Esitysluonnos tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Kotitalousvähennys tehoton keino tukea rakennusalaa

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin väliaikaisesti nykyisestä 1600 eurosta 2100 euroon vuosina 2026 ja 2027. Myös kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja korotettaisiin väliaikaisesti vuosina 2026 ja 2027. Työkorvauksen osalta vähennysprosenttia korotettaisiin 35 prosentista 40 prosenttiin ja maksettujen palkkojen osalta 13 prosentista 15 prosenttiin.

Kotitalousvähennyksen kasvattaminen on tehoton keino elvyttää rakennusalaa, sillä tutkimusten mukaan se ei juuri lisää remontteja tai työllisyyttä, vähennä harmaata taloutta ja se hyödyttää eniten suurituloisia. Hallituksen politiikka on myös poukkoilevaa, sillä se supisti aiemmin itse kotitalousvähennystä.

Sen sijaan kehysriihessä päätetty rakentamisalan elvyttäminen 110 miljoonalla eurolla energiaremonttien ja saneerauksien tukemiseksi on perusteltu. Myös ASP-järjestelmää koskevat päätökset ovat SAK:n mielestä perusteltuja, koska ne saattavat ASP-lainajärjestelmän ehtoja lähemmäs tavallisia pankkilainoja. SAK:n mielestä uudisrakentamista olisi ollut tarpeen vauhdittaa ARA-korkotukea kasvattamalla, sillä se ei maksa julkiselle taloudelle juuri mitään.

Työmatkakuluvähennyksen kasvattaminen hyvä täsmätoimi

Työmatkakuluvähennyksen kasvattaminen väliaikaisesti kuluvana vuonna on hyvin kohdennettu ja rajattu ratkaisu. Työmatkakuluvähennys kohdentaa energiahintojen nousun tuen tehokkaasti työmatkailijoille, eikä esimerkiksi suurituloisten vapaa-ajan autoilua tueta. Työmatkakuluvähennyksen omavastuu alennetaan 900 eurosta 800 euroon vuodelle 2026. Käytännössä tämä peruu osan hallituksen aiemmasta leikkauksestaan, kun omavastuu oli 750 euroa hallituksen aloittaessa. Työmatkakuluvähennyksen omavastuun alentaminen parantaa myös työvoiman liikkuvuutta.