Kestävä, turvallinen ja hyvinvoiva työelämä kaikille
Työelämä muuttuu vauhdilla ja sitä muokkaa muun muassa teknologinen kehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio ja muut megatrendit. Suorittavaa työtä tekeviä ei saa jättää ulos tästä kehityksestä. Tuottavuuden kasvaessa suorittavaa työtä tekevillä tulee olla mahdollisuus lisätä työaika-autonomiaansa tai lyhentää työaikaansa.
Hyvään työelämään kuuluu, ettei työ vahingoita tekijäänsä henkisesti tai fyysisesti. SAK:laisilla aloilla työskennellään päivittäin mahdollisten fyysisten ja henkisten uhkien kanssa, joten on tärkeää pitää työsuojelu korkealla tasolla. Työturvallisuuden ylläpidon ja tason valvomisella ja laiminlyöntien sanktioilla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus.
Työpaikkojen alkoholitestaukselle on saatava selkeät säännöt
Työajan muutoksilla vaikutetaan työhyvinvointiin ja tuottavuuteen
Työaikasuojelu on olennaisessa osassa, kun kyse on työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Siitä pitää huolehtia nykyistä paremmin. Lepoaikojen määrällä on yhteys parantuneeseen työhyvinvointiin.
Työoloilla on merkittävä vaikutus työssäjaksamiseen eläkeikään saakka tai sen yli. Työoloja ja työaikaa muokkaamalla voimme lisätä työn vetovoimaisuutta ja tarjontaa. Työeläkeyhtiö Elon mukaan yli viidennes eläkkeelle siirtyneistä olisi jatkanut työelämässä, jos tarjolla olisi ollut joustoja, kuten osa-aikatyötä. Ainoastaan joka neljäs yli 60-vuotias SAK:n liittojen työssäkäyvä jäsen on varma siitä, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua.
Elinikäinen työaika on suhteellisesti lyhentynyt, kun eliniänodote on kasvanut. Kun eläkeikä on sidottu nykyään eliniänodotteeseen, tämä luonnollinen työajan lyhentyminen ei tulevaisuudessa enää toimi. Tuleekin järjestää kokeiluja, joissa voisimme testata lyhyemmän työajan malleja eri aloilla ansioiden pysyessä ennallaan. Lyhyemmällä työajalla on positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, (työ)hyvinvointiin ja tuottavuuteen.
SAK:n ratkaisu
- Täsmennetään vuorokausi- ja viikkolepoa koskevia säännöksiä siten, etteivät kyseiset lepoajat voi kulua samanaikaisesti.
- EU:n työaikadirektiivin ja oikeuskäytännön mukaan päivittäinen ja viikoittainen lepoaika on erotettava toisistaan.
- Tuodaan oikeus olla tavoittamattomissa -periaate lainsäädäntöön.
- Työntekijällä on oikeus vetäytyä vapaa-ajallaan työnantajan yhteydenpidoista ilman kielteisiä seurauksia.
- Sanktio työnantajalle oikeuden rikkomisesta tai vaihtoehtoisesti työntekijälle on maksettava korvaus oikeuden vastaisiin yhteydenottoihin liittyen.
- Muutetaan työaikalain 15 §:ää niin, että työntekijän tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa työaikaansa lisätään.
- Järjestetään lyhyemmän työajan kokeilu:
- Suunnittelu- ja koordinaatiovastuussa TEM, kokeilu valmisteltava kolmikantaisesti.
- Käynnistetään pilotointi työpaikkojen työuratarkastelusta:
- Huomioitava muun muassa osaamisen päivittäminen työuran eri vaiheissa, työterveyshuollon rooli ja tuki, työaikatoiveet, psykososiaalisen kuormituksen hallinta, osallisuus omaa työtä koskevassa päätöksenteossa ja hiljaisen tiedon siirtäminen työuran loppuvaiheissa.
Digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen tarvitaan pelisäännöt
Algoritmeihin perustuva johtaminen yleistyy työelämässä vauhdilla. Työntekijöistä kerätään yhä enemmän ja tarkempaa dataa, jota hyödynnetään moniin tarkoituksiin tekoälyn avulla. On välttämätöntä laatia selkeät velvoitteet ja pelisäännöt digitalisaation hyödyntämiselle työelämässä, jotta työntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuus voivat kehittyä rinnakkain.
Työelämän digikysymyksistä neuvotellaan myös EU-tasolla ja Euroopassa tulisi saavuttaa näille yhteiset vähimmäisehdot. Kansalliseen lainsäädäntöön on kuitenkin sisällytettävä keskeiset digitalisaatiota ja tekoälyä koskevat työelämän pelisäännöt.
SAK:n ratkaisu
- Suomessa on valmisteltava kansallinen digi- ja tekoälystrategia, jossa huomioidaan:
- Työntekijöiden on oltava mukana itseään koskevien teknologisten muutosten suunnittelussa ja toteutuksessa.
- Työntekijöiden edustajat on otettava mukaan laite- ja ohjelmistohankintoihin jo suunnitteluvaiheessa.
- Työntekijöille on tiedotettava automatisoiduista seuranta- ja päätöksentekojärjestelmistä.
- Työntekijällä on oltava oikeus itseään koskevaan dataan sekä tosiasiallinen mahdollisuus arvioida tai kieltää datan käyttötarkoituksia.
- Automaattisiin päätöksentekojärjestelmiin on toteutettava kattava riskiarviointi.
- Automatisoituja järjestelmiä on valvottava pätevän henkilöstön toimesta.
- Työntekijöiden yksityisyyden suoja on varmistettava digitaalisessa työympäristössä.
- Strategiassa huomioidaan erityisesti kaikkien kansalaisten digi- ja tekoälyosaaminen, jotta yhteiskunnan toimintoja voidaan digitalisoida ilman syrjäytymisriskiä.
- Kaikilla koulutusasteilla tarjotaan digitalisaation ja tekoälyn avoimia koulutusohjelmia.
- Koulutusta tarjotaan erityisesti niille, joilla on riski jäädä kehityksestä jälkeen, esimerkiksi työttömät työnhakijat, ikääntyneet ja matalasti koulutetut.
- Työnantajilla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden digiosaamisesta.
Osa-aikarahakokeilun käynnistäminen
Ainoastaan joka neljäs yli 60-vuotias SAK:n liittojen työssäkäyvä jäsen on varma siitä, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua. Tämä luku on huolestuttava, sekä jaksamisen että laajemmin kansantalouden näkökulmasta. Työurien pidentymisen kannalta on välttämätöntä tehdä ikääntyneiden työntekijöiden osalta toiminnallisia muutoksia sekä työnteon tapoihin että työaikoihin.
SAK:n ratkaisu
- Käynnistetään osa-aikarahakokeilu, jolla tuetaan taloudellisesti määräaikaista (1–12 kk) siirtymistä 100 prosentin työajasta 80 prosenttiin.
- Tuki siirtyville olisi 280 euroa kuukaudessa, korkeintaan 50 prosenttia menetetystä palkasta.
- Kohdentuisi 60 vuotta täyttäneisiin kokoaikatyötä tekeviin, joilla ei ole vielä mahdollisuutta saada osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.
Työurien pidentämiseen panostettava
Jotta työuria saadaan pidennettyä, on panostettava työelämän kehittämiseen. Tarvitsemme joustoja, osaamisen vahvistamista työuran aikana ja työhyvinvointia parantavia toimia.
Työeläkelaitosten tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen pääsy on vaikeutunut ja kuntoutushakemusten hylkäysmäärät lisääntyneet. Ammatillisen kuntoutuksen kriteerien keventäminen helpottaa pääsyä kuntoutukseen, mikä puolestaan ennaltaehkäisee työkyvyttömyyseläkkeiden todennäköisyyttä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuusongelmien takia hoitojonot ovat pidentyneet merkittävästi. Tämä on johtanut siihen, että yhä useamman sairauspäivärahalla olevan hoito on viivästynyt. Suomessa on myös paljon työkykyongelmaisia, jotka jäävät sairauspäivärahakauden jälkeen jäävät työttömyysturvan varaan, jolleivat saa myönteistä työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukipäätöstä.
