Korkea työllisyys ja osaaminen sekä maahanmuutto ovat menestystekijöitä
Työllisyyspalveluiden ja osaamisen kehittäminen sekä niihin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä Suomen talouden ja kilpailukyvyn kannalta.
Esimerkiksi maahan muuttaneiden entistä parempi integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään on tärkeää. Integraation onnistuminen työmarkkinoille ja koko yhteiskuntaan tukee Suomen huoltosuhdetta. Kielitaidon hankkiminen on olennaista, koska se auttaa työntekijää tunnistamaan oikeutensa työelämässä.
Työllisyyspalveluita on kehitettävä vastaamaan paremmin työnhakijoiden tarpeita
Työllisyyspalveluilla on edelleen liian pienet resurssit tehtäviin nähden. Resurssit ovat merkittävästi pienemmät verrattuna esimerkiksi Tanskaan, joka mainitaan usein mallimaana hyvästä työllisyyden hoidosta.
Suomessa työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alussa. Ongelma on siinä, että palveluiden rahoitus oli jo lähtökohtaisesti aliresursoitua. Työttömien palveluprosesseissa korostuvat myös lainsäädännölliset velvoitteet.
SAK:n ratkaisu
- Lisätään työllisyyspalveluiden rahoitusta asiantuntijoiden ehdottomalle tasolle vuosittain vuoteen 2040 saakka, jolloin rahoitustaso on 180 miljoonaa euroa nykytasoa korkeampi.
- Luovutaan velvoittavista ja vanhanaikaisista työhön osoittamisista. Työnhakijat valitsevat itse itselleen parhaimmat haettavat työpaikat työnhakutavoitteen mukaisesti.
- Lisätään tekoälyn käyttöä työnvälityksessä ja parannetaan työnhakijoiden sähköisiä sekä kasvokkain tapahtuvia palveluita.
Työttömien mahdollisuuksia opiskella on lisättävä
Työttömistä suurella osalla on korkeintaan toisen asteen tutkinto. Elinvoimakeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) työvoimakatsauksessa elokuussa 2025 työttömien aktivointiaste oli 20,2 prosenttia, mikä on 7,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Aktivointiaste laskisi vielä enemmän, jos työttömien omaehtoinen koulutus poistettaisiin tilastoista.
Työttömien mahdollisuuksia kehittää omaehtoisesti osaamistaan on rajattu merkittävästi. Järjestelmä on sekava ja voi johtaa siihen, että työtön menettää oikeuden työttömyysturvaan, jos hän opiskelee omaehtoisesti.
SAK:n ratkaisu
- Kun työtön täyttää kaikki hänelle asetetut velvollisuudet, hän saa opiskella omaehtoisesti ilman, että tämä vaikuttaa hänen asemaansa ja oikeuteensa työttömyysturvaan.
Kuntien maksuvastuuta on muutettava niin, että se kannustaa palveluihin
Työttömyysetuuksien nykyisessä rahoitusmallissa kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvamenoista alkaa ja nousee portaittain sen jälkeen, kun henkilöllä täyttyy 100 päivää työttömyyttä. Työnhakijan osallistuminen työllisyyttä edistäviin palveluihin ei vähennä kuntien maksuvastuuta. Tämän takia työttömiä ei välttämättä ohjata enää pidempiin palveluihin, kuten palkkatuettuun työhön ja koulutuksiin, jotka parantavat työllistymistä pitkällä aikavälillä.
SAK:n ratkaisu
- Muutetaan työttömyysetuuksien rahoitusmallia niin, että palkkatuettu työ ja työvoimakoulutus vapauttavat kunnat työttömyysturvan maksuvastuusta. Tämä kannustaa siihen, että kunnissa työttömiä ohjataan työelämään johtaviin palveluihin, mikä tukee työllisyyden kasvua.
Palkkatukea on kehitettävä
Tutkimukset osoittavat, että palkkatuki yrityksiin on yksi tehokkain työvoimapalvelu työllistymisen kannalta. Palkkatuetun työn hyödyntäminen ja sen rahoituksen turvaaminen ovat kuitenkin haastavia nykyisessä työllisyyspalveluiden rahoitusmallissa. Osa työllisyysalueista on ilmoittanut keskeyttäneensä palkkatuen myöntämisen, koska määrärahat ovat loppu.
