Työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on kehitettävä
Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työelämä vaatii vielä paljon kehittämistä. Samoin on jatkettava toimia työelämän ja perhe-elämän paremman yhteensovittamisen eteen.
Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää oikeusturvaa on vahvistettava
Syrjintää kokeneiden oikeusturvassa on ongelmia. Tuomioistuinkäsittelystä aiheutuu työntekijöille riski isoista kustannuksista, mikä estää syrjittyjä työntekijöitä hakemasta oikeuksiaan. Lain syrjintäsääntely jää näennäiseksi ilman tehokkaita oikeusturvakeinoja ja oikeuden saamisen mahdollisuutta.
SAK:n ratkaisu
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain mukaisissa työelämän syrjintäepäilytilanteissa syrjintää kokeneen on voitava tuoda tapaus itse tai ammattiliiton kautta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.
- Lautakunnan tulee saada toimivalta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös työelämässä.
- Lautakunnalla on oltava oikeus suositella hyvitystä sekä tasa-arvolain että yhdenvertaisuuslain mukaisissa syrjintätilanteissa.
- Asian ollessa käsittelyssä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa, Tasa-arvolain mukaista hyvitystä koskevan kanneajan kuluminen on keskeytettävä käsittelyn ajaksi.
- Korotetaan hyvitysten minimieuromäärä 10 000 euroon, kun on kyse syrjinnästä työelämässä.
- Yhdenvertaisuuslakiin tulee lisätä säännös hyvityksen minimimäärästä: 10 000 euroa ja tasa-arvolaissa korottaa minimiä nykyisestä 4 360 eurosta.
- Poistetaan maksimieuromäärät tasa-arvolain mukaisista hyvityksistä.
- Lisätään hyvityksen määrää korottaviin tekijöihin työnantajan koko ja taloudellinen asema.
- Kumotaan hyvityksen alentamista ja kohtuullisuusarviointia koskeva säännös työelämään liittyvien asioiden osalta.
- Kaikissa tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaisissa syrjintäasioissa pitää olla sama, vähintään kolmen vuoden kanneaika.
- Molemmissa laeissa säädetään oikeuspaikasta seuraavasti: Hyvitystä voi käräjäoikeudessa vaatia se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi tai vastatoimien kohteeksi. Hyvitystä voi vaatia työtuomioistuimessa, jos asia muutoin kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan.
- Tuomioistuimien tulee kuulla tasa-arvovaltuutettua tasa-arvolain mukaisissa syrjintäasioissa.
Raskaana olevien ja perhevapaita käyttävien syrjintään on puututtava tehokkaammin
Raskauteen ja perhevapaiden käyttöön liittyvä syrjintä on laissa kielletty, mutta siitä huolimatta se on sitkeä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintää esiintyy erityisen paljon määräaikaisissa työsuhteissa.
Tarkkaa tietoa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän määrästä ei ole, koska osa tapauksista jää pimentoon. Uusimmasta tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksesta käy ilmi, että hänelle tulevista työelämän syrjintään liittyvistä yhteydenotoista raskaus- ja perhevapaasyrjintä on jo vuosikymmeniä ollut yleisin aihe. Vuonna 2023 niiden osuus työelämää koskevista yhteydenoista oli noin 40 prosenttia. Myös ammattiliitot selvittävät vuosittain lukuisia syrjintätapauksia. Käytännössä syrjittyjen aseman parantaminen vaatii syrjintäsuojan kehittämistä lainsäädännön avulla.
SAK:n ratkaisu
- Raskaus- ja perhevapaisiin liittyvissä tilanteissa säädetään määräaikaisten työntekijöiden osalta noudatettavaksi käännetyn todistustaakan periaatetta.
- Jos työnantaja ei jatka raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän henkilön työsuhdetta tai sopii sen päättymään perhevapaan alkuun, katsotaan määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättämisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.
- Tarkennetaan tasa-arvolakia niin että määräaikaisten työntekijöiden suoja tulee selkeämmin esiin.
- Muutetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia niin, että vuokratyöntekijät ovat syrjintäsuojan suhteen samassa asemassa kuin muut työntekijät.
- Syrjityllä on oltava mahdollisuus saada hyvitystä käyttäjäyritykseltä silloin, kun työvoimaa vuokrataan toiselta työantajalta ja käyttäjäyritys asettaa työhön valitessaan tai vuokratyöntekijää koskevaa tilausta päättäessään työntekijän epäedullisempaan asemaan tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslain mukaisen syrjivän syyn perusteella.
