos maksamiselle on jokin muu este, esimerkiksi työttömyysturvan karenssi tai työssäolovelvoite. Tämä asettaisi uudessa palvelussa olevat työttömät epäoikeudenmukaiseen asemaan suhteessa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuviin työttömiin, joille voidaan maksaa työttömyysetuutta palvelun ajalta korvauksettomasta määräajasta huolimatta. Palveluun osallistumisen rahalliset kannusteet heikkenevät lisäksi, kun uuteen etuuteen ei enää sisältyisi työttömyysturvalain tai työvoimapalveluiden järjestämislain mukaista kulukorvausta eikä kuntouttavan työtoiminnan lain mukaista matkakorvausta. Mahdollinen toimeentulotuki tai harkinnanvarainen toimeentulotuki ei ole rinnastettavissa kulu- ja matkakorvaukseen.

Uusi sosiaalihuollon palvelu olisi lähtökohtaisesti vapaaehtoinen, mutta monialaisessa työllistymissuunnitelmassa sovittu osallistuminen siihen olisi työtöntä velvoittavaa, jos hänelle ei ole asetettu työnhakuvelvollisuutta. Lisäksi jos osallistumisesta aiheutuu välttämättömiä kustannuksia, osallistuminen olisi velvoittava vain, jos kustannukset korvataan. SAK katsoo, että esityksessä luodaan hyvin monimutkainen kokonaisuus sekä kohderyhmän mukaisille työttömille että toimeenpanijoille, verrattuna nykytilaan kuntouttavan työtoiminnan suhteen.

Jos lakiesitys kuitenkin etenee, SAK pitää tärkeänä, että ehdotettu sosiaalihuoltolain uusi palvelu kerryttää työttömän työssäolovelvoitetta, jos henkilö on osallistunut hänelle tarjottuun palveluun vähintään yhtenä päivänä viikossa.