Työsuhteiden on tarjottava jatkuvuutta ja turvaa
Hallitus on heikentänyt työsuhteiden jatkuvuutta ja niiden turvaa. Kun henkilöperustaista turvaa sekä ansiosidonnaista työttömyysturvaa on heikennetty, pitäisi vastapainoksi kiristää tuotannollistaloudellisia irtisanomisperusteita. Lisäksi määräaikaisten, osa-aikaisten ja vuokratyöntekijöiden asemaa on vahvistettava.
Työntekijöiden työsuhdeturvaa on parannettava
Lainsäädäntö mahdollistaa työntekijän irtisanomisen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla suhteellisen joustavasti.
Työsuhdeturvan vahvistaminen vähentäisi perusteettomia ja heikosti perusteltuja irtisanomisia, mikä lisäisi työntekijöiden turvaa ja työmarkkinoiden vakautta. Yritysten tulee arvioida henkilöstövähennyksiä nykyistä kriittisemmin ja etsiä irtisanomisten sijaan muita keinoja, kuten sisäisiä uudelleenjärjestelyjä ja koulutusta.
Varsinkin ikääntyneiden työllistymiseen on tarjottava nykyistä enemmän kannustimia. Tilastokeskuksen mukaan vain 16 prosenttia yli 55-vuotiaista palkansaajista piti mahdollisuuksiaan saada uusi työ hyvinä. Vertailun vuoksi alle 35-vuotiaista näin koki noin 60 prosenttia. Vain kolmannes yli 50-vuotiaista koki, että työpaikalla ikääntyneitä kannustetaan jatkamaan työssä mahdollisimman pitkään.
SAK:n ratkaisu
- Pidennetään nykyisiä irtisanomisaikoja henkilö- ja tuta-perusteisissa irtisanomisissa silloin, kun kyse on työnantajan suorittamista irtisanomisista.
- Korotetaan työsopimuslain mukaista korvauksen vähimmäismäärää työsuhteen perusteettomasta päättämisestä niin, että se vastaa kuuden kuukauden palkkaa, ja poistetaan sekä mahdollisuus poiketa siitä että korvauksen yläraja.
- Parannetaan varaluottamusmiehen suojaa.
- Lisätään lakiin suora maininta varaluottamusmiehistä niihin kohtiin, joissa säädetään luottamusmiehen suojasta. Tämä koskee erityisesti korotettua irtisanomissuojaa.
- Lisäksi sekä luottamusmiehen että varaluottamusmiehen osalta muutetaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä siten, että jatkossa korvaus olisi vähintään 12 kuukauden palkka.
- Säädetään Ruotsin mallin mukaan neuvotteluvelvollisuudesta luottamusmiehen tai ammattiosaston välillä.
- Varoitus on annettava kirjallisena ja sille on säädettävä voimassaoloaika, esimerkiksi neljä kuukautta.
- Vahvistetaan työntekijän kuulemiseen liittyviä säännöksiä (Työsopimuslaki 9 luku 2 §).
- Kuulemistilaisuus pitää järjestää niin, että työntekijällä on kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuulemista.
- Työntekijällä on tosiasiassa riittävät tiedot päättämisharkinnan perusteena olevista seikoista sekä tosiasiallinen mahdollisuus esittää oma kantansa asiassa.
- Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijää kuulemistilaisuuden tarkoituksesta sekä oikeudesta käyttää avustajaa kuulemistilaisuudessa.
- Työntekijällä pitää olla tosiasiallinen mahdollisuus käyttää avustajana luottamusmiestä tai ammattiliiton tai ammattiosaston edustajaa.
- Muutetaan lainsäädäntöä siten, että tuotannollistaloudellisen irtisanomisen perusteet tiukentuvat, ja työnantajien on osoitettava selvemmin, että irtisanominen on välttämätöntä.
- Työnantajan on osoitettava konkreettisesti, että irtisanominen on viimeinen keino ja että toiminnan jatkuvuus tai kannattavuus aidosti edellyttää sitä.
- Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä ja dokumentoitava, ettei työntekijää voida kohtuudella sijoittaa muihin tehtäviin tai kouluttaa uusiin työtehtäviin yrityksen sisällä.
- Yritykset, jotka jakavat merkittäviä osinkoja tai bonuksia, eivät voi vedota tuotannollistaloudellisiin irtisanomisperusteisiin ilman erityisen painavia syitä.
- Työnantajilla on oltava velvollisuus raportoida viranomaisille työvoiman vähennysten perusteista ja niiden vaihtoehdoista.
- Selvitetään, miten ikääntyneiden työurien jatkuminen voitaisiin turvata irtisanomisia koskevassa sääntelyssä.