Palkkatuettu työ ei kerrytä lainkaan työttömyysturvan työssäoloehtoa ja kotikunnan rahoitusvastuu työttömyysturvasta säilyy aktivointipalvelun ajan. Näin ollen rahoitusmallin työttömyysturvamenot voivat vaikuttaa kuntien ja työllisyysalueiden kannustimiin, joilla työttömiä ohjataan palkkatuettuun työhön.
SAK:n ratkaisu
- Muutetaan lakia niin, että palkkatuetusta työstä saatu ansio kerryttää työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa täysimääräisesti.
- Muutetaan palkkatuen rahoitusta niin, että puolet rahoituksesta tulee kunnilta ja puolet valtiolta.
- Tehostetaan ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien pääsyä palkkatuettuun työhön: työpaikan löytyessä on löydyttävä myös rahoitusta.
Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja kielikoulutukseen on lisättävä resursseja
Sen riski, että maahanmuuttajataustainen työntekijä kohtaa työperäistä hyväksikäyttöä, on noussut. Etenkin maahan juuri saapuneiden tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja työelämän toimintamalleista ovat usein vajavaiset. Myös puutteellinen kielitaito altistaa myös hyväksikäytölle.
Kielitaidon puute voi synnyttää vaaratilanteita työssä ja vaikeuttaa asiointia ja kotoutumista.
Laadukasta kielikoulutusta ei ole riittävästi tarjolla. Jonot ovat pitkät ja kielitutkinnon suorittaminen kallista. Työn perässä maahan muuttanut ei kuulu kotoutumispalveluiden piiriin, mikä vaikeuttaa kiinnittymistä yhteiskuntaan.
SAK:n ratkaisu
- Laaditaan ja otetaan käyttöön kansallinen strategia työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukseen.
- Lisätään työnantajien vastuuta järjestää sekä kustantaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöidensä kieli- ja kotoutumiskoulutusta, erityisesti tilanteissa, joissa työntekijä rekrytoidaan EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta.
- Kielikoulutuksen ja kotoutumispalveluiden järjestämisen työperäisille maahanmuuttajille on oltava lakisääteistä, jotta kaikki kotoutumispalveluiden ulkopuolella olevat maahanmuuttajat voivat osallistua niihin.
- Lisätään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kotimaisten kielten opetusta ja kotoutumiskoulutusta sekä koko koulutusjärjestelmässä että työnantajien kustantamassa henkilöstökoulutuksessa.
- Lisätään suomalaisen yhteiskunnan ja työelämätietouden opetusta maahanmuuttaja-taustaisille henkilöille kaikilla koulutusasteilla, työvoimapalveluissa sekä työnantajien kustantamassa henkilöstökoulutuksessa työpaikoilla.
- Velvoitetaan viranomaiset perehdyttämään Suomeen tulevia työntekijöitä Suomen työelämän pelisäännöistä jo heidän lähtömaassaan.
Työvoiman saatavuusharkinta on säilytettävä
Saatavuusharkinnan tarkoituksena on turvata Suomessa jo olevien työntekijöiden mahdollisuudet työllistyä ennen kuin rekrytoidaan EU:n ulkopuolelta. Tämä koskee vain aloja, joilla on selkeästi enemmän työttömiä kuin avoimia työpaikkoja ja sielläkin vain työntekijäammatteja. Kaikki työvoimapula-ammateiksi linjatut ammattialat on alueellisesti jo vapautettu saatavuusharkinnasta. Työvoimapula-aloilla saatavuusharkinta ei siis ole este ulkomaisille rekrytoinneille.
Toimintatavat ja linjaukset, joilla saatavuusharkintaa sovelletaan, vaihtelevat alueittain. Saatavuusharkinnasta on vapautettu ammatteja, joihin on paljon työttömiä työnhakijoita, eikä paikkoja ole ollut avoimessa haussa.
SAK:n ratkaisu
- Säilytetään saatavuusharkinta.
- Työvoiman tarjonnan ja kysynnän arvioinnin on perustuttava läpinäkyviin menetelmiin.