SAK:n ratkaisu
- Annetaan ikääntyneille mahdollisuus työajan lyhentämiseen.
- Panostetaan ikääntyvien työttömien työllistymiseen ja turvataan heidän toimeentulonsa.
- Tarjotaan ikääntyville työttömille työllistymistä edistäviä palveluita ja maksetaan työttömyysturvaa tarpeen mukaan eläkkeelle siirtymiseen saakka.
- Tarkastellaan ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä.
- Tarkastelussa on huomioitava nuorten työkyvyn haasteet.
- Samalla on etsittävä keinoja mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.
- Tehdään kuntoutuksen kriteereistä joustavampia niin, että myös katkonaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevillä on mahdollisuus kuntoutukseen.
- Kehitetään sairauspäivärahaa pidentämällä sen kestoa nykyisestä noin vuodesta 1,5 vuoteen.
Psykososiaalinen kuormitus on huomioitava paremmin
Työstä johtuva psykososiaalinen kuormitus aiheuttaa sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä sekä lyhentää työuria.
Suomessa mielenterveysperusteisia sairauspoissaolopäiviä on vuodessa vähintään kuusi miljoonaa, mikä on menetettynä työpanoksena yli miljardi euroa vuodessa. Jos työpaikkojen toimenpiteet vähentäisivät näistä esimerkiksi 10–20 prosenttia, säästö olisi noin 100–200 miljoonaa euroa. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300–400 euroa. Vuonna 2024 mielenterveyden häiriöt olivat toiseksi suurin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työturvallisuuslaki on puitelaki, joten se ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä, vaan ainoastaan yleisluonteiset piirteet vaikutusalueestaan. Se ei sellaisenaan sääntele, mitä toimia työpaikalla on tehtävä työstä aiheutuvan henkisen terveyden vaaran ja haitan hallitsemiseksi.
SAK:n ratkaisu
- Kuluvan hallituskauden aikana saatetaan voimaan kolmikantaisessa työryhmässä valmistellut työturvallisuuslain pykälien täsmennykset sekä asetus psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan.
- Työnantajaa velvoitetaan huolehtimaan siitä, että työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä vältetään ja vähennetään.
- Määritellään tarkemmin työnantajan velvoitteet koskien työstä sekä työajoista johtuvien psykososiaalisten haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamista ja riskien arviointia sekä keinot niiden vähentämiseksi.
Sään ääri-ilmiöiden huomioiminen työsuojelusäännöksissä
Ilmastonmuutos tuo mukanaan sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä hellejaksoja, voimakasta UV-säteilyä ja kovia myrskyjä. Tämä tulee vaikuttamaan kaikkiin, mutta erityisesti ulkotyötä tekeviin ja niihin, joiden työ on fyysisesti vaativaa. Ilmastoperäiset terveysriskit näkyvät jo monen työntekijän arjessa.
Korkeampi lämpötila lisää uupumisen riskiä ja voi johtaa keskittymishäiriöihin ja valppauden heikkenemiseen, mikä voi heikentää työturvallisuutta. Tarvitaan tarkempaa sääntelyä muun muassa työn tauottamisesta, taukotilojen viilentämisestä ja helteeltä suojautumisesta.
SAK:n ratkaisu
- Täydennetään työsuojelusäännöksiä vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomia työterveys- ja työturvallisuusriskejä
- Lämpötilaraja-arvojen säätäminen ja niiden mukaiset toimenpidevelvoitteet.
- Huomioidaan erilaiset työt ja työtilat sekä muun muassa lisätaukojen ja työaikajärjestelyjen määrittäminen.
