Työelämän ammattilaiset: Futarilla on palava halu voittaa

Jalkapallo on vaatimattomasti palkattu intohimotyö. Topi Valtonen tekee kahta työtä, elää unelmaansa ja haluaa olla hyvä esikuva nuorille.

“Jalkapallossa kukaan ei sano, että ‘mä oon vaan töissä täällä’. Sen on oltava intohimo ja pitää haluta voittaa. Kyse ei ole vain pelistä viikonloppuna, vaan jokainen harjoitus on osa kauden mittaista kilpailua.

Tässä pääsee tekemään töitä ihmisten kanssa, jotka voivat tulla hyvin eri lähtökohdista ja eri maista, mutta kaikkia yhdistää sama ajattelu. Töitä voi tehdä yhdessä, vaikkei olisi edes yhteistä kieltä. Jalkapallossa yhdessä tekemiseen yhdistyy fyysisen suorituksen tuomat adrenaliinit ja endorfiinit. Sitä fiilistä on vaikea saada mistään muualta.

Jalkapalloilija saattaa joutua vaihtamaan usein maisemaa. Se on kovaa kovaa hommaa, varsinkin kun se alkaa usein hyvin nuorena. Itse muutin omilleni alle 18-vuotiaana. Silloin ollaan aika pitkälti seuran ja yhteisön armoilla, eikä ympärillä ole verkostoja, vaan joutuu opettelemaan paljon omien asioiden hoitamista. Suomessa asiat kuitenkin sujuvat verrattuna siihen, millaista ulkomailla voi olla. Yhteiskunta kantaa, ja esimerkiksi julkinen terveydenhuolto helpottaa asioita.”

Töitä tehdään yhdessä, vaikkei olisi edes yhteistä kieltä.

“Olen pelannut ammattilaisjoukkueessa vuodesta 2017 asti eri puolella: Lahdessa, Vantaalla, Kajaanissa, Pietarsaaressa, Kokkolassa sekä Saksassa. Viime kauden olin Rovaniemellä ja sieltä palasin Järvenpäähän, missä aloitinkin jalkapallon 6-vuotiaana.

Pelaan maalivahtina. Perusasioissa pitää onnistua koko ajan, helppoja maaleja ei saa mennä. Joukkueen pitää pystyä luottamaan, että hoidan ruutuni, ja haamutorjunnat ovat sitten hyvä bonus. Tasaisuus tulee henkisestä puolesta, pääkopan pitää olla kunnossa. Molari tarvitsee tietysti myös reaktiokykyä, ulottuvuutta ja räjähtävää voimaa.”

”Mun työnantaja on toiseksi korkeimman tason eli Ykkösliigan Järvenpään Palloseura. Jotkut pelaajista ovat täysammattilaisia, mutta iso osa on puoliammattilaisia, jotka tekevät myös jotain muuta. Itse opiskelen oikeustieteitä ja teen osa-aikatöitä etänä pankissa.

Päivät kuluvat siten, että heräämisen jälkeen opiskelen tai teen pankkitöitä, sitten aamutreenit esimerkiksi kuntosalilla. Sen jälkeen teen muita töitä taas muutaman tunnin ja iltapäivällä on joukkueharjoitukset, jotka kestävät reilut pari tuntia. Illalla syön ja lepään, koska myös lepo on urheilijalle tärkeää. Aikaa pitää antaa myös perheelle ja hiljattain syntyneelle pojalleni.”

Me olemme se näyteikkuna, joka saa nuoret hakeutumaan liikunnallisiin harrastuksiin.

“Jalkapallo on iso yhteisöllinen kokemus: jotkut ovat käyneet 60 vuotta katsomassa oman jenginsä pelejä, se voi olla sukupolvelta toiselle siirtyvä juttu. Lisäksi futis motivoi nuoria liikkumaan. Me edustusjoukkueen pelaajat olemme se näyteikkuna, joka saa nuoret hakeutumaan jalkapallokouluun tai ylipäätään liikuntaharrastuksiin.

On etuoikeus saada tehdä asiaa, mistä tykkää. Mutta sillä on hintansa, se on vaatinut lapsuudesta asti systemaattista panostusta ja se vaatii paljon perheeltä. Prioriteettien on oltava selkeät, ja esimerkiksi isyysvapaalle jääminen ei ole käytännössä mahdollista, koska tauko vaikuttaisi urheilu-uraan merkittävästi.”

”Urat jalkapallossa ovat keskimäärin tosi lyhyitä. Moni saattaa lyödä nappikset naulaan, jos läpimurtoa ei tule lukion jälkeen parin–kolmen vuoden sisällä. Lainsäädäntö ei välttämättä tunnista jalkapalloa työksi, mikä tekee jatkamisesta vaikeaa, jos tulee pätkiä ilman sopimusta. Urheilijat eivät esimerkiksi kuulu ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, ja se voi johtaa siihen, että ura päättyy, vaikka annettavaa vielä olisi.

Vaikka oikeusturvassa on epäkohtia, työ on tosi palkitsevaa enkä vaihtaisi tätä mihinkään muuhun. Kannustan kaikkia lapsia ja nuoria yrittämään, jos siihen on mahdollisuus. Olen pirun ylpeä siitä, että olen jalkapalloilija ja pystynyt pelaamaan huipulla jo kymmenen vuotta.”

Tämä juttu on osa SAK:n Työelämän ammattilaiset -sarjaa. Esittelemme noin kerran kuukaudessa SAK:n ammattiliittojen jäseniä ja heidän työtään.