- Alueellisten työlupalinjausten ja työvoimapula-alojen määrittelyyn tarvitaan yhtenäiset kriteerit ja tietopohja.
Tutkintojen ja osaamisen tunnistamista sekä tunnustamista on sujuvoitettava
Ulkomailla hankittujen tutkintojen tunnistamisprosessi on vaikea, hidas ja kallis.
Muualla kuin EU- tai ETA-valtiossa suoritetun tutkinnon tunnustaminen edellyttää hakijalta lisäopintojen suorittamista sekä riittävää kielitaitoa. Suuri osa työvoimapula-ammateista on laillistettuja tai nimikesuojattuja. Ulkomailla koulutuksensa saaneet maahanmuuttajat joutuvat usein tilanteeseen, jossa työnantajat eivät luota ulkomaisiin tutkintoihin tai ulkomaiseen työkokemukseen.
SAK:n ratkaisu
- Kehitetään EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien ammattilaisten täydennyskoulutusmalli, joka tähtää ulkomailla tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien osaamisen tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen.
Nuorten työllisyyteen on kiinnitettävä huomiota
Nuorten työllisyys on heikentynyt viime vuosina merkittävästi ja nuorten työttömyysaste on noussut rajusti. Nuorten työttömyysjaksojen kestot ovat myös pidentyneet. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt ja nuorten työttömyydessä on havaittavissa rakennetyöttömyyden piirteitä.
Ohjelmat, jotka integroivat eri palveluita yhteen, ovat vaikuttavampia kuin yksittäiset palvelut. Monialaiset palvelut ohjaavat nuoria enemmän palveluihin ja estävät viimesijaiselle tuelle putoamista. Nuorten profilointi ja henkilökohtaisempi palvelu lisäävät vaikuttavuutta.
Ohjaamoiden toiminnalla on saavutettu hyviä tuloksia, ja ne ovat vakiintuneet eri puolille Suomea. Muissa Pohjoismaissa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon on sovellettu Sijoita ja valmenna -mallia (IPS), ja siitä on saatu hyviä tuloksia.
SAK:n ratkaisu
- Turvataan lasten ja nuorten moniammatillisen tuen ja ohjauksen palvelut oikea-aikaisina lähipalveluina (oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, nuorisotoimi, perhepalvelut).
- Turvataan nuorisotakuun mukaiset palvelut niin, että osoitetaan työ-, opiskelu- ja harjoittelupaikkoja alle 30-vuotiaille.
- Jatketaan Ohjaamojen toimintamallia valtakunnallisesti ja vahvistetaan nuorisotoimen palveluiden toimintaedellytyksiä kunnissa.
Ammatillista koulutusta on kehitettävä
Ammattiin opiskelee tällä hetkellä noin 350 000 opiskelijaa.
Ammatillisessa koulutuksessa rahoitus opiskelijaa kohden on laskenut 2000-luvulla. Ammatillisesta koulutuksesta leikataan tällä hallituskaudella jälleen 120 miljoonaa euroa. Tämä ja osaamisperusteisuuteen siirtyminen ovat aiheuttaneet monenlaisia ongelmia, jotka on korjattava.
Tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen laadussa on liikaa alakohtaisia ja järjestäjäkohtaisia eroja. Lähiopetuksen määrä vaihtelee paljon. Yhä useampi opiskelija tarvitsee opintoihinsa tukea, mutta tuen kohdistamisessa on haasteita. Tämä aiheuttaa opintojen viivästymistä ja keskeyttämistä. Pyrkimyksistä huolimatta ammatillinen koulutus ei ole käytännössä tasavertainen väylä jatko-opintoihin.
Joka kymmenes työikäinen osallistuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen. Myös aikuisten mahdollisuuksia opiskella ammatillisessa koulutuksessa pitää vahvistaa. Tässä keskeinen kohderyhmä ovat erityisesti vailla ammatillista tutkintoa olevat aikuiset.
SAK:n ratkaisu
- Oppivelvolliselle on järjestettävä lähiopetusta joka päivä, poisluettuna työpaikalla tapahtuva oppiminen.
- Etä-opetusta ja itsenäistä opiskelua on järjestettävä vain erittäin perustellusta syystä.