Irtisanomistilanteisiin tarvitaan muutosturva
Orpo-Purran hallitus on toimillaan leikannut työsuhdeturvaa ja väljentänyt irtisanomisperusteita, mikä heikentää toimeentuloa työttömänä tai lomautettuna. Lisäksi aikuiskoulutustuki omaehtoisiin opintoihin on poistettu. Vastapainoksi työntekijät tarvitsevat muutosturvaa, joka tukee taloudellisesti ja mahdollistaa osaamisen kehittämisen.
SAK:n ratkaisu
- Irtisanomistilanteisiin tarvitaan muutosturvaraha.
- Jos työnantaja päättää työntekijän työsuhteen työntekijästä johtumattomasta syystä muulloin kuin koeaikana, tulee työnantajan maksaa työntekijälle muutosturvakorvausta työntekijän kahden kuukauden palkkaa vastaava summa.
- Yli 55-vuotiaille korvaus on kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa.
- Jos työnantaja lomauttaa työntekijän yli 60 päiväksi, työnantaja maksaa työntekijälle 1 200 euron muutosturvarahan.
- Työntekijän opiskelua pitää tukea irtisanomisaikana.
- Jos taloudellisesta ja tuotannollisista syistä irtisanottu työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen, maksetaan hänelle palkkaa irtisanomisajan loppuun saakka.
- Mikäli työntekijä opiskelee irtisanomisajalla julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa, maksetaan koulutuksen kestoajalta palkkaa irtisanomisajan lisäksi.
- Opinnoiksi hyväksytään tutkinnon suorittaminen, tutkinnon osan suorittaminen sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus.
Epätyypillisissä työsuhteissa olevien asemaa on parannettava
Epätyypillinen työsuhde on työsuhde, joka poikkeaa perinteisestä kokoaikaisesta ja vakituisesta työsopimuksesta. Erityisesti osa-aikaisten, määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden asema vaatii kehittämistä ja lisäturvaa.
Epätyypillisissä työsuhteissa esiintyy tällä hetkellä useita ongelmia, jotka liittyvät työn määrään, työsuhteen kestoon ja riittämättömään toimeentuloon. Epätyypillisistä työsuhteista puuttuvat lisäksi monet työsuhteeseen kuuluvat edut, kuten oikeus vuosilomaan ja lepoaikoihin.
Lainsäädännöllä on ohjattava työsuhdetta ensisijaiseksi työsuhteen muodoksi ja tehtävä toimia, joilla estetään kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymistä. Jos työtä teetetään epätyypillisessä työsuhteessa, on työntekijällä turvattava edellytykset riittävään palkkatuloon. On koko yhteiskunnan etu, että työntekijät voivat luottaa tulevaan ja työsuhde tuo vakautta elämään.
SAK:n ratkaisu
- Parannetaan kaikkien epätyypillisissä työsuhteissa olevien asemaa seuraavasti:
- Työvuoroluettelo on annettava tiedoksi nykyisen viikon sijasta viimeistään kaksi viikkoa ennen siinä osoitetun ajanjakson alkamista.
- Vuosilomalakia on muutettava niin, että työntekijä ansaitsee kaikissa palvelussuhteissa lomaa 2,5 päivää kuukaudessa heti työsuhteen alusta alkaen.
- Työsopimuslakia on uudistettava siten, että työsuhteiden naamioiminen yrittäjyydeksi estetään.
- Parannetaan osa-aikaisissa työsuhteissa olevien asemaa seuraavasti:
- Laissa on säädettävä siten, että työnantajan aloitteesta tehtävä osa-aikatyö tulee perustella samaan tapaan kuin määräaikaisuus.
- Työnantajan velvollisuutta tarjota kokoaikatyötä osa-aikatyötä tekeville työntekijöille on vahvistettava
- Laissa on säädettävä siitä, että osa-aikaisten työntekijöiden työtunnit, jotka ylittävät sopimuksen mukaiset työtunnit, ovat määritelmällisesti ylityötä.
- Työajan vakiintumisesta on säädettävä nykyistä selkeämmin ja työnantajaa velvoittavammin suoraan laissa.
- Työnantajan on tarkasteltava säännöllisesti osa-aikaisten työntekijöiden työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista.
- Parannetaan määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa seuraavasti:
- Työnantajan aloitteesta solmitun määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä vain perustellusta syystä.
- Työnantajan aloitteesta solmitun määräaikaisen työvoiman käytön ja vaihtelevan työajan sopimusten ehtoja on tiukennettava niin, että pysyvä ja kiinteä työvoiman tarve määritellään nykyistä selkeämmin.
- Parannetaan vuokratyöntekijöiden asemaa seuraavasti:
- Työsopimuslakiin on otettava säännös vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja yleisen suojelun vähimmäissisältö on määriteltävä.
- Säännökseen on sisällytettävä mainita vuokratyön tilapäisestä luonteesta.