Väkivallan ja häirinnän uhkaa on ennaltaehkäistävä
Työväkivalta ja sen uhka työelämässä on pysyvä haaste. Työväkivallalla tarkoitetaan tilanteita, joissa työntekijöitä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään työhön liittyvissä oloissa.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista palkansaajista 13 prosenttia on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työssä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2024 väkivalta tai järkyttävä tilanne oli viidenneksi yleisin työpaikkatapaturman aiheuttaja.
SAK:n ratkaisu
- Täsmennetään asetuksella työnantajan velvollisuutta ennakoida ja vähentää väkivallasta ja sen uhasta johtuvia työterveys- ja turvallisuusriskejä.
Työturvallisuusrikosten sanktioita on kiristettävä
Työturvallisuusrikokset saattavat nykyisin vanhentua kesken rikosten selvittämisprosessin, jolloin rikos- ja korvausvastuut voivat jäädä kokonaan selvittämättä. Moni vakava työtapaturmajuttu ehtii vanhentua ennen kuin asian tutkinta on saatettu päätökseen. Työnantaja pystyy vaikuttamaan asian vanhenemiseen jättämällä lainmukaiset työtapaturmailmoitukset tekemättä.
Työturvallisuusrikoksista annetut rahalliset seuraamukset ja sanktiot ovat pieniä. Usein työnantajalle on helpompaa ja edullisempaa maksaa sakot ja vahingonkorvaukset ja jatkaa haitallista toimintaa entiseen tapaan. Vuosina 2010–2016 työturvallisuusrikoksissa keskimääräinen yhteisösakko jäi alle 10 700 euron. Yleisin sakko oli 5 000 euroa ja pienin sakko 500 euroa.
SAK:n ratkaisu
- Nostetaan työturvallisuusrikosten maksimirangaistusta yhdestä vuodesta kahteen vuoteen, jolloin myös vanhenemisaika pitenee.
- Kiristetään yhteisösakkoa eli oikeushenkilön rangaistusvastuuta niin että alaraja nousee 10 000:een euroon.
Työsuojelun yhteistoimintaa on vahvistettava
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työsuojeluun liittyvissä asioissa. Nykyisen lainsäädännön mukaan työpaikan työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu tulee valita vähintään 10 työntekijän työpaikoille. Sitä pienemmillä työpaikoilla valinta on vapaaehtoista, ja tämä toteutuu käytännössä hyvin harvoin. Ruotsissa ja Norjassa vastaava valintaraja on vähintään viisi työntekijää.
Jos yhä useammassa työpaikassa valittaisiin työsuojeluvaltuutettu, se vähentäisi työtapaturmia ja parantaisi työntekijöiden työoloja, mikä säästää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kuluja.
SAK:n ratkaisu
- Muutetaan lakia niin, että työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään viisi työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua työsuojeluyhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisten kanssa.
- Täsmennetään lakia niin, että suurissa organisaatioissa työsuojeluvaltuutettujen edustamien työntekijöiden maksimimäärää rajataan. Näin varmistetaan, että työntekijöiden oikeus itseään edustavaan työsuojeluvaltuutettuun toteutuu käytännössä, eivätkä valtuutetut uuvu työmäärän alle.
Työpaikkojen alkoholitestaukselle on saatava selkeät säännöt
Alkoholitestauksen laajennuttua on ilmaantunut vaihtelevuutta siinä, miten testejä työelämässä ja työterveyshuollossa käytetään, miten niitä tulkitaan ja mitä seuraamuksia testituloksista on työsuhteelle. Tarvitsemme sääntelyä alkoholitestauksen vastuulliselle hyödyntämiselle.
SAK:n ratkaisu
- Täydennetään lakia yksityisyyden suojasta työelämässä sekä työterveyshuoltolakia niin, että säädetään alkoholitestauksesta työpaikoilla vastuullisesti, oikeasuhtaisesti sekä työntekijän yksityisyyttä ja yksityiselämän suojaa kunnioittaen.