- Perustutkinnon on annettava nuorille entistä laajemmat ja syvemmät yleissivistävät tiedot ja taidot nuorille.
- Lisätään yhteistyötä lukioiden kanssa tavoitteena joustavat mahdollisuudet suorittaa opintoja eri toisen asteen oppilaitosten välillä.
- Lisätään ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyötä. Kaikissa korkeakouluissa on oltava siltaopintoja, jotka madaltavat kynnystä päästä opiskelemaan ammatillisen tutkinnon kautta.
- Taataan pelkän perusasteen tutkinnon varassa oleville aikuisille aina opiskelupaikka.
- Koulutuksen rahoitusmalliin luotava tehokkaammat kannusteet koulutuksenjärjestäjille etsiä ja tarjota opiskelupaikkoja ilman tutkintoa oleville.
- Lisätään tutkinnon osien suorittamista jo yhden tutkinnon suorittaneille nostamalla tutkinnon osasta saatavaa rahoitusta ja lisäämällä tunnettavuutta.
- Mahdollisuutta suorittaa kokonainen ammatti- ja erikoisammattitutkinto tarvitaan etenkin alanvaihtotilanteissa.
Jatkuvan oppimisen tuki on tuotava lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle
Hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen syksyllä 2024. Mitään korvaavaa tukimuotoa ei olla valmistelemassa sen tilalle, vaikka osaaminen on yksi tärkein tuottavuuden tehostaja.
Aikuiskoulutustuen lopettaminen heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, vähentää mahdollisuuksia vaihtaa alaa työvoimapula-aloille ja lisää työttömyyttä sekä vaikuttaa myös tuottavuuteen.
SAK:n jatkuvan oppimisen malli kannustaa ohjaamaan työelämään johtaviin palveluihin ja lisää työllisyyttä. Malli nojaa aikuiskoulutuksen malliin, mutta sitä kehitetään niin, että se tukee entistä paremmin työn ja opiskelun yhdistämistä. Malli kohdennetaan myös vähemmän koulutetuille henkilöille ja työvoimapulasta kärsiville aloille.
SAK:n ratkaisu
- Jatkuvan oppimisen tukimuoto kannustaa nostamaan koulutustasoa ja pyrkii vastaamaan pätevyysvaatimuksiin. Se on kohdennettu matalasti koulutetuille ja tukee osaamisen kehittämistä esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation luomiin osaamistarpeisiin. Tuki on ansiosidonnainen ja sen kesto on pidempi matalasti koulutetuilla.
- Mahdollisuus kouluttautua työvoimapula-aloille ilman työttömyysjaksoa.
- Mallin kustannukset noin 30 prosenttia pienemmät kuin aikuiskoulutustuen.
- Tuki rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla, joten se ei lisää valtion menoja.
Työelämätietous on tuotava osaksi opetusta kaikille koulutusasteille
Nuorten työelämätietojen ja -taitojen opetus perusasteen opinnoissa yläkoulun aikana rajoittuu käytännössä muutamiin oppitunteihin lukuvuodessa. Myös toisen asteen opiskelijoilla on puutteita työelämätaidoissa.
Oppilaiden tiedot ja taidot toimia työelämässä jäävät liian heikoiksi, eivätkä he tunne omia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan työntekijöinä. Puutteet työelämän perustiedoissa ja -taidoissa heikentävät nuorten asemaa työelämässä ja ylipäänsä mahdollisuuksia päästä töihin.
SAK:n ratkaisu
- Lisätään työelämätietouden opetus perusasteen opetussuunnitelmaan.
- Kehitetään työelämään tutustumisjaksoja (TET) yläkouluissa
- 7. luokalla yksi TET-viikko
- 8. luokalla kaksi TET-viikkoa
- 9. luokalla kolme TET-viikkoa
- Mahdollistamalla monipuolinen työelämäkokemus, alan tai vähintään työpaikan pitää jokaisella TET-viikolla olla eri.
- Ennen TET-jaksoja käydään läpi tai kerrataan työelämän pelisäännöt.
- Vakiinnutetaan työelämäpainotteisen opetusmallin (TEPPO) mukainen opetus valtakunnallisesti.