- Jatkossa määräaikaisuuksiin liittyvissä raskaus- ja perhevapaasyrjintätilanteissa pitää olla aina mahdollista saada työsopimuslain 12 luvun 2 §:n kaltainen korvaus.
- Korvaus pitäisi saada silloinkin, kun työnantajalla ei ole katsottu olevan pysyvä työvoiman tarve ja kun määräaikaisuudelle sinällään on perusteltu syy.
- Palvelussuhdelakeihin, kuten työsopimuslakiin, lisätään kielto jättää määräaikainen palvelussuhde uusimatta raskauden tai perhevapaan perusteella sekä kielto rajoittaa se kestämään vain perhevapaan alkuun.
- Säädetään työnantajalle velvollisuus ilmoittaa raskaaksi tulleelle tai perhevapaalle jääneelle määräaikaiselle työntekijälle kirjallisesti, mitä hänen työtehtävälleen on tapahtunut.
- Lisätään työsopimuslakiin perhevapailta töihin palaavalle kuuden kuukauden suoja-aika, jonka aikana häntä ei saa irtisanoa.
- Suomen on ratifioitava ILO:n yleissopimus nro 183 ja samalla säädettävä oikeus palkallisiin imetystaukoihin.
Perhevapaiden uudistamista on jatkettava
Vuonna 2024 isät käyttivät vanhempainvapaista 21 prosenttia. Kotihoidon tukea käyttävät lähinnä äidit. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken edesauttaa naisten työmarkkina-aseman paranemista, isän suhdetta lapseen sekä parisuhteiden toimivuutta. Pitkillä perhevapailla on negatiivinen vaikutus naisten palkka- ja eläkekertymään.
Ansiosidonnaisten etuuksien keston pidennyksen myötä perheiden toimeentulo paranee pikkulapsivaiheessa. Kotihoidon tuen lyhentämisellä on työllisyysvaikutuksia ja myönteisiä vaikutuksia maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumiseen varhaiskasvatukseen.
SAK:n ratkaisu
- Pidennetään ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden kokonaiskesto siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotta.
- Vapaat jaetaan tasan vanhempien kesken ja luovutaan mahdollisuudesta siirtää vapaita toiselle vanhemmalle.
- Vanhempainvapaan ensimmäisiltä 16 arkipäivältä maksettavaa korotusosaa pidennetään 25 arkipäivään.
- Maksetaan raskausraha edelleen korotettuna.
- Joustavoitetaan perhevapaiden käyttöä työsopimuslaissa lyhentämällä vapaalle jäämisen ilmoitusaikoja ja lisäämällä perhevapaiden jaksojen määrää.
- Lyhennetään kotihoidon tuen kestoa niin, että tukea on mahdollista saada siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta nykyisen kolmen vuoden sijasta. Luovutaan sisarkorotuksista.
- Korotetaan joustavaa hoitorahaa.
- Alennetaan varhaiskasvatuksen maksuja laajentamalla nollamaksuluokkaa.
- Vahvistetaan kuntien velvoitetta järjestää vuorohoitoa.
Varhaiskasvatuslaki on korjattava toteuttamiskelpoiseksi
Varhaiskasvatuslain henkilöstö- ja kelpoisuusvaatimuksia koskevaa asetusta on ollut mahdoton noudattaa nykyisillä henkilöstön saatavuusresursseilla.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja -ohjaajien työmarkkinatilanteen sekä työntekijöiden jaksamisen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että suhdeluku pysyy tasolla, jossa hoitajien määrää ei päiväkotiryhmissä vähennetä. Ryhmäkokoja ei tule kasvattaa. Korjausliike parantaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvointia, päiväkodin arjen sujuvuutta ja lasten hyvinvointia.
SAK:n ratkaisu
- Varhaiskasvatuslain mukaista henkilöstöä tulee ryhmäkohtaisesti olla vähintään neljä kasvatus- ja ohjausalan ammattilaista:
- vähintään puolella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.
- vähintään puolella varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tai perhepäivähoitajan kelpoisuus.
- Kirjataan lakiin varhaiskasvatuksen ohjaajan nimikkeestä, jonka kelpoisuusvaatimuksena on vähintään kasvatus- ja ohjausalan tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto.
- Riittävä henkilöstömitoitus lapsiryhmäkohtaisesti ja koko lasten tosiallisen hoitopäivän ajan.
- Lapsiryhmien kokoa ei tule samalla nostaa.